Málaga on Euroopan eteläisin miljoonakaupunki ja Costa del Solin tunnetuin keskus.
Se on oivallinen lomakohde, jos haluat nauttia rannoista, kulttuurista, ostoksista ja herkullisesta ruoasta.
Lue lisää Málagasta
Tallinnassa riittää näkemistä laajallakin alueella, mutta etenkin kesäkauden aikana siellä muutaman yön viettävien on hyvä käväistä myös keskustan ulkopuolella. Lähimpänä Tallinnan keskustaa on viehättävä Viimsi, jossa on ranta ja muutama hyvä vierailupaikka. Erikoinen vierailupaikka on 1990-luvulle asti suljettuna ollut, Lilya 4-ever -elokuvan kuvauspaikka Paldiski, joka vuosikymmeniä oli sotilastukikohta. Näiden varsin helppojen päiväretkikohteitten lisäksi kesäaikaan on mahdollista vierailla Tallinnan edustalla olevilla saarilla, joihin kuuluvat Aegna, Prangli ja Naissaari.
Helpoin päiväretkikohde lienee Viimsi, joka on noin puolen tunnin paikallisbussimatkan päässä Tallinnan keskustasta, Piritasta jonkin verran itään. Matkalle kannattaa lähteä Viru Keskuksen alakerrassa olevalta bussiasemalta, mistä linja 1A suuntaa parinkymmenen minuutin välein Viimsiin. Perillä kannattaa jäädä pois pysäkillä ”Viimsi Keskus” [kartalla], jonka ympäristössä on keskitetysti kaikenlaista ja josta voi sitten kävellen lähteä mihin suuntaan haluaakin. Parhaimmillaan Viimsi kuitenkin on auton tai pyörän kanssa, sillä välimatkat siellä ovat pitkiä. Jos Viimsissä on jalkapelillä, voi välimatkoja siellä lyhentää käyttämällä vain Viimsissä kulkevia, V-alkutunnuksella merkittyjä busseja. Viimsiin menevällä ja siellä liikkuvalla on hyvä olla päivälippu tai sitä pidempään voimassa oleva lippu, sillä Tallinnan liput käyvät myös Viimsissä.
Viimsin keskuksessa on muutama
kauppakeskus
,
joiden yhteydessä on hyvät alkoholiliikkeet, muutama ravintola ja useita kylpylähotelleja ja vesipuistoja, joihin kuuluvat Tallinna Viimsi Spa & Waterpark ja Lavendel. Keskuksesta on aika pitkä matka kävellä minnekään, mutta
jos mielii rannalle, on
Haabneemen hiekkaranta [kartalla] siedettävän kävelymatkan päässä.
Keskukselta voi myös kävellä kohti etelää, jolloin vastaan tulee
Viron sotamuseo [kartalla], joka sijaitsee Viimsin kartanossa.
Huomionarvoinen seikka on se, että museo on ma ja ti suljettu, muulloin avoinna klo 11–18 eikä sinne ole pääsymaksua. Paikalle voi tulla suoraan Tallinnasta bussilla 1A jäämällä pois pysäkillä nimeltään ”Viimsi vallamaja”, josta on kylläkin muutaman sadan metrin kävelymatka.
Viimsiin voi myös saapua bussilla numero 114, joka lähtee Hobujaama-pysäkiltä mutta vain noin tunnin välein, ja sillä pääsee lähelle kahta Viimsin muuta museota. Vironruotsalaiset, joita usein myös rantaruotsalaisiksi kutsutaan, ovat olleet erikoinen ilmiö jo 1200-luvulta lähtien, ja heille on Viimsissä oma museo (Nurme tee 3) [kartalla]. Tämä maanantaisin suljettu museo on kirkon vieressä, sinne on kolmen euron pääsymaksu ja sen lähin pysäkki on ”Rannarahva”, jolle pääsee paitsi bussilla 114 myös Viimsin sisäisillä linjoilla V1 ja V5.
Lähellä sijaitsee toinenkin mielenkiintoinen, rannikon elämästä kertova museo, Viimsi Vabaõhumuuseum [kartalla]. Se on pieni ulkomuseo, jonka alueella on taloja noin 150 vuoden ajalta ja jossa näihin tyypillisiin rannikkoalueen asutuksiin voi mennä sisään. Museo on toukokuun alusta syyskuun alussa avoinna päivittäin klo 10–20. Muulloin ollaan maanantaisin kiinni, ja muutenkin talvella kannattaa aukioloajat katsoa erikseen. Ulkomuseolle pääsee samoilla busseilla kuin rantaruotsalais-museoon, mutta lähempänä sitä on pysäkki nimeltään ”Tammi”.
Viimsissä on jonkin verran ravintoloita, joista tyylikäs rantaravintola Paat [kartalla] on ulkomuseon vieressä. Alueen kuuluisin ravintola on kuitenkin Noa [kartalla], joka on yksi Viron parhaita ravintoloita.
Viimsi on etenkin kesällä mukava vierailupaikka, mutta siellä vierailevan on hyvä varata käyntiin aikaa. Viimsissä on rauhallista tunnelmaa myös silloin kun Tallinnan keskustassa on kesäajan tungoksia, joten siellä voi myös harkita yöpyvänsä. Viimsi on hyvä paikka hotellille etenkin perheille, pariskunnille ja kaikille niille, jotka haluavat viettää lomansa kylpylähotellissa.
Jos Tallinnasta haluaa paikallisjunalla jonnekin vähän erilaiseen paikkaan, on reilun tunnin matkan päässä oleva Paldiski sellainen. Se on Viimsin tavoin pitkien etäisyyksien paikka, jonne on paras suunnata kesäkauden aikana. Sinne on hyvä mennä autolla tai pyörän kanssa, sillä muuten siellä muutamassa tunnissa näkee hyvin vähän. Paldiskiin mennään paikallisjunalla niin, että Balti jaam -asemalta mennään junaan, josta rahastajalta ostetaan noin kolmen euron hintainen lippu. Paldiski on pääteasema, ja sen rautatieasemalta [kartalla], joka on yksi kaupungin vanhanajan ylpeydenaiheita, on jonkin verran matkaa paikkakunnan pääpaikoille.
Rautatieasemaa lähimpänä nähtävyys on Amandus Adamsoni Ateljeemuuseum [kartalla], joka avattiin vuonna 2010. Se on taiteilijan entinen ateljee ja kotitalo, jonka pihamaalla on mukavaa merellistä tunnelmaa. Adamson eli vuosina 1855–1929 ja oli kuvanveistäjä, jonka 81 työtä ovat esillä kotitalossa. Museoon on 2,50 euron pääsymaksu, mutta puutarhassa voi kuka tahansa oleskella ilman että menee taloon sisään. Museo on kesällä avoinna ke–su klo 11–18 ja lokakuun alusta huhtikuun loppuun ti– la klo 11–16.
Jonkin matkan päässä museolta on Paldiskin keskus [kartalla], missä on kauppakeskuksia ja vähän normaalia enemmän elämää. Paldiski on kuitenkin unelias ja nykyään täysin harmiton vierailupaikka, jonka talot on korjattu ja jossa on melko siistiäkin. Siellä voi kulkea kohti Pakrin majakkaa [kartalla], jonne kuitenkin on ilman pyörää tai autoa armottoman pitkä matka.
Paldiskissa on vähän muuta varsinaista nähtävää, mutta sataman tuntumassa on muutama ravintola ja
Paldiskin kirkko
.
Satamasta kulkee lauttoja Kapellskäriin ja muuallekin, ja sen tuntumassa on päivisin jonkin verran liikehdintää. Jos Paldiskissa mielii syömään, on kirkon vieressä oleva venäläinen ravintola Peetri Toll mielenkiintoinen ruokapaikka. Muuten Paldiskissa on vähän ruokapaikkoja, mutta kulman takana, Rae- ja Pakri-katujen kulmauksessa, on luotettavan Peetri Pizzan piste.
TripAdvisor esittelee Paldiskin vierailupaikkoja
Tallinnan lähellä on kolme saarta, joilla voi kesäkauden aikana vierailla. Prangli, Aegna ja Naissaari ovat kaikki päiväretkietäisyydellä, ja niissä kaikissa käydään entistä enemmän.
Viimsin Leppneemen satamasta on noin 19 kilometrin matka Prangliin, joka on Viron pohjoisin ympäri vuoden asuttu saari. Se on kooltaan reilut kuusi neliökilometriä, ja siellä asuu nykyisin noin 100 asukasta. Pranglin saarelle ei saa viedä moottoriajoneuvoja, mutta sinne voi ottaa mukaan pyörän, jolla voi kierrellä saarta. Saarella on jonkin verran nähtävää, kuten puukirkko, museo ja maakaasulähde. Kesäisin saarella on ravintola, joka on Viron pohjoisin ravintola ja joka on lähellä Kelnasen satamaa [kartalla]. Samalla alueella on leirintäalue, jolla voi yöpyä ja jolta tehdään niin kiertoajeluita kuin taksikyytejäkin eri puolille saarta.
Saarella on kannattavaa vierailla kesäkaudella, ja sinne voi mennä jo huhtikuussa mutta mukavinta saarta on kierrellä parhaaseen kesäaikaan eli kesäkuun alusta elokuun loppuun. Sinne voi lähteä itsekseen, jolloin pitää ensin mennä Viimsiin (bussilinja 1A Viru Keskuksesta), missä Wrängö lähtee Leppneemen satamasta [kartalla]. Sinne pääsee Viimsin keskus -pysäkiltä linjoilla V2 ja V9, ja laivoja lähtee yksi aamulla, yksi illansuussa.
Jos Prangliin mielii päiväretkelle, sinne pitää lähteä aamutuimaan, yleensä klo 7.30 lähtevällä laivalla. Matka kestää tunnin suuntaansa, ja lippu kannattaa ostaa etukäteen sillä laivoihin on kesäisin paljon menijöitä.
Toinen vaihtoehto käväistä saarella on tehdä sinne 9 tunnin kestoinen päiväretki, jotka tosin ovat melko hintavia.
Pranglille tehdään muitakin päiväretkiä, ja Prangi Travel on erikoistunut niihin.
Tallinnan Kalasadamasta pääsee kesäkauden aikana Aegnan saarelle [kartalla], joka vuosina 1923–1991 oli suljettu sotilastukikohta. Nykyään saaren maisemia suojellaan lain voimalla, sillä saarella on paljon harvinaislaatuisia eläinlajeja ja niiden elinpaikat tuhoutuvat herkästi. Suojellun luonnon lisäksi saarella on sotilastukikohdalle tyypillisiä rakennelmia, suuri pirunpelto, vanha hautausmaa, kivilabyrintti ja kaksi uimarantaa. Uimarannoilla voi yöpyä, mutta muuten palveluita on vähän, sillä saarella asuu ympäri vuoden pysyvästi vain kaksi ihmistä.
Salaperäinen kivilabyrintti löytyi vasta vuonna 2009, ja niitä ovat ilmeisesti rakennelleet rantaruotsalaiset, eli Viron rannikkoa asuttaneet, Ruotsista keskiajalla lähteneet siirtolaiset. Niitä ja muita merkkipaikkoja, joihin kuuluvat merilinnoituksen rauniot, on hyvä lähestyä kävellen, sillä saarella on kolme merkittyä polkua. Kävelyretkellä voi myös katsella Stonehengen henkisiä siirtolohkareita, joista osa on läpimitaltaan yli 20-metrisiä. Omatoimisen patikoinnin lisäksi saareen voi tutustua opastetulla pyöräilykierroksella, joita järjestään silloin kun saarelle on kannattavaa mennä (toukokuun alusta syyskuun alkuun).
Aegnaan voi mennä omatoimisesti Kihnu veeteed -yhtiön laivoilla, jotka lähtevät kaupungintalon takana olevasta Kalasadamasta [kartalla]. Laivoja lähtee kesäkauden aikana hyvään aikaan aamupäivästä klo 10, matka kestää tunnin suuntaansa ja edestakainen lippu maksaa 6 euroa. Aegnaan voi mennä myös vauhdikkaammin, kuten Piritan satamasta lähtevän nopean veneen kyydissä.
Tunnetuin Tallinnan edustan saarista on Naissaari (viroksi Naissaar, ruotsiksi Nargö) [kartalla], joka sekin oli pitkään suljettu sotilastukikohta mutta jolla sitä ennen oli muista saarista poikkeava pitkä ja värikäs historia takanaan. Sieltä oli kotoisin Saksaan muuttanut keksijä ja optikko Berhard Schmidt, josta Suomessakin tunnetun teki Jan Krossin romaani Vastatuulen laiva.
Saari on Suomenlahden suurin ja vanhin, ja tunnettu se on monesta eri syystä, joihin myös kuuluvat sen hiekkarannat, retkipolut ja lähes joka kesäviikonloppu järjestettävät Nargenfestivaalit. Patikoitsijoille se on hyvä vierailupaikka, sillä siellä on kolme yli 10 kilometrin pituista retkipolkua, joilla on eri teemat. Kävelyretkelle voi lähteä Suursadamasta, jonne laiva saapuu, mutta saarella voi myös pyöräillä, tutustua siihen avolavan kyydistä tai sitten maasturilla opastetun kierroksen yhteydessä. Saarella on monipuolisesti nähtävää, ja sen luonto on ainutlaatuista, sillä siellä kasvaa villinä kurtturuusuja, saari on valtaosaltaan metsän peitossa ja sen itä- ja etelärannikkojen hiekkarannat ovat täysin puhtaita. Naissaaren ihmeisiin kuuluvat myös kapearaiteinen rautatie, jolla edelleen liikkuu junia, ja erilaisia sotilaskäyttöön tarkoitettuja rakennelmia kuten neuvostoaikainen miinatehdas.
Naissaarelle pääsee Tallinnan Kalasadamasta [kartalla], mistä lähtee laivoja kesäkauden aikana, entistä suuremman osan vuodesta. Parhaimmillaan vierailu Naissaarella on toukokuun puolivälistä tai kesäkuun alusta elokuun loppuun ja mahdollisesti syyskuun alkuun, mutta sinne pääsee vielä syyskuun lopussakin. Ne, jotka haluavat tutustua Naissaareen päiväretkeä perusteellisemmin, voivat yöpyä paitsi teltassa myös majatalossa.
Viro on pieni maa, ja siellä pääsee nopeasti muihin kaupunkeihin. Kaupunkeja, jotka ovat riittävän lähellä päiväretkimatkaa ajatellen, ovat ainakin reilun tunnin matkan päässä sijaitseva Rakvere ja samantyylisen matkan päässä sijaitseva merenrantakaupunki Haapsalu. Molempiin paikkoihin voi tietenkin suunnata omalla autolla, mutta linja-autot ovat Virossa edullisia ja mukavia liikennevälineitä siirtyä Tallinnasta päiväretkelle ja muutenkin liikkua Baltiassa. Bussit lähtevät linja-autoasemalta [kartalla], ja esimerkiksi Tpilet-sivusto kertoo eri yhtiöiden vuorot ja hinnat. Linja-autoasemalle pääsee raitiovaunuilla 2 ja 4, ja sinne kulkevat myös bussilinjat 17 ja 23, joiden pysäkki ovat ykköslaiturin vieressä.
Teksti: Peter Forsberg
Kuvat: Peter Forsberg, Ilme Parik /Wikimedia, Joonas Plaan /Wikimedia
2017/08
Alue- ja hotellivinkeissä kerromme parhaista alueista hotellille tai muulle majapaikalle sijainnin ja palveluiden kannalta. Lisäksi esittelemme eri alueiden pidetyimpiä yöpymispaikkoja.
