Sivukartta Ota yhteyttä

Tallinnan nähtävyyksiä

Tallinnassa on monenmoista nähtävää, johon on hyvä tutustua vanhassakaupungissa ja joissain muissa kaupunginosissa. Vanhakaupunki ja sen yläpuolella oleva Toompea muodostavat alueen, jolla voi pitkäänkin tutustua etenkin keskiaikaisiin nähtävyyksiin, museoihin, kirkkoihin ja näköalapaikkoihin. Piritassa on uimarannan ja jahtisataman lisäksi luostari, jossa on mukava ainakin kesällä vierailla.

Vanhakaupunki

Vanhassakaupungissa on melkoinen määrä nähtävää usealla eri aukiolla ja kadulla. Sen lisäksi nähtävyyksiä on roppakaupalla ylhäällä olevalla Toompean kukkulalla, missä on esimerkiksi Viron eduskuntatalo.

Vanhankaupungintori ja sen ympäristössä olevat nähtävyydet

Vanhassakaupungissa riittää nähtävää lähes joka kadulla, ja alueen keskus eli Raekoja plats [kartalla] on paikka, jossa nähtävyyksiä kannattaa katsella pitkänkin tovin. Raatihuoneentoriksi tai Raatihuoneenaukioksi suomeksi kutsuttu tila on paikka, jossa suurimman huomion vievät kesäisin sen terassit ja muinakin vuodenaikoina tapahtumat, joita siellä on joulumarkkinoista muihin tapahtumiin.

Raekoja platsin ympäristössä on nähtävyyksiä merkittävistä rakennuksista museoihin ja kirkkoihin, ja yleisestä karnevaalitunnelmasta huolimatta niihin kannattaa tutustua. Itse kaupungintalo (Tallinna raekoda) [ kuva ] on merkittävä rakennus, sillä tämä goottilaista tyyliä edustava rakennus valmistui vuonna 1404, mikä tekee siitä koko Pohjois-Euroopan vanhimman edelleen käytössä olevan kaupungintalon. Talo on kaksikerroksinen, siinä on suuri kellari ja torni, johon voi kesäisin kavuta maisemia ihailemaan. Heinä- ja elokuussa koko rakennus on avoinna, ja siellä voi mennä kellariin ja muihin osiin viiden euron pääsymaksua vastaan. Torniin voi kiivetä koko kesän ajan, eli toukokuun puolivälistä syyskuun puoliväliin klo 11–18, ja sinne on erilliset, aikuisilta 3 euroa maksavat pääsyliput. Muina vuodenaikoina kaupungintalossa voi vierailla jos sen varaa käyttöönsä, ja siellä on jonkin verran konsertteja, joista kerrotaan verkkosivuilla. Yksi asia, johon aina kannattaa kiinnittää huomiota, on tornin huipulla oleva tuuliviiri nimeltään ”Vana Toomas”.

Aukion toisella puolella oleva Raadinapteekki (Revali raeapteek) [ kuva ] on yksi maailman vanhimpia edelleen toiminnassa olevia lääkekauppoja. Apteekki on niin vanha, että sen aloitusvuotta ei tiedetä, mutta vuonna 1422 sillä oli jo kolmas omistaja. Aikoinaan lääkkeet olivat erilaisia kuin nykyään, ja apteekista saatettiin ostaa muumiomehua tai poltettuja ampiaisia vaivoja parantamaan. Nykyään sieltä saa normaaleja lääkkeitä, mutta apteekin yhteydessä on museo, jossa näkee vanhanajan lääkkeitä ja toimintatapoja.

Apteekin lähellä olevat kadut ovat kaikki nähtävyyksiensä puolesta merkittäviä, ja näillä tienoilla tulee vastaan ennen kaikkea museoita ja kirkkoja. Kirkoista Pühavaimu eli Pyhän hengen kirkko on suosittu turistien keskuudessa, ja se on apteekin takana, Maiasmokk-kahvilan vieressä. Sen näkyvin osa on barokkityyliä edustava torni, joka kuuluu kaupungin kuvatuimpiin kohteisiin, mutta muuten siitä on vaikea saada kokonaiskuvaa. Kirkko oli keskiajalla tunnettu köyhien ja sorrettujen ystävänä, ja siellä pidettiin uskopuhdistuksen jälkeen ensimmäiset vironkieliset jumalanpalvelukset. Tässä 1300-luvulla valmistuneessa kirkossa merkittävä on myös sen ulkoseinällä oleva kello, joka on kaupungin vanhin ajannäyttäjä, ja huomion arvoinen on myös Bernt Notken 1400-luvulla maalaama alttaritaulu, jota ulkomaiset turistiryhmät käyvät ahkerasti katselemassa. Kirkon edustalla käykin iltapäivisin etenkin kesäaikaan kova kuhina, ja koko tähän alueeseen kannattaa mahdollisuuksien mukaan tutustua muina aikoina.

Raatihuoneen toisella puolella on sielläkin nähtävyyksiä, ja siihen suuntaan kannattaa mennä myös käymään Harju- ja Niguliste-katujen risteyksessä olevassa turisti-infossa. Turisti-infon edustalta lähtee kaupunkijuna, johon voi ympäri vuoden nousta katsomaan nähtävyyksiä sen kyydistä, ja se voi olla pienten lasten tai vanhusten kanssa kätevä. Turisti-infoa vastapäätä oleva kirkko on Niguliste. 1200-luvulla valmistunut kirkko kuuluu kaupungin komeimpiin, ja yksi sen kohokohtia on moniosainen alttaritaulu. Sen suojissa on myös koko kaupungin kuuluisin maalaus, Bernt Notken maalaama Kuolemantanssi, jota voi mennä katsomaan Nigulisten museoon. Tämä myöhäisgoottilaista tyyliä edustava Nikolainkirkko, joka suomeksikin virallisesti tunnetaan Niguliste-nimellä, on yksi parhaita kirkkoja monesta eri syystä, ja siellä voi myös kuulla musiikkia. Urkumusiikin puolituntinen on lauantaisin ja sunnuntaisin klo 16, ja konserttiin pääsee museoon oikeuttavalla pääsylipulla. Kirkossa on myös jonkin verran muita konsertteja, joista kerrotaan verkkosivuilla, ja yleisesti ottaen konsertteja on paljon talvisin ja etenkin ennen joulua ja pääsiäisen ympärillä olevilla viikoilla. Kirkkoon voi mennä sisään kuuden euron pääsymaksua vastaan, mutta siellä on muutama keskiviikko vuodessa, kuten 29.11. ja 15.3., jolloin sisään pääsee eurolla.

Nähtävyyksiä muissa vanhankaupungin osissa

Jos vanhassakaupungissa mielii nähdä nopeasti lisää nähtävyyksiä, on siellä katuja, joilla niitä on normaalia enemmän. Näihin katuihin kuuluvat Vene, Pikk, Müürivahe, Lai ja Laboratooriumi, joiden varrella on luostareita, kirkkoja, museoita, merkittäviä rakennuksia ja muuta nähtävää.

Vene

Vene (eli Venäjä) on viimeinen Viru-kadun sivukatu ennen Raatihuoneentoria, ja se kannattaa kävellä päästä päähän. Se on hyvin monipuolinen katu, jonka varrella on useita korkeatasoisia ravintoloita, joihin kuuluu venäläinen Tchaikovsky, baareja, kauppoja, museoita ja kaikenlaista muuta mielenkiintoista. Sen kuuluisimpiin paikkoihin kuuluvat kaksi sisäpihaa, eli Mestaripiha (Meistrite Hoov) numerossa 6 ja Katariina Käik eli Katariinankuja [ kuva ] numerossa 12. Mestarinpihalla on useita liikkeitä ja kahvila kesäterasseineen, ja sen yhteydessä on myös ikonimuseo, jonka kokoelmat ovat Euroopankin mittakaavassa suuret. Se on kuitenkin avoinna vain etukäteispyynnöstä, mutta sen kaupassa voi käydä ostamassa ikoneista kertovan kirjasen ja verkkosivujen kautta voi kysellä koska sinne voisi mennä.

Katariinankujan yhteydessä on myös useita liikkeitä ja yksi ravintola ja sen läpi kannattaa kulkea Venen ja Müürivähen välillä. Katariinankujan jälkeen tulee vastaan vielä dominikaaniluostari, joka on tuhoutuneen Katariinanluostarin tilalla. Dominikaaniluostarin lisäksi samalla sisäpihalla on Pietarin ja Paavalin kirkko, joka on yksi harvoja Viron roomalaiskatolisia kirkkoja. Virohan jäi 1200-luvulla saksalaisen ritarikunnan vallan alle, ja virolaiset järjestään pakotettiin kääntymään kristinuskoon. Vuodesta 1227 lähtien aina 1500-luvun puoliväliin maa oli roomalaiskatolinen, mutta vuosina 1561–1710 se oli Ruotsin vallan alla. Tähän aikaan sinne saapui, lain voimalla, dominoivaksi uskonnoksi luterilaisuus. Mutta 1700-luvulla maa siirtyi osaksi Venäjän suurruhtinaskuntaa, jolloin roomalaiskatoliset ainekset lähes katosivat ja jäivät kreikkalaiskatolilaisuuden ja luterilaisuuden jalkoihin. Nykyisin maassa on noin 6000 roomalaiskatolilaista uskonharjoittajaa. Entisen Katariinankirkon tiloihin pääsee parhaiten kesäkuun alusta elokuun loppuun, mutta siellä on konsertteja lähes ympäri vuoden. Dominikaaniluostarin klausuuri on avoinna toukokuun alusta syyskuun loppupuolelle, ja kumpaankin paikkaan on erilliset pääsyliput.

Müürivahe

Vene-kadulla on muutama muukin vierailupaikka, mutta lisää nähtävää on muurin viertä kulkevalla Müürivahella. Sen ja Venen välissä on Tallinnan varsinainen Nikolainkirkko eli Pyhän Nikolain ihmeidentekijän kirkko, joka on ortodoksikirkko ja joka valmistui vuonna 1827. Veneltä voi siirtyä Müürivahelle Bremeni käik -kujaa pitkin, ja sen merkkirakennelma on Bremenintorni, johon kannattaa kiinnittää huomiota. Müürivahella on tunnetusti kesät talvet villaisten vaatteiden ja muiden vastaavien tuotteiden myyjiä, ja tämän neuletorin vieressä on yksi jäljellejääneistä torneista, Hellemannin torni numerossa 48. Se on Katariinankujan päässä, ja sen suojissa on nykyään taidegalleria. Taidegallerian ansiosta vanhalla kaupunginmuurilla (linnamüür) voi kävellä pari sataa metriä, päivittäin klo 10–18. Müürivahella on toinenkin torni, ja tietenkin kannattaa kiinnittää huomiota myös sen alkupäässä olevaan, moneen kertaan nähtyyn Viru-porttiin, joka oli perinteinen reitti vanhaankaupunkiin. Nyt näkyvät osat ovat vain vanhan suuren portin etuportit, ja aikoinaan tämä oli massiivinen rakennelma, joka suljettiin iltaisin niin ettei kukaan pääsisi yön aikana hyökkäämään kaupunkiin.

Pikk

Viru-katua pitkin pääsee nopeasti Raatihuoneentorille, jonka vieressä olevan Pyhän hengen kirkon tuntumassa on kolmas vanhankaupungin merkittävä katu, Pikk eli ”pitkä”. Kadun varrella on entisiä kiltojen eli aikansa ammattiliittojen rakennuksia, joista merkittävimpiä on Maismokkin vieressä numerossa 220 oleva Kanutin killan talo. Nykyään se on Saal, jossa on teatteri, muita esityksiä ja elokuussa näyttämötaiteiden festivaali. Toinen merkittävä rakennus on Mustapäiden talo numerossa 26, jossa on filharmonisen orkesterin ja muiden esiintyjien klassisen musiikin konsertteja. Kolmas merkittävä talo on Suurkillan talo, joka on aivan kadun alussa, Maiasmokkia vastapäätä, ja siinä sijaitsee Viron historiallinen museo. Nimensä mukaisesti Pikk jatkuu pitkään, ja se on katu, jonka lopussa on numerossa 70 Paksun Margareetan tykkitorni ja siinä merenkulkumuseo. Näin pitkälle kuljettuaan kannattaa myös katsastaa tornin vieressä, puistossa oleva uponneen Estonia-laivan muistomerkki, Katkenud liin [kartalla].

Lai

Pikk-kadun vieressä samansuuntaisesti kulkeva Lai on yhtä pitkä ellei pidempi kuin Pikk. Sen alussa on nukketeatteri ja nukketeatterimuseo NUKU, ja katu on näiltä osin yksi kaupungin vilkkaimpia. Sen varrella on paljon kaikenlaista, mutta yksi sen merkittävimmistä piirteistä ovat sen lukuisat museot: terveydenhoitomuseo, luonnontieteellinen museo ja taideteollisuusmuseo. Niiden lisäksi varsinaisten nähtävyyksien virkaa hoitavat yksi Tallinnan merkittävimmistä kirkoista eli Oleviste ja KGB:n entinen päämaja. Olevisten kirkko on tunnettu 124 metrin korkeuteen kohoavasta tornistaan, siitä että se oli keskiajalla Euroopan korkein rakennus ja siitä, että sieltä alkoi 1500-luvulla Viron uskonpuhdistus. Kirkon torniin on kapeat portaat, jotka voi nousta ostettuaan 3 euroa maksavan pääsylipun, ja 124 metrin korkeuteen pääsee huhtikuun alusta lokakuun loppuun klo 10–20 (syys- ja lokakuussa klo 10–18).

Olevisten vieressä, myös Lai- ja Pikk-katujen välissä, on KGB:n 1940-luvulta 1990-luvun alkuun toiminut Tallinnan-päämaja. Rakennuksessa, joka on näiden kahden kadun välillä kulkevan Pagari-kadun varrella, on ollut pitkään asuntoja, mutta heinäkuussa 2017 sen kellarit avattiin yleisölle. Siellä voi tutustua alle 10 neliön kokoisiin selleihin, joissa epäillyt odottelivat kuulusteluja, ja nämä kellarityrmät ovat nykyään osa Miehitysten museota. Tyrmät ovat avoinna päivittäin klo 10–18, ja aikuisten lippu maksaa tähän muutaman minuutin vievään museoon peräti 5 euroa.

Laboratooriumi

Lai-kadun päässä, Hobuveskin eli hevosmyllyn kohdalla voi kääntyä Laboratooriumi-kadulle, joka ei ole vanhankaupungin tunnetuimpia katuja. Sen varrella on muutama muurin torni, joita keskiajalla oli 46 ja joita nykyisin on vielä jäljellä 20. Merkittävin tämän kadun torneista on Epping numerossa 31. Se valmistui 1400-luvulla ja nykyisin siellä on monessa kerroksessa oleva keskiajan näyttely. Sen yhteydessä oppii ritarien asuista, keskiaikaisista aseista, katapulteista, jonkalainen siellä on oikeassa koossa, rahoista ja muusta vanhanajan rekvisiitasta. Se on kesäisin avoinna muina päivinä kuin keskiviikkoisin klo 10–18, mutta syyskuun puolivälin ja toukokuun alun välisenä aikana vain la ja su klo 11–16 (pääsymaksu 6 €). Saman kadun varrella on useita muitakin torneja, ja sitä kannattaa jatkaa aina Kooli- ja Gümnaasiumi-kaduille asti, sillä siellä tulevat vastaan vielä Nunne-, Sauna- ja Kuldjala-tornit, jotka ovat vanhimpia torneja. Näiden kolmen tornin välillä on mahdollista kävellä muuria pitkin vain parin euron maksua vastaan, ja kaupunginmuurista ja tornien vierailuajoista voi lukea suomeksi Visit Estoniasta.

Visit Tallinn kertoo suomeksi vanhankaupungin vierailupaikoista

Toompea

Toompea on vanhankaupungin kukkuloilla oleva osa, yläkaupunki, jossa on melkoinen määrä nähtävyyksiä. Se on jatkuvasti turistien kansoittama, siellä on eduskuntatalo ja paljon erilaisia hallintorakennuksia, suurlähetystöjä ja museoita. Sinne voi nousta montaa eri reittiä, ja jos mielii päästä näkemään heti tärkeimpiä nähtävyyksiä, voi sinne nousta esimerkiksi Nigulisten kirkon takaa.

Kiek in de Kök [kartalla] [ kuva ] rakennettiin vuosina 1475–1481, ja se on 38 metriä korkea, kuusikerroksinen tykkitorni, joka näytteli suurta roolia keskiaikaisissa sodissa. Tornin nimi (”vilaus keittiöön”) sai alkunsa siitä, että tornin ylimmästä kerroksesta oli aikoinaan näkymä suoraan Toompean asuntojen keittiöihin. Nykyään tornissa toimii museo, jossa on sekä pysyviä että vaihtuvia näyttelyitä, joissa esitellään keskiaikaisia tykkejä, vankeinhoitoa, rakennustaidetta ja muita aikansa ilmiöitä. Uusin kehitys tornissa on se, että sen alapuolelle on tunneleihin avattu museo ja tila, jossa näkee minkälaisia olivat maanalaiset käytävät.

Kiek in de Kök -tornin alapuolella olevat tunnelit rakennettiin 1600-luvulla, eikä niille ollut satoihin vuosiin käyttöä mutta toisen maailmansodan pommituksissa niille tuli taas tarvetta. Neuvostoaikoina tunneleita jopa kehitettiin, niihin vedettiin puhelin, vesi ja sähkö, ja nykyään maan alla on aineistoa sekä tuolta ajalta että keskiajalta. Tunneleissa kulkee myös juna, ja siellä toimii nykyään veistoksia esittelevä taidegalleria, jonka yhteydessä näkee keskiaikaisia hautakammioita ja muuta kivestä veistettyä. Kiek in de Kökiin on viiden euron ja tunneleihin kuuden euron lippu, ja yhteislipun saa kymmenellä eurolla. Kumpikin on avoinna ti–su klo 10.30–18, mutta tunneleihin pääsee vain opastetun kierroksen yhteydessä, ja niitä on myös suomeksi. Lisätietoa tunneleista tornin verkkosivuilta.

Tornilta kannattaa kulkea pitkin Lühike jalg -katua kohti Neitsitornia, joka on peräisin 1370-luvulta. Se on avoinna ti–la klo 11–18, ja siellä on sekä kahvila että pieni museo, jossa on vanhoja lasipulloja ja jonkin verran muita esineitä. Jos mielii sekä tähän museoon että Kiek in de Kökiin, kannattaa kysellä alennuslippua tai olla liikkeellä Tallinna Cardin kanssa. Tornin kahvila on itse asiassa nykyään tasokas, vanhanajan tyyliä edustavia ruokia tarjoava ravintola, josta on upeat näkymät ympäristöön. Täällä ollessa kannattaa kiinnittää huomiota myös Tanskan kuninkaan tarhaan [kartalla], joka on Toompean rinteessä, kaupunginmuurin ja alakaupungin välissä, missä Tanskan kuningas vietti öitään 1200-luvun valloitusretken aikana.

Toompean suurimmat nähtävyydet ovat Lossi plats -aukiolla [kartalla], jolla ovat Aleksanteri Nevskin tuomiokirkko ja Toompean linna [ kuva ]. Linnassa on kolme osaa, joista yksi on keskiaikainen ritarilinna, ja sillä on yksi kaupungin tunnetuimmista torneista, 46 metriä korkea Pikk Hermann eli Pitkä Hermanni, jota on paras ihailla Toompean alapuolella olevasta Toompark-puistosta, Toompuiesteen puolelta. Linnakkeen tämä osa valmistui jo 1200-luvulla mutta barokkityyliä edustava palatsi, jossa kokoontuu Riigikogu eli Viron eduskunta, valmistui vasta 1770-luvulla. Linnake on kaikkine osineen näytellyt tärkeää osaa Viron hallitsemisessa jo seitsemänsadan vuoden ajan, ja aikojen kuluessa opittu totuus on se, että kenen lippu liehuu Pitkän Hermannin tornissa, on sekä linnakkeen että Viron hallitsija. Linnakkeeseen pääsee tutustumaan helpoiten niin, että menee sinne katsomaan eduskunnan sessiota, mutta sinne voi mennä myös opastettujen kierrosten mukana, jolloin rakennuksesta ja Viron historiastakin oppii yhtä sun toista.

Toompeassa on useita museoita ja muita vierailupaikkoja, joihin kuuluu 1200-luvulta peräisin oleva Toomkirik [kartalla] eli Neitsyt Marian tuomiokirkko. Se tunnetaan Tallinnan vanhimpana kirkkona, jonka suojissa näkee etenkin vanhoja merkittäviä kuninkaallisten hautoja, hautakiviä, vaakunoita ja muuta rekvisiittaa. Sen barokkityyliä edustavaan, 69-metriseen torniin voi kavuta saadakseen hyvät näkymät ympäristöön, ja sinne voi mennä eri kuukausina eri aikoihin (talvisin suljettu maanantaisin) viidellä eurolla.

Erilaiset näkymät yläilmoista ovat yksi Toompean kukkulan tunnusmerkkejä, ja siellä on useita eri torneja ja myös ilmaisia näköalapaikkoja, joista tunnetuin on Kohtuotsa [kartalla]. Muita näkymiä kannattaa käydä myös katsomassa, ja eri suuntaan näkee Patkulin näköalapaikalta [kartalla], jonne voi nousta tai josta voi mennä alas kohti Kalamajaa Nunne-kadun kautta. Kolmas näköalapaikka on myös eri suuntaan näkymät antava Piiskopi aed eli piispan puutarha [kartalla], jonne pääsee Toomkirikin vierestä, Kiriku-kujaa pitkin.

Kadriorgin puistoalueen palatsit ja muut vierailupaikat

Kadriorgin puistoalue (Kadrioru park) on ydinkeskustan lähellä oleva laaja puistojen hallitsema alue, jonne voi mennä Viru Keskuksen vierestä parissa minuutissa raitiovaunulinjoilla 1 ja 3. Siellä on useita vierailupaikkoja, joihin kuuluu kaksi taidemuseota ja muutama muu museo. Raitiovaunupysäkkien vieressä olevassa infopisteessä [kartalla] kannattaa vierailla, jos haluaa päästä selville kaikista alueen saloista. Jos mielii Kadriorgin museoihin, maanantai on päivä, jolloin monet niistä ovat suljettuja.

Suurimman huomion puistoalueella ansaitsee Pietari Suuren kesäasunnokseen vuonna 1718 rakennuttama Kadriorgin palatsi. Kadriorg viittaa hänen Katariina-nimiseen vaimoonsa, sillä ”Kadri” on viroksi Katariina. Nykyään palatsissa on taidemuseo, jossa näkee etenkin 1700–1800-lukujen taidemaalauksia mutta taidetta myös neuvostoajoilta. Museon kokoelmia voi katsella sen erinomaisesta digitaalisesta kokoelmasta, ja se on eri vuodenaikoina vähän eri aikoihin avoinna. Lippu maksaa reilut 6 euroa, mutta jos mielii Mikkelin museoon, kannattaa ostaa heti yhteislippu. Museolla kuten muillakin kaupunginmuseoilla on neljä kertaa vuodessa keskiviikko, jolloin eurolla pääsee sisään, ja niihin kuuluvat 29.11. ja 15.3.

Toisella puolella katua sijaitseva Mikkelin museo on sekin taidemuseo, jossa on sekä pysyviä että vaihtuvia näyttelyitä. Tässä entisessä alueen keittiörakennuksessa on ollut näyttelyitä esimerkiksi Meissenin posliinista, siellä on taidemaalauksia ja siellä on varsin kiinnostavia näyttelyitä, joissa voidaan näyttää vaikka grafiikkaa. Museo on avoinna samoihin aikoihin kuin Kadriorgin museokin, eikä sekään ole maanantaisin avoinna.

Kadriorgissa sijaitsee myös Viron presidentinlinna, joka valmistui vuonna 1938 ja joka toimii presidentin asuntona ja työhuoneena. Se ei ole yleisölle avoin, mutta sen takana sijaitseva Pietari Suuren asuintalo [ kuva ] on. Pietari Suuri oleskeli talossa silloin kun hän oli Tallinnassa eikä Kadriorgin palatsi ollut vielä valmistunut. Nykyisin siellä on nähtävänä hänen käytössään olleita huonekaluja, ja museossa on myös aikansa taidetta ja muuta esineistöä. Museo on avoinna samoin ajoin kuin monet muutkin alueen museot, eli se on maanantaisin suljettu ja muulloin avoinna suurin piirtein klo 10–18. Pääsylippu maksaa 3 € ja jos mielii myös Pikk-kadun Venäläiseen museoon, voi ostaa yhteislipun, jolla saa alennusta.

Jos haluaa päästä kunnolla kärryille Kadriorgin mielenkiintoisesta menneisyydestä, voi vierailla Mikkelin museon vieressä olevassa Kadriorgin puistoalueen museossa ja kirjastossa [kartalla], joka on suljettu ma ja ti ja johon on ilmainen sisäänpääsy (avoinna klo 10–17).

Muualla kaupungissa olevia nähtävyyksiä

Piritan luostari

Yksi syy lähteä Piritaan on sen luostari [kartalla] [ kuva ] tai oikeammin sanottuna luostarin rauniot. Entinen luostari, jonka rinnalla on nyt uusi, toiminnassa oleva birgittalaisluostari, on Piritajoen rannalla, vain parin sadan metrin päässä Piritan bussipysäkistä ja pääpaikoista. Tätä joskus Pyhän Birgitan luostariksi kutsuttua paikkaa kannattaa lähteä katsomaan ympäri vuoden, mutta kesäaika on paras aika vierailla siellä. Tämä nunnaluostari perustettiin vuonna 1407, mutta se tuhoutui suurelta osin Iivana Julman hyökkäyksessä vuonna 1577. Jäljellä on enää goottilaistyylisiä päärakennuksen seiniä ja perustuksia, ja pystyssä on vielä 35 metriä korkea julkisivu.

Nykyisin täällä voi vierailla marraskuun alusta maaliskuun loppuun ilman pääsymaksua, mutta ympäri vuoden luostarin raunioille voi mennä vain kohtalaisen hyvän sään aikana. Pääsymaksu kesäisin on 2 euroa, ja luostari on avoinna huhtikuun alusta lokakuun loppuun päivittäin klo 10–18 (talvisin klo 12–16).

Muita nähtävyyksiä

Tallinnan kirkot ovat täysin oma lukunsa, ja niistä voi lukea pelkästään kirkkoja käsittelevässä osassa. Näköalapaikat ovat nekin suosittuja vierailupaikkoja, tv-torni ja näköalaravintolat esitellään muusta tekemisestä kertovassa osassa.

Lisää tietoa nähtävyyksistä

Visit Tallinn esittelee suomeksi kaupungin nähtävyyksiä

Teksti ja kuvat: Peter Forsberg
2017/08

Lukijoiden kommentteja

Kiek in de Kökistä; tunnelien kesä(kuun)lämpötila oppaan kertoman mukaan +8 astetta, ota riittävästi vaatetta mukaan tai oli siellä myös vilttejä lainattavaksi ihan ilmaiseksi. Tunnelikierroksen aloittava animaatio oli hieman liian hurja perheemme 9-vuotiaalle - että jäi sitten tunnelit lopulta käymättä. Kök oli kyllä hieno. /Arsu

Tunneleissa ei ole mitään erikoista, sieltä on palattava takaisin eli ympäri ei pääse, no kyllä t-paidallakin pärjäsi. /kaikki nähnyt