Sivukartta Ota yhteyttä

Vilna alue alueelta

Liettuan pääkaupunki Vilna on jo pitkään ollut Pohjois-Euroopan suurimpia ja merkittävimpiä kaupunkeja. Varsinaisella Vilnan alueella asuu noin 550 000 asukasta ja Suur-Vilnan noin 800 000. Kaupungissa on lukuisia kaupunginosia, joista turistille olennaisimpia ovat vanhakaupunki, keskustan uudet osat, alueet joenrannan ympäristössä sen molemmilla puolilla, Užupis ja alueet sen vieressä.

Kaupunki on laaja ja varsin sekava, eikä kovin isoon alueeseen voi tutustua lyhyellä lomalla. Valtaosalla vierailijoista on aikaa tutustua vanhaankaupunkiin ja Gedimino-pääkadun ympäristöön sekä näiden kahden alueen välissä olevaan aukioon, eikä 2–3 päivässä paljon sen enempää ehdi rennosti nähdäkään.

Katujen ja aukioiden nimistä

Vilnassa katu (gatvė) on usein lyhennetty (g.) ja joissain kartoissa sitä ei ole lainkaan. Aukio (aikštė) mainitaan yleensä kokonaan mutta joissain yhteyksissä se voidaan lyhentää (a.). Tässä oppaassa katujen nimet ovat toisinaan ilman lyhennettä ja toisinaan sen kanssa (g.).

Yleensä vain virallisissa yhteyksissä kirjoitetaan koko osoite, eikä turistin oleteta osaavan tai muistavan paikallisia katujen tai muidenkaan paikkojen nimiä. Englanti on monissa yhteyksissä hallitseva kieli, sitä osataan Vilnassa nykyään kiitettävällä tavalla ja sen kanssa tulee mainiosti toimeen. Venäjää puhutaan pääasiallisesti hotelleissa, kaupoissa, kauppahallissa ja monissa palveluun liittyvissä ammateissa, joten sitä voi myös käyttää asioiden selvittämiseen.

Senamiestis – Vanhakaupunki

Vanhakaupunki on 3 ½ neliökilometrin kokoinen alue, jolla asuu nykyään vähän yli 20 000 asukasta. Se on eri kartoissa näytetty vähän eri kokoiseksi, mutta käytännössä se on alue Aamunkoiton porttien ja tuomiokirkon välissä pituussuuntaan ja Vilniajoen [kartalla] ja Pylimo-kadun [kartalla] välimaastossa leveyssuuntaan. Alue on osin melko turistivoittoinen, ja erityisen paljon vierailijoita on Pilies-kävelykadulla ja Aamunkoiton porteilla. Valtaosaltaan ja valtaosan vuodesta vanhakaupunki on kuitenkin normaali kaupunginosa, jonka alueella on arkipäivisin aivan tavallista elämänmenoa. Se on Pohjois-Euroopan suurin vanhakaupunki, ja luonteeltaan se poikkeaa melkoisesti Tallinnan ja Riian vanhoistakaupungeista, joita ei voi enää pitää normaaleina kaupunginosina.

Vanhankaupungin keskipiste on Rotušės aikštė [kartalla], joka on kaupungintalon edustalla oleva aukio. Kaunis kaupungintalo on hyvä maamerkki vanhassakaupungissa, sillä sen kaikilla ilmansuunnilla on jotakin tärkeää. Aukion vieressä on lukuisia kirkkoja, joista Kazimiero eli englanniksi Saint Casimir [ kuva ] on merkittävin. Sitä vastapäätä eli kaupungintalon toisella puolella sijaitsee Šiuolaikinio meno centras, eli taidekeskus, jonka päägalleria tunnetaan lyhenteellä CAC. Se on nykytaiteen keskus, jossa kulttuuri-ihmisten on mukava viettää aikaa ja jonka yhteydessä on elokuvaesityksiä, kahvila ja parikin tasokasta ravintolaa. Rakennus edustaa vanhassakaupungissa harvinaista neuvostoaikojen suunnittelua, ja se on monin tavoin mielenkiintoinen tuttavuus etenkin nuorekkaasta taiteesta ja kulttuurielämästä kiinnostuneille.

Taidekeskus on kauniin puistobulevardin (Vokiečių gatvė) varrella, ja tämä katu on kesäaikaan yksi vanhankaupungin vilkkaimmista ja miellyttävimmistä paikoista. Sen loppupäässä ovat jo yliopiston hallitsemat korttelit, ja koko tällä alueella on nuorekasta tunnelmaa. Kadun varrella on muutama museo, kuten erikoinen illuusiomuseo, mutta tämä ei ole mitään suurta nähtävyystienoota. Katu on muutenkin vähän menettänyt otettaan, sillä se tuli aika kalliiksi paikaksi, jossa oli lähinnä ulkomaisia ruoka- ja juomapaikkoja. Korona-ajat kuitenkin tekivät suurta hallaa sen tarjonnalle, ja lähitulevaisuudessa sillä voi olla melko erilaista kuin 2010-luvun loppuvuosina.

Kadun alkupäässä kulkeva katu, jolla on kolme eri nimeä, kulkee Pylimo-kadun ja Pilies-kävelykadun välimaastossa. Sen toisella puolella ovat yliopiston hallitsemat korttelit, joilla on aina mukavaa tunnelmaa. Kolminimisellä kadulla on terasseja ja alueella on paljon ravintoloita, ja tämä on hyvää maastoa lähteä drinkille tai syömään. Alueen kaunein kirkko on Pyhän hengen kirkko [kartalla], ja se on Vilnan vanhimpia kirkkoja. Lähellä sitä, kohti Pilies-katua kulkiessa, tulee Johanneksenkirkko [kartalla], ja sen vain kesäisin avoinna oleva 68 metriä korkea torni [ kuva ] on yksi vanhankaupungin korkeimpia rakennelmia.

Johanneksenkirkon vieres sä ovat yliopiston pääasialliset korttelit, joskin yliopistolla on laitoksia melko laajalla alueella. Jos haluaa päästä oppineisiin tunnelmiin, ei tarvitse kuin kävellä Universiteto-katua [kartalla] pitkin, ja sehän on Pilies-kadun suuntaisesti kulkeva ja vain parin sadan metrin päässä siitä. Kadun varrella voi poiketa sisäpihoille, joita alueella on yhteensä 13. Yhdeltä sisäpihalta näkee hyvin presidentinlinnan [kartalla], ja toisella on terassi. Yliopistokorttelit ovat hiljaisia kesällä ja muulloin viikonloppuisin, eivätkä kaikki kahvilat ja ravintolatkaan ole auki, ja parasta tunnelmaa siellä onkin arkiaikoina.

Pilies-katu on yksi mukavimpia ja suosituimpia vanhankaupungin katuja, ja se on nykyisin kesäisin melko turistivoittoinen. Sen varrella on kaikenlaista, ja sen sivukatuihin kannattaa myös kesät talvet tutustua. Jos kävelee joenrannalle asti, näkee miellyttäviä katuja, joilla ei heinäkuussakaan tule vastaan turhan montaa turistia. Yksi huomionarvoinen sivukatu on Literatų gatvė, jolla on luovan taiteellinen tunnelma. Katu vaihtaa nimeään puolivälissä, ja jos sen kulkee loppuun asti, tulee joenrannalla vastaan kirkko, joka englanniksi tunnetaan nimellä Saint Anne [ kuva ].

Muualla vanhassakaupungissa on mielenkiintoisia katuja ja aukioita, ja siellä kannattaa kävellä mahdollisimman paljon. Vanhastakaupungista on saumaton yhteys myös muihin kaupunginosiin, kuten kohti keskustan uusia kortteleita ja Užupis-kaupunginosaan.

Katedros aikštė, sen vieressä olevat kukkulat, Bernardine ja Užupis

Vanhankaupungin ja keskustan uusien osien välimaastossa on tuomiokirkon edustalla oleva aukio (Katedros aikštė), jonka tuntumassa on eniten nähtävää. Se on laaja, vaikutuksen tekevä paikka, ja sen keskellä moni kuvaa tai ainakin katselee patsasta, joka esittää kaupungin perustajaa ja Liettuan suurinta sankaria, Gediminasia. Hän peri 1300-luvun alussa laajan valtakunnan, jota hän ja hänen aloittamansa dynastia edelleen laajensivat, ja tämä noususuhdanne kesti aina 1790-luvulle asti. Aukiolla on aina eläväistä tunnelmaa, ja sen alueella ja lähistöllä kannattaa viettää aikaa ja kävellä mahdollisimman paljon.

Yksi suunta, johon aukiolta voi lähteä, on ylös, ja siltä pääsee portaita pitkin kohti Gediminas-tornia, joka näkyy aukiolle sen joistain osista. Kukkulalta, jonne voi nousta funikulaarilla, on hyvät näkymät, mutta sen vieressä on toinenkin kukkula, jota koristaa kolme valtavaa ristiä. Alun perin ristit pystytettiin tänne 1600-luvulla, mutta ne ovat kokeneet muutoksia vuosisatojen varrella ja neuvostohallinto poisti yhden ristin 1950-luvulla. Vuodesta 1989 ristit ovat olleet niin kuin ne nyt ovat, mutta niille ei kannata lyhyellä lomalla lähteä, sillä niille on matkaa.

Kolmen ristin kukkulalle on kaikkein paras kavuta Vilniajoen rannoilta, jotka ovat Bernardine -puiston [kartalla] yhteydessä. Itse puisto on hiljattain uusittu, ja se on yksi kaupunkilaisten lempipaikkoja kesäaikaan viettää viikonloppuisin aikaa, mutta sinne ei kesäisinkään eksy turhan montaa turistia. Laulava suihkulähde ja kasvillisuuden esittely kuuluvat asiaan, ja tämä on Vilnan keskustan kesäajan kasvitieteellinen puutarha, jossa asiasta kiinnostuneiden kannattaa viettää aikaa.

Vilniajoen rannoilla on myös kaupunginosa nimeltään Užupis [kartalla], joka tunnetaan myös Užupio-nimellä. Alueelle perustettiin leikkimielisesti oma valtio, jonka ”itsenäisyyspäivä” on aprillipäivä, ja tällöin passejakin voidaan sen rajana toimivalla joella leimata. Tasavallalla on oma perustuslakinsakin, jonka voi nähdä Paupio-kadulla [kartalla]. Julistuksen ympäristössä on useita ravintoloita, kahviloita ja illanviettopaikkoja, ja niitä on lisää läheisen enkelipatsaan tuntumassa, joka on alueen keskus. Täällä on mukava kesäaikaan kävellä, kierrellä alueella ja istahtaa kahville joenrannalla olevalle Užupio Kavinė -kahvilan terassille, jolta on näkymä ortodoksikirkolle.

Naujamiestis – Keskustan uudet osat

Tuomiokirkon vieressä ovat keskustan uudet osat, jotka ovat kaupungin eläväinen liikekeskus ja joilla on hyvä tehdä ostoksia, mennä syömään, vierailla museossa tai mennä konserttiin tai muuhun esitykseen. Alue on noin viiden neliökilometrin kokoinen, ja sillä asuu noin 28 000 asukasta. Alueen pääkatu on Gedimino prospektas, joka on pitkä ja komea bulevardi. Lähes kaikki keskustan uusien osien tärkeä nähtävä ja koettava on sen tuntumassa, ja katua pitkin kannattaa kävellä ainakin sen puolivälin tienoilla olevalle kirkkopuistolle asti. Se on viime vuosina saanut uutta ilmettä, ja sille on perinteisesti kesäisin ilmestynyt hiekkarantakin.

Keskustan uusissa osissa on pitkät välimatkat ja siellä on hyvä olla tietoinen minne tarkalleen ottaen on menossa. Pylimo-katu, joka alkaa Gediminolta Jogailos-nimisenä, on kätevä jos haluaa kulkea uusista osista nopeasti kohti linja-autoasemaa, ja sen varrelta voi hyvin myös nopeasti poiketa vanhaankaupunkiin. Kadun varrella ja tuntumassa on jonkin verran nähtävää, kuten yksi Euroopan ainoista Frank Zappa -muistomerkeistä [kartalla], joka on suurten puistoalueiden vieressä.

Gediminon varrella oleva kirkkopuisto (Park Lukiškių aikštė) [kartalla] on yllättävän suuri, ja sitä vastapäätä sijaitsee hiljattain uuden nimen saanut “Vapaustaisteluiden ja miehitysten museo”, joka on avoinna ke–su klo 10–18 (suljetaan su jo klo 17). Tämä entisessä KGB:n päämajassa sijaitseva museo kertoo sekä neuvostoajoista että toisen maailmansodan aikaisesta natsien miehityksestä, jonka yhteydessä 95 % alueen juutalaisista menehtyi, suurimpana kauhunpaikkana lähellä Vilnaa sijaitseva Paneriain, joka monella kielellä tunnetaan nimellä Ponary. Siellä kuoli 70 000 juutalaista, 20 000 liettualaista ja 8000 vankina ollutta neuvostosotilasta. Museo kertoo kuitenkin paljon muustakin, ja se on helppo läpikatsaus Liettuan historiaan. Maassa on kautta aikojen ollut vieraana monenmoisia miehittäjiä, ja siellä on tapahtunut monenlaisia katastrofeja, joista 1900-luvun tapahtumat muodostavat vain pienen osan.

Gedimino-kadun varrella ja tuntumassa on muutakin olennaista, kuten oopperatalo, pääkonserttitalo ja Seimas [kartalla] eli Liettuan eduskuntatalo sekä sen vieressä Liettuan kansalliskirjasto. Gediminon loppupää, jossa eduskunta kokoontuu, on jo täysin uutta aluetta ja kokonaisuutena melko ankea, mutta jos tänne asti kävelee, pääsee ainakin turisteista eroon ja näkee Vilnan arkista ja virallista puolta.

Yksi nähtävyys, joka kadun loppupään lähellä on, on joen toisella puolella sijaitseva kaunis ortodoksikirkko [kartalla], joka kaikilla kielillä tunnetaan niin ihmeellisillä nimillä, ettei niillä kannata päätään vaivata.

Joenrannat ja joen toisella puolella oleva Šnipiškės

Keskustan uudella puolella ja Nerisjoen toisella puolella olevat joenrannat ovat mielenkiintoisia, ja niihin on mukava ainakin jonkin verran tutustua. Tämä on tietenkin kesäajan vierailupaikka, mutta silloinkin kannattaa ottaa huomioon, että etäisyydet ovat pitkiä ja joenrantojen pintapuoliseenkin koluamiseen kuluu tuntikausia.

Joen rannoilla on jonkin verran nähtävyyksiä, kuten Energia- ja teknologiamuseo [kartalla]. Sen rannoilla on myös kaunis kirkko ja muutama palatsi, jotka ovat ns. vihreän sillan (Žaliasis tiltas) [kartalla] vieressä. Tämä silta on kuuluisa siitä, että 2010-luvun puolivälissä siitä poistettiin sosialistista realismia edustaneet veistokset, koska ne edustivat liikaa menneen ajan henkeä. Harva vilnalainen kuitenkaan piti tästä ratkaisusta, mutta nämä melko viehättävätkin patsaat eivät enää korista siltaa.

Toinen merkittävä silta on alueen liikekeskukseen vievä Baltasis tiltas, joka on vain kävelijöille ja pyöräilijöille tarkoitettu, ja se kulkee suurin piirtein pääkadun puolivälin tienoilla olevan kirkkopuiston kohdalta joen yli.

Jos jokeen ja sen rantoihin haluaa tutustua kunnolla, voi kesäisin nousta risteilyihin, joita on erilaisia ja joiden yhteydessä tunnissa parissa näkee paljon. Yksi niistä on Gondola, jonka kyytiin otetaan alle 8-vuotiaat lapset ilmaiseksi.

Toinen, perinteisempi mahdollisuus lähteä risteilylle on Ryga, jonka laituri on lähellä tuomiokirkkoa olevan Mindaugas-sillan [kartalla] luona, vastapäätä energia- ja teknologiamuseota. Se kulkee toukokuun alusta lokakuun loppuun klo 11–20, joskin alku- ja loppukaudesta se liikkuu vain klo 19 asti. Liput aikuisilta maksavat 12 €, alle 5–15-vuotiailta puolet, ja matka, jolla pitää olla yhteensä vähintään 10 osallistujaa, kestää 50 minuuttia. Paljon muitakin mahdollisuuksia on, ja etenkin perheet pitävät viikinkilaivasta [ kuva ], josta saa kaiken tarvittavan tiedon verkkosivuilta ja jolla on muitakin veneretkiä.

Šnipiškės on joen toisella puolella oleva 15 000 asukkaan ja kolmen neliökilometrin suuruinen kaupunginosa, jolla on paljon uusia toimistotaloja ja pilvenpiirtäjämäisiä rakennuksia, kuten 150 metriä korkea Europa Tower [kartalla]. Siellä on useita kauppakeskuksia, kuten tornitalon vieressä oleva Europa, mutta myös Vilnan suurin tori [kartalla] ja siitä parin sadan metrin päässä sunnuntaisin pidettävä kirpputori.

Kaupunginosan laitaosissa on Ozas-kauppakeskus [kartalla], jonka vieressä on kaksi paikkaa, joissa kaupungissa vierailevat mahdollisesti käyvät. Nykyisen sponsorinsa mukaisesti tunnettu Siemens Arena on kaupungin suurin sisähalli. Siellä on koripalloa, jääkiekkoa ja konsertteja, ja sen vieressä olevassa pienemmässä hallissa on myös koripallo-otteluita, sillä tavoite on ollut saada koripallon Eurocupin otteluita Vilnaan. Pienemmässä, 2500 katsojaa vetävässä hallissa pelaakin Lietuvos Rytas, jolla on siellä Euroopan liigan otteluita ainakin syksyisin.

Areenoiden vieressä on Vichy Water Park, joka on ympäri vuoden perheille hyvin soveltuva vesipuisto ja muutkin siellä viihtyvät. Se on maanantaisin kiinni ja muulloin avoinna klo 22 asti. Paikalle voi tulla bussilla 26, pysäkille ”Ozo žiedas”, ja myös ohi torin kulkee tänne busseja, kuten linja 22. Kätevintä tänne kaupungin laitaosiin on kuitenkin porhaltaa taksilla.

Teksti ja kuvat: Peter Forsberg
2020/10