- Huoneistohotellit
- Hostellit
- Yöpyjien eniten tykkäämät
- Alle 50 euroa per yö
- 50 – 100 euroa per yö
- 100 – 150 euroa per yö
Zagrebissa on väkilukuun suhteutettuna enemmän museoita kuin missään muussa maailman kaupungissa, ja niihin on kohtuuhintaiset pääsymaksut ja nykytaiteen museota lukuun ottamatta ne sijaitsevat ydinkeskustassa.
Gradec, joka on eräänlainen kukkulan päällä oleva vanhakaupunki, on varsinainen pääkallopaikka museoille, ja toinen hyvä alue museoille on ennen Trg maršala Tita -aukiona tunnetun, nykyisin Trg Republike Hrvatske -nimellä kutsutun aukion lähistöllä, jolla on puolisen tusinaa museota.
Huomattava seikka museoihin mieliville on se, että monet niistä ovat maanantaisin kiinni, ja myös se on hyvä pitää mielessä, että ne menevät sunnuntaisin aikaisin kiinni. Torstait ja lauantait ovat joissakin museoissa päiviä, jolloin ne ovat avoinna normaalia myöhempään, mutta kaupungin museoissa on niitäkin, jotka suljetaan lauantaisin normaalia aikaisemmin.
Museoille on varsin helppo siirtyä julkisilla. Gradec-alueelle voi mennä kävellen tai sitten funikulaarilla, ja siellä ollessa voi yhden päivän aikana vierailla useassa eri museossa ja myös muissa paikoissa. Alueelle, joka on nykyään nimeltään Trg Republike Hrvatske, voi kävellä ytimestä noin vartissa, mutta sinne pääsee myös raitiovaunulinjoilla 11, 12, 13, 14 ja 17, ja niistä 11, 13, 14 ja 17 jatkavat edelleen tekniikan museon edustalla olevalle pysäkille. Kolmas alue, jolla on normaalia enemmän museoita, on puistoalue, joka on päärautatieaseman ja pääaukion välimaastossa, ja sen tuntumassa ovat esimerkiksi korkeatasoinen taidemuseo ja arkeologinen museo.
Gradec on alue, jossa on yleensä varsin rauhallisia kortteleita, mutta aina päiväsaikaan myös aukiota, kuten etenkin Markuksenkirkon ympäristössä, joilla pyörii melkoisesti turisteja. Gradecin pääasiallisista tarjontaa ovat kauniiden kirkkojen, palatsien ja tornien lisäksi museot, joissa voisi hyvin viettää pitkänkin aikaa.
Vanhassakaupungissa, monen muun museon ja nähtävyyden naapurissa, sijaitsee Hrvatski nuzej naivne umjetnosti eli Kroatian naivistisen taiteen museo (Sv. Ćirila i Metoda 3) [kartalla] (engl. Croatian Museum of Naive Art). Tämä on erinomainen paikka tutustua Kroatian maaseudulta lähtöisin olevaan naivistiseen taiteeseen 25 kunan pääsymaksulla. Museon tiloissa on mielenkiintoinen ja värikäs kokoelma naivistista taidetta etenkin Slavoniasta, Kroatian myyttisestä sisämaasta. Museossa on myös muualta lähtöisin olevaa taidetta, ja kaikesta siellä esillä olevasta saa tietoa verkkosivuilta. Museo on avoinna ma–la klo 10–18 ja su klo 10–13.
Samalla kadulla naivistisen taiteen museon kanssa sijaitsee Muzej prekinutih veza eli Särkyneiden suhteiden museo (Ćirilometodska ul. 2) [kartalla] (engl. Museum of Broken Relationships), joka nimensä mukaisesti kertoo päättyneistä ihmissuhteista. Museo on saanut erikoispalkinnon kekseliäisyydestään, ja se onkin hyvin erilainen museokokemus verrattuna siihen, mihin yleensä ollaan totuttu. Museossa on kuten muissakin kaupungin museoissa hyvät englanninkieliset opastukset kroatialaisten rinnalla.
Museoon on 40 kunan pääsymaksu, ja se on avoinna päivittäin vähän eri aikoihin kesällä ja talvella, mutta aina se on avoinna vähintään klo 9–21. Museon kahvila on vierailun arvoinen, ja sieltä saa erinomaista kroatialaista viiniä ja paikallisin herkkuihin kuuluvia hunajalla ja pippurilla maustettuja pikkuleipiä.
Gradecissa sijaitsee myös Muzej grada Zagreba eli Zagrebin kaupunginmuseo (Opatička 29) [kartalla] (engl. Zagreb City Museum). Museo kertoo Zagrebin tarinan keskiajalta nykypäivään. Täällä pääsee nopeasti ja mielenkiintoisesti kärryille siitä, miten Zagreb on vuosisatojen saatossa kehittynyt ja kuinka elämä siellä on muuttunut. Museon kokoelmissa on paljon aseita, asuja ja huonekaluja, ja eräs mieleenpainuvimmista näyttelyistä on kokoelma huonekaluja, jotka Jugoslavian kansanarmeija (JNA) tuhosi Zagrebiin lokakuussa 1991 suunnatuilla iskuilla.
Museoon on 30 kunan pääsymaksu, ja se on avoinna ti–la klo 10–19 ja su klo 10–14.
Lähellä kaupunginmuseota sijaitsee Hrvatski prirodoslovni muzej eli luonnontieteellinen museo (Demetrova 1) [kartalla]. Tämä on suuri ja korkeatasoinen museo, jonka kokoelmissa on yli 2 miljoonaa kiveä, fossiilia ja muuta havainnollistavaa näyttelykappaletta. Museo on jaettu kolmeen eri kokoelmaan, ja kaikkein suurin syy lähteä tänne ovat kokoelmat, jotka esittelevät neandertalinihmisiä ja etenkin näiltä tienoilta löytynyttä “Krapinan ihmistä”, joka löytyi vuonna 1899 Kroatian sisämaasta.
Museon antiin kuuluvat kesäiset teatteri-, elokuva- ja musiikkiesitykset, mutta niistä on vaikea saada selvyyttä muualla kuin paikan päällä. Museo sijaitsee paikassa, jonne on ytimestä ja Ilica-kadulta melko helppo kävellä, ja niin Gradeciin tullessa kuin sieltä poistuessa paras reitti kävellen on juuri museon vierestä.
Museo on avoinna sekalaisiin aikoihin, mutta ma–la aina vähintään klo 10–17. Sunnuntai on huono päivä lähteä tänne tai muihinkaan museoihin, sillä tämäkin on silloin avoinna vain klo 10–13. Museoon on aikuisilta 30 kunan pääsymaksu, mutta jokaisen kuukauden ensimmäinen torstai on aina pääsymaksuton vierailupäivä.
Vanhassakaupungissa erinomainen vierailupaikka taiteen ja etenkin veistosten ystäville on Mestrovic-ateljee (Mletačka 8), jossa Kroatian ja myös koko Jugoslavian tuotteliain ja merkittävän taiteilija Ivan Meštrović asui ja työskenteli vuosina 1924–42. Tämä myös Splitissä vaikuttanut kuvanveistäjä sisusti talon itse, ja edelleenkin siellä on kodikas tunnelma. Museon antiin kuuluu paljon luonnoksia ja valokuvia ja myös jonkin verran pieniä veistoksia.
Museoon on 30 kunan pääsymaksu, ja se on avoinna ti–pe klo 10–18 ja la–su klo 10–14.
Museoita on keskustassa kahdessa paikassa, joilla on hyvä muutenkin vierailla, ja niistä kansallisteatterin ympäristössä olevilla alueilla on useita hyviä museoita, joihin kuuluvat myös etnografinen museo ja tekniikan museo. Myös keskustan ulkopuolella olevassa uudessa Zagrebissa (Novi Zagreb) on taidemuseo, jossa nykytaiteen ystävien kannattaa käydä.
Muzej Mimara (Rooseveltov trg 5) [kartalla] sijaitsee ydinkeskustan laitamilla, alueella, jota hallitsevat yliopistojen rakennukset, suuret julkiset rakennukset ja museot, joita alueella on moneen lähtöön. Museon kokoelmat ovat taustaltaan hämäräperäiseksi jääneen dalmatialaisen Ante Topić Mimaran museolle testamenttaamia, ja ne muodostavat hyvin korkeatasoisen ja monipuolisen taidekokoelman.
Mukaan mahtuu ikivanhoja lasiesineitä muinaisesta Egyptistä, Rooman valtakunnasta ja muualta, koko joukko persialaisia mattoja 1600–1800-luvuilta ja Ming-dynastian aikaisia vaaseja ja muita esineitä Kaukoidästä. Museossa on myös eurooppalaista sisustukseen liittyvää esineistöä ja koristuksia, kattava kokoelma eurooppalaista taidetta ja paljon ikoneita Bysantin ajoilta ja muiltakin aikakausilta. Eurooppalaisen taiteen joukossa on Rubensia, Renoiria ja Manet’ta, ja koko museoon tutustumiseen kuluu helposti vähintään kaksi tuntia.
Museo on avoinna hivenen erilaisina aikoina kesällä ja talvella. Sunnuntaisin se on koko vuoden avoinna vain klo 14 asti, mutta muuten se on avoinna muina päivinä kuin maanantaisin vähintään klo 10–17. Museo on kiinni Kroatian juhlapyhinä, joita on melkoisesti ympäri vuoden, ja jos museossa haluaa välttämättä käydä, kannattaa verkkosivuilta etukäteen varmistaa, että se on avoinna. Museon pysyviin kokoelmiin on aikuisilta 40 kunan pääsymaksu, ja jos haluaa vierailla vain näyttelyssä, maksaa se 20 kunaa.
Kroatian taideteollisuusmuseo [kartalla] eli MUO (Muzej za umjetnost i obrt, engl. Museum of Arts and Crafts) sijaitsee Kroatian ensimmäiseksi varta vasten museoksi rakennetussa rakennuksessa, ja se myös on yksi Euroopan ensimmäisiä alansa museoita. Sen tiloissa on maailman vanhin valokuvakokoelma, ja nykyään koko museossa on yli 100 000 esinettä ja muuta näyttelykappaletta, jotka kertovat sisustuksen ja elämän kehityksestä 1300-luvulta nykypäivään. Kokoelmista noin 3000 esinettä, jotka on sijoitettu 14 huoneeseen, ovat kerrallaan esillä, ja erityisen hyvin ne käyvät läpi tyylisuuntia goottilaistyylistä jugendiin ja sitä seuranneeseen modernismiin, eli lähinnä toista maailmansotaa edeltäneisiin vuosiin. Museossa on kaikkea sellaista mitä taideteollisuusmuseoissa on totuttu näkemään, eli huonekaluja, asuja, erilaisia lasi- ja muita esineitä, musiikkisoittimia, arkkitehtuurin esittelyä ja taidetta.
Museoon on 40 kunan pääsymaksu, ja se on avoinna ti–la klo 10–19 ja su klo 10–14.
Lähellä pääaukiota ja sen ja rautatieaseman välissä sijaitsevaa puistoaluetta on Arheološki muzej eli arkeologinen museo (Trg Nikole Šubića Zrinskog 19). Se on erinomainen vierailupaikka niille, jotka ovat kiinnostuneita muinaisista sivilisaatioista, etenkin Egyptistä, etruskeista ja Rooman valtakunnasta. 400 000 esineestä on esillä vain osa kerrallaan, ja verkkosivut antavat englanniksi kattavan kuvan siitä, mitä museossa oikein voi nähdä. Museon sisäpihalla oleva kahvila, jonka terassilla on arkeologinen teema, on erinomainen paikka istahtaa hetkiseksi vaikka iltapäiväkahveille.
Museoon on 30 kunan pääsymaksu, ja se on avoinna ti–la klo 10–18, to klo 10–20 ja su klo 10–13..
Puistojen alueella sijaitsevista komeista rakennuksista keskimmäinen on vanhojen mestarien taidegalleria eli Strossmayer-galleria (Zrinski trg 11) [kartalla], joka on sijoitettu Kroatian tiede- ja taideakatemian rakennukseen. Museo esittelee taiteen mestareita 1300-luvulta eteenpäin, ja heistä monet maalasivat renessanssiaikoina. El Greco, Tintoretto, van Cleve ja Boucher ovat kaikki esillä, ja kokoelmat ovat Juraj Strossmayerin omia kokoelmia.
Museo on avoinna ma–pe klo 10–17 ja la klo 10–14. Museoon on aikuisilta 30 kunan pääsymaksu.
Zagrebin keskustan ulkopuolella oikeastaan ainoa varsinainen nähtävyys luonnonnähtävyyksiä lukuun ottamatta on Muzej suvremene umjetnosti eli nykytaiteen museo (engl. Museum of Contemporary Art) (Av. Dubrovnik 17) [kartalla]. Museo avattiin vuonna 2009, ja se otti heti paikkansa yhtenä kaupungin merkittävimmistä taidemuseoista. Itse rakennus on merkittävä, sillä se perustuu kroatialaisen abstraktia suuntausta edustavan Julije Kniferin aihelmiin, ja vaikka museoon ei mielisikään sisään, on sen ulkopuolella hyvä käydä ainakin kääntymässä. Museo tarjoaa kenties ainoan syyn tulla vierailemaan eteläiseen Zagrebiin. Kaikkein parhaiten paikalle pääsee tulemalla tänne raitiovaunulinjoilla 6 tai 7 (pysäkki: Sopot).
Museon taideanti on lähinnä kroatialaista nykytaidetta, mutta sen kansainvälisiin kokoelmiin kuuluu Dalia, Miroa, Picassoa ja joitain muitakin kaikkein merkittävimpiä modernin ajan taiteilijoita. Myös museon kahvila, kirjakauppa, elokuvateatteri ja konserttisali on hyvä katsastaa, ja esitettävistä elokuvista ja konserteista saa tietoa verkkosivuilta. Museoon on 30 kunan pääsymaksu, ja se on avoinna ti–su klo 11–18 ja la klo 11–20..
Visit Zagreb esittelee kaupungin museoita.
Teksti ja kuvat: Peter Forsberg
2019/07
Alue- ja hotellivinkeissä kerromme parhaista alueista hotellille tai muulle majapaikalle sijainnin ja palveluiden kannalta. Lisäksi esittelemme eri alueiden pidetyimpiä yöpymispaikkoja.