Málaga on Euroopan eteläisin miljoonakaupunki ja Costa del Solin tunnetuin keskus.
Se on oivallinen lomakohde, jos haluat nauttia rannoista, kulttuurista, ostoksista ja herkullisesta ruoasta.
Lue lisää Málagasta
Venetsiassa on yksi maailman kuuluisimpia oopperataloja, jossa vierailu ehdottomasti kruunaa sinne tehtävän matkan. Venetsia on aina ollut paitsi taitelijoiden myös säveltäjien kaupunki, ja etenkin venetsialaisen Vivaldin musiikki on siellä helposti kuultavissa. Yksi Venetsian vetonauloista on maailman vanhin kasino, jonka yhteydessä on samassa palatsissa kuolleen ja usein Venetsiassa vierailleen Richard Wagnerin nimeä kantava museo. Venetsiassa on kakkosluokan jalkapallojoukkue, siellä on useita maailmankuuluja tapahtumia ja yöelämä siellä on sen verran laimeaa ja hintavaa, ettei kukaan lähde sinne yöelämän takia.
Venetsia on monen muun asian ohella tullut tutuksi ensiluokkaisena kulttuurikaupunkina. Niitä, joita pikkurahan puute ei vaivaa ja mukaan voi ottaa vaatteet, joilla pääsee seuraamaan tapahtumia, kiinnostavat etenkin ooppera ja klassisen musiikin konsertit, joissa esimerkiksi esitetään venetsialaisten säveltäjien kuten Vivaldin musiikkia.
La Fenice on ainoa jäljellä oleva Venetsian kahdestatoista oopperatalosta, ja senkin tulevaisuus oli vaakalaudalla kun se tammikuussa 1996 paloi. Pikkutarkasti se kuitenkin entisöitiin, ja mallina toimi venetsialainen sanonta “Com’ere, dov’ere” eli “siellä missä se oli, niin kuin se oli”. La Fenicella on erillinen konserttitalo, jossa voi seurata hintavia mutta ensiluokkaisia ja puitteiltaan unohtumttomia esityksiä.
Teatro La Fenice (Campo San Fantin, San Marco) [kartalla] on Venetsian kuuluisa oopperatalo, jossa paikalliset katselevat kriittisin silmin esityksiä nimenomaan piippuhyllyltä, sillä sellaiset liput ovat edullisia. Oopperoiden lisäksi talossa on usein balettia ja joskus muitakin esityksiä. Tietoa lippujen hankkimisesta, pukeutumissäännöistä ja muusta vastaavasta saa oopperatalon sivuilta.
Oopperatalo rakennettiin kenties uudelleen mutta se on lähes samanlainen kuin ennenkin. Vaikka oopperaan ei haluaisi tai pääsisi, voi sinne tehdä opastetun kierroksen. Hinta on aikuisilta 11 euroa, ja sivun alalaidassa olevan linkin kanssa voi ladata sovelluksen, jolla voi kuunnella opastusta samalla kun kiertelee teatteria. Oopperatalon näkemisen lisäksi kierroksella vieraillaan usein maailman parhaana oopperalaulajana pidetyn Maria Callaksen näyttelyssä.
Venetsian pääasiallinen konserttitalo on Teatro Malibran [kartalla]. Konserttitalon sivut ovat La Fenicen sivuilla, mutta Music-opera-sivuilta voi sekä nähdä konsertit että varata niihin lippuja, joista edullisimmat maksavat 65 euron tietämissä.
Interpreti Veneziani (Chiesa San Vidal, San Marco) [kartalla] on Venetsian oma orkesteri, joka soittaa San Vidalin kirkossa Vivaldia, Mozartia ja muita säveltäjiä. Tänne tullaan kuuntelemaan musiikkia nimenomaan niin kuin sitä 1700-luvulla kuunneltiin, sen ajan soittimin ja ilman autojen ja muiden nykyajan härveleiden taustamelua. Konsertit täällä alkavat yleensä klo 21. Tietoa konserteista ja lippujen hinnoista, jotka ovat yleensä 30 euroa, saa Venetsian musiikkimuseon sivuilta.
Venetsian musiikkimuseo järjestää muitakin konsertteja ja tilaisuuksia, etenkin parissa kirkossa, ja niistä saa tarkkaa tietoa museon sivuilta.
Musica a Palazzo (Fondamenta Duodo o Barbarigo, San Marco) [kartalla] on Palazzo Barbarigo-Minottossa, joka on Canal Granden varrella. Täällä on hyvä upeissa puitteissa kuunnella esimerkiksi aarioita Verdin oopperoista.
Venetsian kirkoissa on paljon klassista musiikkia, ja kirkot voivat usein olla tukkoisiin ja kalliisiin muihin konserttisaleihin nähden edullisempia ja vähemmän suosittuja. Lisätietoa kirkoissa ja muissa paikoissa esitettävistä klassisen musiikin konserteista saa In Venice -sivuilta.
Classistic-sivusto antaa tietoa Venetsian konserteista ja tarjoaa mahdollisuuden varata lippuja etukäteen.
Teatro Stabile Veneto on vastuussa useimmista Venetsiassa esitettävistä näytelmistä ja jostain muustakin ohjelmistosta. Sillä on kaksi eri teatteria [kartalla], Teatro Goldoni ja Teatro Verdi, jonne menevä pääsee näkemään Pyhän Markuksen aukiolle näkyvän, Palladion suunnitteleman San Giorgio Maggioren kirkon läheltä. Teatteri esittää etenkin klassikoita, ja Venetsian suurimman näytelmäkirjailijan Carlo Goldonin komedianäytelmiä. Viime vuosina ohjelmisto on kuitenkin tullut entistä viihteellisemmäksi, ja täällä on luvassa myös jatsia ja musikaaleja.
Venetsiassa on laimea yöelämä, joka päättyy varhain, mutta siellä on jazzklubeja, jotka ovat usein muita paikkoja myöhempään avoinna.
San Marcon kaupunginosassa, lähellä Rialton siltaa sijaitseva Bacaro Jazz [kartalla] on myöhään avoinna oleva baari, jolla tosin on lähinnä vain jazzteema.
Dorsodurossa sijaitsevan Venice Jazz Clubin [kartalla] pääsyliput ja juomat ovat kalliita, mutta siellä soitetaan livenä kaikenlaista jatsia, kansainvälisistä klassikoista italialaiseen, pitkälle yli puolenyön.
Aurora Beach Club [kartalla] on kesäaikaan Lidossa järjestettävä rantajuhla, jossa on kaikenlaista tapahtumaa niin päivällä kuin illallakin, kirjastosta livemusiikkiin, baariin, elokuvaesityksiin ynnä muuhun..
Venetsia ei ole suuri elokuvakaupunki muuten kuin elokuvajuhliensa puolesta, mutta siellä on voi niin halutessaan käydä elokuvissakin. Elokuvat yleensä dubataan italiaksi, joten niiden, jotka eivät osaa äärimmäisen hyvin italiaa, kannattaa varmistaa esityskieli.
Giorgione [kartalla] on Venetsian pääsaaren ainoa elokuvateatteri. Siellä on kaksi salia, ja se sijaitsee Cannaregion ja San Marcon rajamailla.
Summer Arena pidetään Campo San Polo -aukiolla [kartalla] heinä-elokuussa, ja täällä on elokuvaesityksiä mutta myös muita esityksiä. Täällä sattuu ja tapahtuu kaikenlaista ympäri vuoden, ja talvisin sinne ilmestyy luistinrata. Tapahtumista kiinnostuneiden on hyvä pitää aukiota silmällä Venetsiassa ollessaan, ja ihmisten kokemuksista voi lukea TripAdvisorista.
Lidossa, missä elokuvajuhlat loppukesästä pidetään, on myös elokuvateatteri, Multisala Astra (Via Corfù 12) [kartalla]. Täällä on nähtävänä sekä dubattuja elokuvia että italiaksi tekstitettyjä, alkukielisinä esitettäviä elokuvia, jotka ovat usein korkeatasoisia klassikkoja.
Venetsissa on ollut kasino pidempään kuin missään muussa maailman kaupungissa, vuodesta 1638. Venetsia oli aikoinaan uhkapelin luvattu kaupunki, ja yksi sen tunnetuimmista syntyperäisistä asukkaista oli Casanova, jonka toinen intohimo oli uhkapeli ja joka itse asiassa on vastuussa siitä, että Euroopassa alettiin lotota. Hän aloitti “numeroloton” Ranskassa, ja koska se osoittautui suureksi menestykseksi, pian sitä alettiin järjestää myös Englannissa ja muissa maissa.
Kasino on Canal Granden varrella olevassa palatsissa (Ca' Vendramin Calergi). Se on tunnettu muustakin kuin siitä, että se on yksi Italian viidestä kasinosta ja että se on Venetsian keskustan ainoa kasino.
Casinò di Venezia [kartalla] on yksi Venetsian perinteisimpiä ja kuuluisimpia instituutioita. Ennen klo 20.30 siellä voi pelata yksikätistä rosvoa ja muita rahapelejä varsin rennossakin asussa, jos se ei ole mikään ranta-asu, mutta sen jälkeen on tarkempaa. Verkkosivut kertovat pukeutumisesta, pääsymaksusta ja muista asioista. Huomionarvoinen seikka on se, että vasemmalla puolella on Venetsian keskustan kasinon tiedot ja oikealla on kaukana keskustasta olevan, täysin toisenlaisen kasinon tiedot. Kasino on avoinna niin, että automaattipelejä voi alkaa pelata klo 11, ruletti- ja muut pöydät avataan klo 15.30 ja muulloin kuin lauantaisin ja ennen yleisiä lomapäiviä se suljetaan klo 2.45 (la ja ennen juhlapyhiä klo 3.15). Se onkin paikka, jossa Venetsian keskustassa voi viettää iltaa myöhempään kuin monessa muussa paikassa.
Ca' Vendramin Calergissa säveltäjä Richard Wagner, joka tunnetusti oli alituisissa ongelmissa uhkapelaamisen takia, vietti elämänsä viimeiset kuukaudet. Tästä syystä kasinossa on Wagner-museo, joka tosin ei ole mikään ihan tavallinen museo. Sinne pitää varata aika sähköpostilla, ja sen voi tehdä verkkosivujen kautta. Ihmisten kokemuksista museossa voi lukea TripAdvisorista.
Parhaita ajankohtia vierailla siellä ovat konsertit, joita on etenkin Wagner-päivien yhteydessä.
Venetsia ei ole kuuluisa jalkapallokaupunki, mutta siellä on jalkapallojoukkue. Nykyään nimellä Venezia F.C. tunnettu seura pelaa Serie B:ssä, mutta joukkue ajoittain myös ollut Serie A:ssa. Sen suurin saavutus on Italian cupin voitto vuodelta 1941. Ottelut ovat lähes poikkeuksetta sunnuntaisin ja lauantaisin, ja usein ne ovat iltapäivisin. Lipun otteluun saa helposti ennen ottelun alkamista.
Venetsian joukkue pelaa Sant’Elenan pienellä saarella, Pierluigi Penzo -stadionilla [kartalla]. Stadion on Italian toiseksi vanhin edelleen käytössä oleva stadion, ja sinne mahtuu vain 7500 katsojaa.
Venetsia on paikka, johon ei normaali matkustaja lähde minkään tapahtuman takia, mutta siellä on muutama normaalia hohdokkaampi tapahtuma. Joka vuosi karnevaalit, jotka ovat yleensä helmikuun aikana, ja elo-syyskuun elokuvafestivaalit tuovat kaupunkiin etenkin normaalia varakkaampia ja kuuluisampia vierailijoita. Syksyllä järjestettävät biennaalit ovat joka toinen vuosi järjestettävä taide- ja kulttuuritapahtuma, josta kuka tahansa voi nauttia ja joka ei sinänsä tuo mitään suuria väkijoukkoja kaupunkiin. Biennaali itse asiassa on joka vuosi, ja joka toinen vuosi on esillä arkkitehtuuria ja joka toinen vuosi taidetta.
Venetsian suuri tapahtuma on jo vuosisatoja ollut laskiaiskarnevaali (Carnevale di Venezia), jota siellä juhlistetaan näyttävämmin ja tyylikkäämmin kuin oikeastaan missään muualla. Venetsian imperiumin loppuaikoina, ennen kuin Napoleon valtasi kaupungin, karnevaalia vietettiin lähes puolet vuodesta. Nykyään juhlat kestävät kaksi tai jopa kolme viikkoa, ja jo vuosikymmenien ajan se on ollut yksi Venetsian kaikkein suosituimmista vierailuajoista. Jos Venetsiaan haluaa matkustaa karnevaalien aikaan, täytyy varaukset tehdä kuukausia etukäteen. Jos aikoo yöpyä Venetsian keskustassa, varaus kannattaa tehdä puoli vuotta etukäteen, mutta mantereen puolelta Mestrestä voi lyhyemmälläkin varoajalla löytää majapaikan. Hinnat ovat silloin huipussaan, eikä laskiaiskarnevaaleille ole mieltä lähteä kuin niiden, joille muutaman tuhannen lasku ei ole iso asia.
Naamiot ja puvut ovat Venetsian karnevaalien tunnusmerkkejä, ja karnevaalikautena, joka on noin 40 vuorokautta ennen pääsiäistä, lähes kaikki venetsialaiset liikkuvat naamiot päässään. Tämä juontaa juurensa siitä, että Venetsia on aina ollut niin pieni paikka, että kaikki ovat tunteneet toisensa, ja naamioiden pitäminen on antanut elämälle oman mausteensa. Tyypillisesti naiset ovat pitäneet mustaa naamiota (moretta) ja miehet vaaleaa (bauta), mutta nykyaika on tietenkin rikkonut myös näitä satoja vuosia vanhoja perinteitä. Yleisesti ottaen naamiokaupat, jotka Venetsiassa ovat korvanneet monet normaalit kaupat, ovat paikallisten halveksumia. Yksi poikkeus on Venetsian kuuluisin naamiokauppa, Mondonovo, joka tosin lähinnä palvelee oopperoita ja muita normaalia hohdokkaampia tahoja, eikä sillä enää ole liikettäkään Venetsiassa.
Seuraavina vuosina karnevaalit päättyvät helmikuun puolivälin paikkeilla ja maaliskuun alussa. Näin ollen karnevaaleille voi suunnata helmikuun alussa tai helmikuun puolivälissä. Huomionarvoinen seikka on se, että viikonloput ovat karnevaalikautena huomattavasti viikonpäiviä vilkkaampia, poikkeuksena tietenkin karnevaalit päättävä tiistai.
Karnevaaliajat ja erilaista tietoa karnevaaleista saa TripSavvystä.
Suuri maailmanluokan ja maailmankuulu tapahtuma on Venetsian biennaali, joka järjestetään joka toinen vuosi. Itse asiassa nimi on jonkin verran harhaanjohtava, sillä biennaalit ovat joka vuosi. Joka toinen vuosi järjestetään taidebiennaalit ja joka toinen vuosi arkkitehtuuribiennaali. Elokuvajuhlat yleensä aloittavat biennaalien pääasiallisen kauden, joka kestää vuoden loppuun asti.
Arkkitehtuuribiennaali alkaa elokuun viimeisenä viikonloppuna ja päättyy marraskuun lopussa. Arkkitehtuuribiennaalit, joihin joka vuosi yhdistyvät muut kuin taidebiennaali, pidetään tasavuosina, ja seuraavat ovat vuonna 2022.
Taidebiennaali on suuri kansainvälinen nykytaiteen tapahtuma, johon on nykyään yhdistetty monenmoisia muitakin taiteenlajeja. Tärkeimmän taidenäyttelyn pääpaikkana on ollut Giardini di Castellon puistoalue, jossa eri maiden paviljongit sijaitsevat. Tapahtumia on myös muualla kaupungissa, kuten erilaisissa palatseissa ja Arsenalin yhteydessä olevissa
näyttelytiloissa
.
Taidebiennaalit pidetään joka toinen vuosi, ja seuraavan kerran ne ovat vuonna 2021.
Biennaalin voidaan katsoa alkavan karnevaalien aikaan pidettävistä lasten karnevaaleista, mutta virallisesti ne alkavat vasta nykyään joka vuosi pidettävistä kesäkuun tanssibiennaaleista. Ne jatkuvat heinäkuussa teatterilla ja kunnolla vauhtiin päästään kuuman kesän loppupuolella olevien elokuvafestivaalien aikaan. Varsinaisia biennaaleja ovat arkkitehtuuri- ja taidebiennaalien lisäksi teatteri-, elokuva-, musiikki- ja tanssibiennaali. Nämä neljä biennaalia pidetään joka vuosi, mutta arkkitehtuuri- ja taidebiennaalit vain joka toinen vuosi.
Tärkeä osa Venetsian biennaalia ovat vuosittain Lidon saarella järjestettävät Venetsian elokuvajuhlat. Elo-syyskuun vaihteessa pidettävät juhlat ovat maailman vanhimmat elokuvafestivaalit, ja ne houkuttelevat paikalle elokuvamaailman huippuja. Elokuvafestivaalit ovat ajankohta, jolloin muiden kuin alan ihmisten ja starojen kannattaa vältellä Venetsiaa ja etenkin Lidoa.
Katoliseen tyyliin Venetsiassa on paljon erilaisia suojeluspyhimysten juhlia ja muita uskontoon liittyviä festivaaleja. Ne eivät välttämättä helposti avaudu ulkopuoliselle, mutta niiden aikaan voi nähdä kaikenlaista vähän erilaista, joskaan Venetsiassa ei ikinä tule pulaa ihmeellisestä ja ainutlaatuisesta nähtävästä.
25. huhtikuuta vietetään Festa di San Marco, joka järjestetään kaupungin suojeluspyhimyksen kunniaksi. Päivän aikana voi mennä katsomaan esimerkiksi gondolikilpailuja sekä Piazza San Marcolta lähtevää kulkuetta.
Helatorstain jälkeisenä päivänä pidetään Festa della Sensa, jolloin juhlitaan Venetsian ja meren välistä liittoa perinteisellä seremonialla Venetsian laguunin rannalla.
Venezia Unica esittelee laidasta laitaan kaikenlaisia tapahtumia.
Venetsiassa on mukava jo päivällä istahtaa alas terassille ja ottaa jotakin. Se on myös paikka, jossa yleensä viimeistään alkuillasta siirrytään juomalle. Kesäkauden aikana on mukava mennä vaikka kanavanrannalla olevalle terassille ja talvikaudella alkuillasta on mukava venetsialaisten tavoin siirtyä juomaan viiniä tai jotakin muuta sisätiloihin, joissa onkin aivan lyömätöntä tunnelmaa. Lisäksi illanviettoon kuuluu vähän normaalia myöhempään nautittava ateria, jonka jälkeen voi vielä poiketa jonnekin ottamaan yömyssyn tai kaksi. Paljon tämän enempää ei Venetsiassa yöelämään liittyen tehdä, sillä se on paikka, jossa paukut kannattaa säästää pitkää päivää varten. Silloin kävellään, tutustutaan kaikenlaiseen, nautitaan Venetsian unohtumattomista näkymistä ja muutenkin uppoudutaan täysin kaupungin ainutlaatuiseen ja aina mukaansa tempaavaan elämänmenoon. Illat on siellä hyvä lepuutella ja valmistautua seuraavan päivän koitoksiin. Jos lomalla haluaa riekkua yökaudet baareissa ja diskoissa, kannattaa valita jokin muu kohde, sillä bailukohteitahan Euroopassa riittää.
Venetsiassa on aina ollut hintavaa juoda oikeastaan mitään. Pahin paikka on Pyhän Markuksen aukio, jolla orkesterin soittaessa voi joutua pelkästä kahvista maksamaan 10 euroa ja jostakin alkoholipitoisesta juomasta sitäkin enemmän. Normaaleissakin baareissa, joita on paljon juuri Pyhän Markuksen aukion ympäristössä, pieni olut (esim 0,2 litraa) maksaa lähemmäs 5 euroa. Joissain vähän syrjäisemmissä paikoissa ison pullon (0,66 litraa) olutta voi saada kolmella neljällä eurolla mutta tällaisen paikan löytäminen on hankalaa ja sellainen kannattaa löytyessä laittaa ylös. Suhteellisen edullinen on viinilasi nimeltään “ombra” eli varjo, joka on suosittu juoma etenkin iltapäivisin ja alkuillasta. Pieni viinilasillinen maksoi vielä muutama vuosi sitten euron, mutta niiden hinnat kohosivat vuoden 2019 loppuun mennessä vähintään puoleentoista mutta usein kahteenkin euroon. Samalla hinnalla saa kaupasta litran suhteellisen kelvollista pöytäviiniä, ja sijoittamalla euron pari lisää saa tasokkaan viinipullon.
Hinnat ovat valtaosassa kahviloita sellaisia, että tiskillä (al banco) juotuna juomat ovat melko kohtuullisissa hinnoissa mutta jos tarjoilija tuo ne pöytään (al tavola), ne maksavat huomattavasti enemmän. Huomionarvoinen seikka on se, että Venetsiassa käytetään systeemiä nimeltään “La Sconto”, mikä tarkoittaa sitä että paikalliset maksavat kaikesta huomattavasti vähemmän kuin turistit.
Rialton markkinapaikka
[kartalla] on iltaisin normaalia eläväisempi paikka, ja se on myös paikallisten suosiossa.
Lähellä siltaa olevan aukion tuntumassa on lukuisia paikkoja, joiden edustalla seisoskellaan jo iltapäivisin. Se on myös nuorison ja liikeihmisten suosiossa oleva alue, ja siellä on paljon tyylikkäitä mutta myös suhteellisen kohtuuhintaisia paikkoja, joissa voi syödäkin. Harva paikka on kuitenkaan avoinna kovin myöhään vaan tänne on paras suunnata iltapäivällä, jolloin markkinat alkavat sulkeutua, tai viimeistään alkuillasta. Kesäkauden aikana Rialton sillan vieressä olevilla
terasseilla
,
joita on Canal Granden varrella sillan molemmilla puolilla, ovat suosittuja mutta melko hintavia paikkoja mennä ottamaan jonkinlainen juoma.
Toinen alue, jolla on paljon hyviä juomapaikkoja, on Cannaregio, jossa Fondamenta Ormesini -kanava [kartalla] ja jotkin muut lähialueet geton pohjoispuolella ovat tavanomaista eläväisempiä.
Venetsiassa on hyvä olla liikkeellä iltaisin, sillä tällöin päiväretkeläiset ovat lähteneet ja Pyhän Markuksen aukiolla on mukava pimeän tultua nauttia tunnelmasta ja kuunnella kahviloiden edustalla soittavia orkestereita. Kahvilat, joista tunnetuin on Florian, ovat kalliita, vauraiden turistien suosiossa olevia instituutioita, joissa kaiken hinta nousee aina kun orkesteri nousee lavalle. Niissä kuitenkin syödään ja juodaan aamusta iltaan (avoinna yleensä klo 24 asti) varsin ahkerasti, ja monet katsovatkin kahvi- tai kuohuviinihetken Florianissa tai jossain muussa aukion kahvilassa olennaiseksi osaksi Venetsian-matkaa. Aukiolla on muitakin terasseja, joilla myös on orkestereita ja samanlaiset hinnat. Yksi hyvä paikka ottaa jotakin on myös rantakadulla oleva
terassi
,
joka talvikaudella on parhaimmillaan iltapäivisin mutta kesäkaudella sillä tarkenee hyvin myöhäisinä iltoinakin.
Pyhän Markuksen aukiolla on mukava oleskella iltaisin, ja sen ympäristössä kannattaa viettää aikaa illan pimettyäkin. Jos alueella haluaa oikein ottaa ilon irti, niin suunnaksi kannattaa ottaa kuuluisa Harry’s Bar [kartalla]. Se on varsin yksinkertaisesti sisustettu baari, joka on maailman kuuluisimpia ja kalleimpia illanviettopaikkoja. Se avattiin vuonna 1931, ja siellä on alusta alkaen käynyt paljon kirjailijoita, taiteilijoita ja muita kulttuurialan ihmisiä. Siellä keksittiin juoma nimeltään Bellini, joka nykyään maksaa yli 20 euroa, ja lienee selvää, että vähävaraiset taiteilijat eivät siellä niitä enää käy hörppimässä. Se on kuuluisuuksien ja silmäätekevien vierailupaikka, jossa tosin muutkin otetaan vastaan. Kuten muutkin kaupungin baarit, Harry’s Bar sulkee ovensa aikaisin, klo 23.
Aukio, joka myös on San Marcon alueella ja jolla on paljon terasseja, on
Campo Santo Stefano
[kartalla]. Se on usean eri yliopiston rakennuksen naapurissa, ja siellä on jo alkuillasta paljon juhlakansaa. Se ei kuitenkaan ole mikään edullinen paikka, mutta jos sattuu alkuillasta tai myöhemminkin olemaan alueella, on se hyvä osoite etenkin terassilla nautitulle drinkille ja ateriallekin.
Yksi ajoittain eläväinen yöelämän keskus kaupungissa on Santo Stefanosta jonkin matkan päässä, Dorsoduron alueella oleva Campo Santa Margherita [kartalla], joka on opiskelijoiden suosiossa.
Campo San Lucan [kartalla] tietämillä on joitain varsinaisia baareja, joissa on tiskijukkiakin.
Venetsian illassa vaeltavan on hyvä tietää, että kaupunki on äärimmäisen turvallinen eikä siellä ole pelkoa siitä, että pimeillä kujilla joku vaanisi. Sen sijaan siellä on hyvä ottaa huomioon kanavien ja meren läheisyys ja pitää huolta siitä, että iltaa ei pilaa veden varaan joutuminen. Lisäksi sokkeloisessa Venetsiassa eksyy etenkin hämärän aikaan helposti, ja näin iltaa kannattaa viettää suhteellisen lähellä majapaikkaa.
Jos majapaikka on Mestren puolella, on siellä hyvin vähän minkäänlaisia illanviettopaikkoja. Hinnat ovat jonkin verran alhaisempia kuin varsinaisessa Venetsiassa, mutta eivät mitenkään pilkkahintaisia. Jos sinne majoittuu, kätevä alue on raitiovaunun käyttämän kadun tuntumassa, ja sen varrelta pääseekin bussilla Venetsiaan noin 10 minuutissa. Etenkin Via Cappuccinan [kartalla] osat, jotka ovat lähellä rautatieasemaa, ovat sellaisia, että niiden kahviloissa viihtyvät lähinnä paikalliset. Juomat ja ruoat ovat kohtuuhintaisia, ja Mestreen on raitiovaunun käyttöön ottamisen jälkeen ilmaantunut entistä enemmän paitsi kahviloita myös ravintoloita, joissa on kansainvälistä tunnelmaa.
Like a Local esittelee erilaisia illanviettopaikkoja.
TimeOut esittelee mielestään parhaita baareja.
Teksti: Peter Forsberg
2020/05
Alue- ja hotellivinkeissä kerromme parhaista alueista hotellille tai muulle majapaikalle sijainnin ja palveluiden kannalta. Lisäksi esittelemme eri alueiden pidetyimpiä yöpymispaikkoja.
