Málaga on Euroopan eteläisin miljoonakaupunki ja Costa del Solin tunnetuin keskus.
Se on oivallinen lomakohde, jos haluat nauttia rannoista, kulttuurista, ostoksista ja herkullisesta ruoasta.
Lue lisää Málagasta
Sevillassa on roppakaupalla upeita, ikuisesti mieleen jääviä nähtävyyksiä. Ne sijaitsevat turistin kannalta pääosin pienen alueen sisällä, ja niihin on mahdollista tutustua varsin perinpohjaisesti päivässä parissa. Tästä huolimatta Sevillan nähtävyyksiin, joihin kuuluvat etenkin kirkot, palatsit ja muut upeat rakennukset, voi uppoutua pitkiksikin ajoiksi, ja sen nähtävyyksiin voisi hyvin tutustua kuukaudenkin.
Sevillan suosittuihin maksullisiin nähtävyyksiin, kuten La Giraldaan ja tuomiokirkkoon, on melkoinen tungos iltapäivisin ja viikonloppuisin ympäri vuoden. Moniin suosittuihin nähtävyyksiin on myös kovat pääsymaksut, ja niinpä nähtävyyksillä ja museoissa paljon vierailevien saattaa olla hyödyllistä hankkia Sevilla Card -kortti. Kortilla pääsee ilmaiseksi moneen paikkaan, voi tehdä ilmaisen kiertoajelun, ajaa julkisilla maksutta ja saada alennuksia kaupoista ja ravintoloista.
Sevillan kaunein ja näkyvin rakennus on 104 metriä korkea La Giralda -torni [kartalla], minareetti, johon kannattaa loman aikana tutustua sen sisuksia myöten. Tämä vuosina 1184–1196 rakennettu maurilaistyylinen torni ja sen kauneus toimivat innoitteena myöhemmin Marrakechin ja Rabatin hienoimpia minareettitorneja rakennettaessa.
Giraldan mielenkiintoisimmat yksityiskohdat ovat sen sisäosissa. Erityisen kauniita ovat leveät, huipulle johtavat rampit, samoin kuin huipun kellotorni, jonka näkymät antavat parhaan kuvan Sevillan ja sen ympäristön maisemista. Maurien tultua ajetuksi pois Andalusiasta torni säilytettiin sellaisenaan, ja siitä tuli sen alapuolelle rakennetun tuomiokirkon kellotorni. Sittemmin La Giralda on tullut esille myös populaarikulttuurissa, sillä Dan Brownin ensimmäisen romaanin Murtamaton linnake tapahtumat pyörivät osittain tornin ympärillä.
La Giraldaan on ainainen tungos, ja pääsyliput ovat hintavia. Sinne kannattaakin suunnata aamupäivisin ja muulloin kuin viikonloppuisin. Torniin pääsee samalla 9 euron hintaisella pääsylipulla kuin sen naapurissa olevaan Sevillan tuomiokirkkoonkin, ja alle 14-vuotiaat saavat lippunsa edullisemmin. Torni on myös avoinna samoihin aikoihin kuin tuomiokirkko, eli ma klo 11–15.30, ti–la klo 11–17 ja su klo 14.30–18.00.
Kun Sevillan tuomiokirkkoa vuonna 1402 alettiin rakentaa, oli motivaatio varsin yksinkertainen: siitä oli määrä tulla niin upea, että ”jälkipolvet ymmärtäisivät meidän olleen hulluja”. La Giraldan vieressä oli alun perin almohadien eli silloisen hallitsevan maurilaiskansan rakennuttama moskeija, mutta se laitettiin maan tasalle ja tilalle rakennettiin seuraavan reilun sadan vuoden aikana suuri kristillinen tuomiokirkko.
Kirkkoa pidettiin pitkään Rooman Pyhän Pietarin ja Lontoon Pyhän Paavalin kirkkoa pienempänä, mutta viimeaikaiset mittaustyöt ovat osoittaneet, että tämä yhteensä 11 520 neliön suuruinen pytinki on kuutioina mitattuna maailman suurin kristillinen kirkko. Tästä onkin osoituksena kirkon seinällä Guinness Book of Records -diplomi, ja on epätodennäköistä, että lähitulevaisuudessa maailmaan ilmaantuu tätä suurempaa kristillistä kirkkoa.
Kirkossa riittää tutkimista, sillä sen suojissa on 80 kappelia, joissa vielä 1800-luvun lopulla pidettiin päivittäin yli 500 messua. Nykyisin messuja on vähemmän, mutta väkeä riittää, ja täälläkin on hyvä vierailla mieluummin aamu- kuin iltapäivällä. Kirkon kohokohtiin kuuluu myös Kristoffer Kolumbuksen hauta, joskin myöhemmät DNA-testit eivät ole pystyneet varmistamaan, ovatko kyseessä juuri maailman kuuluisimman tutkimusmatkailijan maalliset jäännökset.
Katedraaliin pääsee samalla 9 euron hintaisella lipulla kuin La Giraldaankin, ja sinne voi päästä ilmaiseksi sisään maanantai-iltapäivisin klo 16.30–18.00. Tuomiokirkko on avoinna La Giraldan tavoin ma klo 11–15.30, ti–la klo 11–17 ja su klo 14.30–18.00.
Kolmas suuri nähtävyys Plaza Virgen de los Reyes -aukion lähettyvillä on kuninkaallinen palatsi eli Real Alcázar [kartalla], jossa Sevillan hallitsijat ovat viihtyneet aina Rooman valtakunnan ajoista lähtien. Muinaisista ajoista samalla paikalla on ollut useita eri merkittäviä rakennuksia, ja vasta almohadien aikaan 1000-luvun alkupuolella paikalle ilmaantui linnamainen kompleksi, joka alun perin oli huomattavasti nykyistä kookkaampi. Vanhoista rakennuksista on edelleen jäljellä merkkejä korkeissa muureissa, mutta nykyinen linnake on peräisin muuten kokonaan kristillisiltä ajoita, etenkin Pedro I:n eli Pietari I Julman ajoilta vuosilta 1350–1369.
Sevilla olikin myöhemmin Espanjan kuninkaitten suosikkiasuinpaikka, ja juuri Real Alcázar -linnake toimi asuinpaikkana. Niinpä sinne on kerääntynyt melkoinen kokoelma upeita huoneita ja kaikenlaista muutakin nähtävää. Kompleksin päänähtävää ovat kauniit, vaikutuksen tekevät salit, samoin kuin muurien suojassa olevat erilaiset rakennukset ja Jardines de los Reales Alcázares -puistoalue. Palatsialueen lukuisat yksityiskohdat toimivatkin kenties maailman parhaana esimerkkinä mudéjar-tyylisestä arkkitehtuurista.
Alcázarissa riittää sen verran tutkittavaa, että sinne on hyvä suunnata jo aamupäivällä, jolloin siellä on väljempää kuin iltapäivällä. Lisäksi linnakkeeseen on monen mielestä parempi tutustua eri päivänä kuin vieressä sijaitseviin Giraldaan ja tuomiokirkkoon, sillä muuten edessä on raskas lomapäivä. Kuninkaalliseen palatsiin on 9,50 euron pääsymaksu aikuisilta, ja se on avoinna lokakuun alusta maaliskuun loppuun ma–su klo 9.30–17.00 ja kesäisin se on avoinna klo 19 asti. Vuodessa on muutama päivä, jolloin palatsi on joka vuosi kiinni, ja niihin kuuluvat 24.–25.12 ja 1.–6.1.
La Giraldan, tuomiokirkon ja Alcázarin vieressä sijaitseva Barrio de Santa Cruz on Sevillan juutalaiskorttelisto, jossa on edelleenkin ainakin paikoitellen hienoa tunnelmaa ja mukava viettää aikaa niin päivällä kuin illallakin. Sevillan kaupunginosista Santa Cruz on romanttisin, ja sen kapeilla kujilla on mukava kävellä kuumina keskipäivän tunteinakin, jolloin aurinko ei yllä sinne yhtä polttavasti kuin kaupungin leveille bulevardeille.
Kalkinväriset talot ovat kauniita, ja alueella on hienoja palatsejakin, kuten Casa de Pilatos (Plaza de Pilatos) [kartalla], joka tosin sijaitsee aivan El Centro -keskustan rajoilla. Se rakennettiin 1500-luvun alussa, ja sen pitäisi olla samanlainen kuin talo, jossa Pontius Pilatus eleli Jeesuksen ristiinnaulitsemisen aikoihin. Huomionarvoisia kaupunginosassa ovat myös parvekkeet, jotka usein ovat niin suuria, että niitä käytettiin olohuoneina. Kauneimpia parveketaloja on Hospicio de los Venerables Sacerdotes, barokkityylinen palatsi aivan Alcázarin naapurissa, Plaza Venerables -aukiolla [kartalla].
Santa Cruz on osin, etenkin lähellä Alcázaria, melkoinen turistirysä, jonka kaupat myyvät tyypillistä krääsää, mutta se on varsin kookas alue, jolle on hyvä lähteä koska tahansa tunnelmasta nauttimaan, syömään tai drinkille. Sen ravintoloiden joukossa on ylihintaisia, turisteille suunnattuja ruokapaikkoja, mutta siellä on paljon paikallisten suosiossa olevia ravintoloita, jotka ovat hyviä vaihtoehtoja etenkin menu del dia -lounaskokonaisuuksille ja kaikenlaisille hyville paikallisille illallisille. Paljon hyviä ravintoloita joka lähtöön on etenkin Calle Santa Maria la Blanca -kadun varrella [kartalla].
Sevilla on kaupunki, jolla on pitkä ja värikäs menneisyys takanaan mutta joka edelleenkin elää vahvasti nykypäivää. Uusista ajoista ovat osoituksena monet sillat ja uudet tornitalot, mutta myös 1900-luvulla kaupungissa tapahtui ja sinne ilmaantui merkillisiä asioita. Yksi niistä on vuoden 1929 ”Amerikkojen maailmannäyttelyyn” valmistunut kompleksi ja puistoalue nimeltään Plaza de España [kartalla], joka on hienoimpia vierailupaikkoja koko kaupungissa. Sinne voi mennä vaeltelemaan ilman pääsylippua, ja sen hienolla pihamaalla on mukava käyskennellä niin päivällä kuin illallakin.
Vaikutuksen tekevä rakennus, vallihaudan tyylinen vesiväylä, jolla voi soudella, hevosvaunut, joita saapuu paikalle jatkuvasti, ja kaikenlainen toiminta kitaristeista yleiseen ilonpitoon pitävät kenet tahansa alueella pitkänkin tovin. Huomionarvoinen seikka pitää mielessä on, että alue rakennettiin juuri ennen vuoden 1929 pörssiromahdusta. Niinpä sen alkuperäinen rooli Amerikkojen maailmannäyttelyn pitopaikkana jäi toivottua vähäisemmäksi. Plaza de España on kuitenkin päässyt yli alun epäonnesta, ja nykyisin niin paikalliset kuin turistitkin käyvät ihailemassa kokonaisuutta ja kaikenlaisia yksityiskohtia, joita on laajalla alueella joka makuun.
Plaza de Españan lisäksi alueella olevan on hyvä samalla tutustua sen yhteydessä olevaan, laajaan María Luisa -puistoon. Sen kohokohdat ovat Plaza América -puistikon yhteydessä, missä sijaitsee kaksi museota ja missä ei ole yhtä paljon turisteja kuin Plaza de Españan ympäristössä. Sinne kannattaa etenkin lapsiperheiden lähteä ajan kanssa, sillä täällä on kesäisin suuri maailmanpyörä, jolta on hyvät näkymät joelle ja Sevillan tähän keskustan osaan. Lisäksi tänne on 2010-luvulla ilmestynyt Sevillan uusi vetonaula, akvaariomaailma [kartalla].
Plaza de España on sen verran vaikuttava vierailupaikka, että on vaikea uskoa Sevillan tuottaneen mitään läheskään yhtä hienoa viimeisten 100 vuoden aikana, mutta näin asia ei suinkaan ole. Huhtikuussa 2011, kuuden vuoden rakennustöiden jälkeen, avattiin Plaza de la Encarnación -aukiolle [kartalla] maailman suurin puinen rakennelma, Metropol Parasol, jota paikalliset yleensä kutsuvat Sevillan sieniksi (Setas de Sevilla).
Saksalaisarkkitehti Jürgen Mayer-Hermannin suunnittelema kompleksi on kaikin tavoin erikoinen, ja sen ympäristössä, onkaloissa ja päällä viihtyvät etenkin alkuillasta niin paikalliset kuin turistitkin. Sen päällä on suuri aukio, jolla voi viettää aikaa, ja sen portaat ovat suosittu tapaamispaikka paikallisen nuorison keskuudessa. Sen laitamilla ja alapuolella on hyviä kahviloita, baareja ja ravintoloita, joiden terasseilla on illan hämärtyessä mukava nauttia mitä erilaisimpia ruokia, tapaksista grillikalaan ja pitsoista intialaisiin muhennoksiin.
Itse suuren puisen rakennuksen neljässä kerroksessa on muun muassa ostoskeskus ja sen yhteydessä Sevillan pääasiallinen kauppahalli, Mercado Encarnación. Sen suojissa on muitakin liikkeitä, kuten Tienda, josta saa koristeita ja vaatteita, jotka ovat erityisen hyviä tuliaisostoksia. Sen varsinaisissa tiloissa on myös kaikenlaisia ravintoloita, jotka tosin eivät ole yhtä hyviä kuin sitä reunustavat ravintolat mutta jotka ovat etenkin nuorten ja perheiden suuressa suosiossa.
Rakennuksen varsinainen nähtävyys on Antiquarium-museo, joka esittelee Rooman ja maurien aikaisia tältä paikalta löytyneitä raunioita. Museoon on kahden euron pääsymaksu yli 16-vuotiailta, ja se on avoinna ma–la klo 10–20, su ja juhlapyhinä klo 10–14.
Koko aukio on mielenkiintoinen tutustumispaikka, jonka alueella ja liepeillä on hyvä kävellä. Tien toisella puolella on hyviä ravintoloita, jotka ovat paikallisten suosiossa ja joissa on hyvin vilkasta etenkin viikonloppu- ja juhlapyhäiltaisin. Iltaisin tämä suuri aukio herää henkiin kun niin nuoret kuin perheetkin saapuvat tänne oleskelemaan sankoin joukoin. Aukiolla on mukava käydä päiväsaikaan, jolloin se on vilkas paikka, mutta kenties parhaimmillaan sen on illan hämärtyessä, jolloin valot sytytetään ja kaupunki pikkuhiljaa hämärtyy.
Guadalquivirjoen Canal de Alfonso XII -kanavan rannalla on joitain kauniita siltoja ja näkymiä, mutta 2000-luvulla Sevillassa vieraileva huomaa nopeasti, että joenrannat on omistettu nykyisin uusille tornitaloille ja silloille, jotka eivät välttämättä kaikkia kiinnosta. Poikkeuksena rakennelmien joukossa edelleenkin on vuonna 1220 rakennettu Torre de Oro eli Kultainen torni [kartalla], joka alun perin oli yksi Alcázar-linnakkeen torneista. Kun kristilliset valloittivat Sevillan uudestaan vuonna 1248 ja ajoivat almohadit pois, käytettiin tornia siitä eteenpäin Etelä-Amerikasta rahdatun kullan varastointipaikkana. Myöhemmin Espanjan kulta-aikoina sen katon väitetään olleen kultaa.
Hyvä vierailupaikka kenelle tahansa ja etenkin perheille on tornin suojissa sijaitseva Museo Naval -merimuseo, johon pieni pääsymaksu ja joka on avoinna ti–pe klo 10–14 ja la–su klo 10–13. Museoon menevä pääsee nauttimaan tornin joelle antavista näkymistä, joskaan kaikki eivät pääse tai uskalla nousta ylös kierreportaita pitkin. Museon toinen kohokohta on laivojen pienoismallien kokoelma, jota voi tutkia pitkänkin ajan. Myös vanhat kartat ja kuvat Sevillan menneisyydestä ovat kiinnostavia, ja museossa on kaikenlaista muutakin, kuten asiakirjoja mertentakaisista löydöksistä. Tornin vierestä lähtee ympäri vuoden kiertoristeilyjä, jotka tutustuttavat entistä paremmin Sevillan jokinäkymiin.
Visit Sevilla esittelee lähemmin kaupungin nähtävyyksiä
Planetware esittelee Sevillan 15 parasta nähtävyyttä
Teksti ja kuvat: Peter Forsberg
Tarkistettu ja uudistettu: 2016/03
Alue- ja hotellivinkeissä kerromme parhaista alueista hotellille tai muulle majapaikalle sijainnin ja palveluiden kannalta. Lisäksi esittelemme eri alueiden pidetyimpiä yöpymispaikkoja.
Sevillassa olen ollut ensi kertaa vuonna 1999. Katedraali ja Kolumbuksen hauta ovat lähinnä jääneet mieleen tuolta kansainväliseltä retkeltä. /Atro Niiniluoto
