Sivukartta Ota yhteyttä

Tallinnan puistoja ja puutarhoja

Tallinnassa on melkoisesti puistoja, joista kauneimmat reunustavat vanhaakaupunkia ja sen yläpuolella olevaa Toompean kukkulaa. Puistoja tulee vastaan myös Viru Keskuksen ympäristössä ja muualla kaupungissa, ja niissä kaikissa on yleensä jotakin mielenkiintoista. Kaupungin hienoin puistoalue on Kadriorg, joka on lyhyen matkan päässä Viru Keskuksesta. Piritan rannan lähellä ja tv-tornin vieressä sijaitseva Tallinnan kasvitieteellinen puutarha on hyvä vierailupaikka niille, jotka haluavat nähdä eksoottistakin kasvillisuutta.

Vanhankaupungin ja Toompean vieressä olevat puistot ja puutarhat

Tallinnan puistoalueet ovat parhaimmillaan kesäaikaan, jolloin Vapaudenaukion ja Kalamajan välisellä alueella olevat puistot puhkeavat täyteen loistoonsa. Osa näistä puistoista eli Vapaudenaukion lähellä ja Toompean rinteessä olevat puistoalueet ovat mäkisillä paikoilla, mutta Balti jaamin aseman ja kaupunginmuurin välissä olevat puistoalueet ovat tasaisia ja myös kaupungin kauneimpia.

Harjumäki (Harjumägi)

Vapaudenaukion (Vabaduse väljak) ja Toompea-kadun välissä oleva Harjumägi [kartalla] on mäkinen puisto, ja sen alueelta on hyvät näkymät kohti aukiota ja sen yläpuolella olevaa, vuonna 2009 valmistunutta Vapaussodan muistomerkkiä. Puiston tunnelmasta on mukavin nauttia sen paviljongin kahvila-ravintolassa, jolla on mukava, tunnelmaltaan kansainvälinen kesäterassi.

Hirvipuisto (Hirvepark) ja Lindamäe park

Toompea-kadun yläpuolella oleva Hirvepark [kartalla] muodostaa yhdessä sen vieressä olevan Lindamäe parkin kanssa mukavan puistoalueen, jolla kesäisinkin on melko rauhallista. Hirvipuistossa oli neuvostoaikojen loppupuolella kansankokouksia, ja sen vieressä olevan Lindamäen päällä oleva muistomerkki muistaa neuvostoaikojen alkupuolella Siperiaan lähetettyjä. Hirvipuistossa oli hirviä ja peuroja vielä 1930-luvulla, jolloin se nimettiin, ja se on nykyisinkin vielä melko samanlainen kuin aikoinaan, sillä sotien tuhot eivät ole sinne asti yltäneet. Viereinen Lindamäki on puolestaan vanha puisto, peräisin 1860-luvulta, ja se on nykyisin merkittävä kasvillisuutensa ansiosta. Siellä kasvaa 26 eri puuta, joista seitsemän lehmusta on noin 200 vuoden ikäisiä.

Tuomiopuisto (Toompark)

Hirveparkista katsottuna Falgi-kadun toisella puolella oleva Toompark [kartalla] on yksi kaupungin mukavimmista ja kauneimmista puistoista. Sen huomionarvoisimpia piirteitä on se, että sen alueelta voi nähdä kaikkein parhaiten Pikk Hermannin tornin ja joitain muita Toompean linnakkeen osia. Puiston alueella on kaikenlaista kuten stadion, ja sen keskellä on melko kookas Šnelli tiik -lampi , jonka takia puistoaluetta ei niin kovin nopeasti kierretäkään. Lampi on viimeinen osa aikoinaan kaupunginmuuria ympäröineestä vallihaudasta, ja lampi sai nimensä aluetta 1800-luvulla hoitaneesta puutarhurista.

Puiston ja Toompean välin voi kulkea myös vuonna 1903 käyttöön otettuja Patkulin portaita pitkin, ja puistoon on hyvät näkymät Toompean Piiskopin näköalapaikalta, Toomkirikin vierestä. Vaikka puisto on parhaimmillaan kesäaikaan, on siellä elämää talvisinkin, ja kunnon lumisina talvina siellä luistellaan ja rakennellaan lumesta kaikenlaista.

Tornien aukio (Tornide väljak)

Nunne-kadun toisella puolella oleva Tornien aukio [kartalla] on sekin puistoalue, joka on parhaimmillaan kesällä mutta jolla on elämää ympäri vuoden. Puisto on vanhankaupungin suunnalta kohti Balti jaamin asemaa kulkevan Nunne-kadun varrella, ja se on varsin kookas puisto, jota touko-syyskuussa kannattaa koluta myös sen näyttävien kukkaistutusten takia. Puistossahan pidetään toukokuun loppupuolelta elokuun loppuun kukkaisfestivaalit (Lillefestival), jotka antavat Tornien aukiolle joka kesä aivan erilaisen ilmeen. Puisto on saanut nimensä sitä reunustavista kaupunginmuurien torneista, joista puiston alueelta saakin parhaan kuvan ja käsityksen. Tornien aukio on varsin monipuolinen paikka, sillä sen alueella on lasten leikkipuistoja ja ulkokuntosali, ja lisäksi sen istuvaa naista esittävän patsaan ympärillä oleva keskusaukio, joka on mukava paikkaa levähtää hetki, ilmestyi tänne vasta vuonna 2009.

Lyhyesti keskustan muita puistoalueita

Tallinnan keskustassa on melkoisesti puistoja, joita tulee vastaan jo sataman ja keskustan välisellä matkalla. Vaikka niiden nimiä ei muista ja ne kaikki vaikuttavat aika samanlaisilta, ovat ne hyviä paikkoja kesäisin istahtaa hetki ja miettiä seuraavaa siirtoa.

Sataman ja vanhankaupungin välillä oleva puisto on nimeltään Kanutin tarha [kartalla], ja siellä on melkoinen määrä penkkejä, joita on etenkin suihkulähteen ympäristössä. Suihkulähde ja sen yhteydessä oleva Pojat ja sateenvarjo -veistos ilmestyivät tänne vasta vuonna 2009, ja puistossa myös oleva kirjailija Fjodor Dostojevskin muistopatsas vuonna 2002.

Viru Keskuksen ja Estonia-ooppera- ja konserttitalon välissä oleva puisto eli Tammsaare park [kartalla] on Tallinnan puistoista suomalaisille tutuin. Puisto oli ennen kaupungin tori, sitten sinne alkoi ilmaantua ensin väliaikaisia ja sitten vuodesta 1910 pysyviä teattereita ja oikeastaan vasta 1970-luvun kunnostustöiden jälkeen se alkoi saada nykyisiä piirteitä. Siitä lähtien siellä on ollut myös Viron kansallisesti tärkeimmän romaanikirjailijan, A. H. Tammsaaren muistomerkki, sillä Tammsaare on kirjoittanut suurimman virolaisen romaanisarjan, nimeltään Totuus ja oikeus. Merkittävä on myös R-kioskin ja Viru-hotellin välissä oleva merenneidon patsas, joka on koristanut puistoa vuodesta 1981 lähtien, ja yhdessä Tammsaaren muistomerkin kanssa niistä saa hyvän kuvan neuvostoaikaisesta veistostaiteesta.

Kolmas puisto keskustan uusissa osissa, joka voi pistää silmään, on Politseiaed (Poliisin tarha) [kartalla]. Se oli 1800-luvulla vielä poliisien vihannestarha, mistä se on saanut nimensä, ja vasta toisen maailmansodan jälkeen se sai nykyisen muotonsa. Se on pieni puistikko, jota on melko usein muuteltu ja paranneltu, viimeksi vuonna 2005, ja nykyään siellä on leikkipuisto, aidattu koirapuisto, suihkulähde ja paljon tilaa viettää aikaa kesäaikaan.

Kalamaja kalmistupark

Yksi puistoalue, joka on lähellä keskustaa mutta jossa ei yleensä ole yhtään turistia, on Kalamajan puistohautausmaa [kartalla], joka on lyhyen matkan päässä Lennusadamasta. Sen vieressä on Noblessneri valukoda eli Noblessnerin laivavarustamo, ja tämä alue on viime vuosina saanut entistä enemmän vierailijoita ja tapahtumia. Noblessnerin alueella ei toistaiseksi ole ollut mitään ihmeellistä, mutta siellä on huvipursisatama ja kesätapahtumia, ja aluetta pidetään nykyään yhtenä kaupungin uusista mahdollisista trendipaikoista.

Kalamajan puistoalue oli aikoinaan hautausmaa, joka on mainittu jo vuonna 1561, jolloin ns. liiviläissotien aikaan tänne haudattiin pari tuhatta ruotsalaista sotilasta. Vanhoista ajoista ei ole paljon enää jäljellä, mutta kellotorni valmistui jo 1780-luvulla. Hautausmaa alue lakkasi olemasta 1950-luvulla, ja puisto se on ollut vasta vuodesta 1964. Nykyään siellä on leikkipuistoja, paljon tilaa ja mukavaa paikallistunnelmaa kesäkuukausien aikana, ja sinne voi mennä lasten kanssa, koiraa ulkoiluttamaan tai muuten vain vierailemaan, samalla kun käy vieressä olevissa paikoissa.

Kadriorgin puistoalue (Kadrioru park)

Tallinnan kuuluisin puistoalue on Kadriorgin puistoalue (Kadrioru park), jonne voi keskustasta kävellä vartissa tai tulla parissa minuutissa raitiovaunulinjoilla 1 tai 3. Lähellä raitiovaunupysäkkiä on alueen infopiste [kartalla], josta voi hakea kaikenlaista tietoa. Kadriorg on tunnettu taidemuseoistaan, joissa on kenties Viron parasta taidetta esillä, ja siellä on myös lapsiperheille soveltuvia vierailupaikkoja, kuten suuri leikkipuisto, lasten museo ja kesäajan huvipuisto. Puistossa ja sen ympäristössä voi myös nähdä merkittävää vanhanajan arkkitehtuuria, jonka kärkeä edustaa Pietari Suuren 1710-luvulla rakennuttama Kadriorgin palatsi. Vaikka palatsille ja Kadriorgiin yleensäkin lähdetään käymään museoissa, kannattaa ehdottomasti jättää aikaa koko puistoalueen tutkimiselle ja etenkin sen luonnollisiin piirteisiin kannattaa kiinnittää huomiota. Esimerkiksi Kadriorgin palatsin puutarha pidetään moitteettomassa kunnossa, ja tämä on luultavasti Suomea lähin oleva esimerkki vanhanajan puistoalueesta, jossa on suuren maailman kuninkaallista tyyliä.

Pietari Suuri pani Kadriorgin alulle, nimesi sen Katariina-vaimonsa mukaan ja vietti kesiä täällä 1700-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä. Hänen kuoltuaan venäläiset aateliset eivät enää lähteneet Tallinnaan asti kesiään viettämään, ja puistoalue alkoi saada aivan muita piirteitä. Alusta asti Pietari Suuri kuitenkin määräsi, että Kadriorgin puistoalue pidetään yleisölle avoinna, ja näin se on ollut julkinen puisto jo pitkään. Kadriorgin hienoimmat rakennukset ovat peräisin 1700-luvulta mutta presidentinlinna, joka on presidentin virka-asunto ja työhuone, valmistui alueen henkeä myötäillen vuonna 1938.

Kadriorgin varsinainen puistoalue on laaja alue, mutta lähellä raitiovaunupysäkkiä sijaitsevat sen kauneimmat paikat. Joutsenlampi on yksi Pohjois-Euroopan tyylikkäimpiä paikkoja nauttia kauniista kesäpäivistä, ja siellä voi hyvin viihtyä pitkänkin aikaa. Osa puiston kasvillisuudesta on hyvin vanhaa, mistä ovat esimerkkeinä puistoalueen vuonna 1722 istutetut hevoskastanjat. Uusimpia lisäyksiä ovat 2010-luvulla puistoon uudelleen ilmestyneet kanavat, joita siellä alun perin oli jo 1700-luvulla, ja japanilainen puutarha [kartalla], joka on lähellä Russalkan muistomerkkiä. Se on tunnetun japanilaisen maisema-arkkitehdin suunnittelema puutarha, johon on valittu Viron ilmastoon sopivaa kasvillisuutta. Täällä kukkii alkukesästä kirsikkapuita ja kesällä iiriksiä, ja syksyisin eri värisävyt antavat puistolle oman silauksensa. Japanilaisessa puutarhassa on myös näille leveyspiireille kookas alppiruusutarha, ja myös kiviin kannattaa puutarhassa kiinnittää huomiota.

Kadriorgin puistoalue, johon on liitoksissa monia muitakin puistoja, on suuri alue, johon kannattaa kesän aikana ajan kanssa lähteä tutustumaan. Lähellä japanilaista puutarhaa oleva Russalka-muistomerkki [kartalla] on hyvä vierailukohde niille, jotka haluavat päästä puistosta suoraan Narvan maantietä keskustan ja Piritan välillä kulkevalle rantapromenadille. Muistomerkki on suosittu vierailupaikka, ja se muistaa matkalla kohti Helsinkiä vuonna 1893 ollutta venäläistä sotilasalusta, jonka mukana upposi 177 sotilasta. Sen on suunnitellut Paldiskissa vaikuttanut, kuuluisa virolainen taiteilija A. H. Adamson, ja tänne saapuvat monet parit hääpäivänään tuomaan muistomerkille kukkia.

Tallinnan kasvitieteellinen puutarha

Lähellä Piritaa tv-tornin vieressä sijaitseva Tallinnan kasvitieteellinen puutarha [kartalla] on ympäri vuoden paikka, jossa niin täydet harrastelijat kuin alan ammattilaisetkin viihtyvät. Tämä on suuri, 123 hehtaarin kokoinen puutarha, jossa on yli 4000 kasvilajia ja jonka kasvillisuudesta osa on suurissa kasvihuoneissa. Kasvihuoneet ovat puutarhan talvisin avoinna olevia osia, ja niissä järjestetään erikoisnäyttelyitä, joissa yleensä esiin pääsevät eksoottiset kukat. Kasvihuoneissa on myös teemanäyttelyitä, joissa voidaan esitellä vaikkapa lääke- tai myrkkykasveja. Kesäisin ruusutarha on ainutlaatuinen paikka, ja silloin myös järjestetään erikoistapahtumia, kuten tuoksuretki ja ruusupäivä, mutta tapahtumia ja opastettuja kierroksia on talvisinkin. Puutarhassa on myös muunlaisia vuodenaikojen tahtiin vaihtuvia näyttelyitä, kuten syksyisiä viinirypäleiden teemapäiviä. Verkkosivuilla esitellään tapahtumia, joita on hyvä vilkaista ennen paikalle lähtemistä.

Puutarha on avoinna huhtikuun lopulta lokakuun alkuun päivittäin klo 10–20 ja talvisin klo 11–17. Aikuisilta lippu maksaa 5 euroa, 7–17-vuotiailta 2,50 euroa ja alle 7-vuotiaat pääsevät ilmaiseksi sisään. Kasvitieteelliselle puutarhalle pääsee suoraan Viru Keskuksen vieressä olevalta Hobujaama-pysäkiltä lähimmälle ”Teletorn”-pysäkille bussilinjoilla 34A ja 38.

Lisää asiaa puistoista ja puutarhoista

Visit Tallinn esittelee suomeksi Tallinnan puistoja ja muita luonnollisia nähtävyyksiä

Teksti ja kuvat: Peter Forsberg
2017/08