s/s Ukkopekka - Höyrylaivalla Aurajoelta Turun saaristoon ja Naantaliin

Suomen vanhimman kaupungin keskustasta maailman monisaarisimpaan saaristoon. Jokirannasta jouhevasti Airiston aalloille. Höyrylaivahistoriaa, harmoniaa ja hyppysellinen saaristolaista seinähulluutta. Höyrylaiva s/s Ukkopekka on kuulunut turkulaiseen kaupunkikuvaan Aurajokivarressa vuodesta 1986 lähtien. Sen isäntä ja primus motor on merenkulkija monessa polvessa.

Merellinen Turku

Turku, Aurajoki, meri ja saaristo. Kaupungin omaleimaisuus on se, että merellinen tunnelma on kaikkien kaupunkilaisten saavutettavissa helposti.

Yhtenä Suomen kansallisista kaupunkipuistoista Turku on sitoutunut säilyttämään kaupunkiluontoa ja rakennettua kulttuuriympäristöä osana kestävää kaupunkiluontoa ja -rakentamista. Turussa kansallinen kaupunkipuisto kattaa noin 15 kilometriä kulttuurihistoriallista maisemaa rautakautisen asutuksen Kuralan kylämäen peltomaisemien kautta keskustan sykkeeseen, Turun linnalta Ruissalon Kolkannokkaan ja sieltä avautuvalle Airistolle.

Turun saariston koordinaatit ovat Särkisalosta Hiittisiin, Kustavista Ahvenanmaalle. Noin 20 000 saarta muodostaa ainutlaatuisen kokonaisuuden. On kivikkoisia luotoja, saaristonsa tuntevan purjehtijan houkuttelevia salaisia yöpymispaikkoja. Rankkaa historiaa Seilissä, tykkejä Örössä ja Suomen eteläisin asuttu saari Utö.

Höyrylaiva Ukkopekan kone on Pentti-Oskari Kangas. Uusikaupunkilaislähtöisen monitoimimiehen sanoin "höyrylaivaa ei tarvitse remontoida jos sitä huolletaan hyvin." Aurajokirannassa Ukkopekan laiturin tuntumassa höyrylaivasatamassa on nykyään tilataideteos "Kaksoisveli". Sotien aikana merenkulkuhallituksen tarkastusalukseksi rakennetun aluksen höyrykoneen kaksoiskappale on osa Turun merellistä historiaa.

Jokirannan vastarannan silhuettia muovaavat vanhat Wärtsilän nosturit. Ne muistuttavat kaupungin laivanrakennushistoriasta. Siihen kuuluvat Turun Veistämön huviveneet ja pienalukset, 1800-luvun höyrylaivateollisuus, 1900-luvun sotavuosien panssarilaivat, sukellusveneet ja sotalaivat. Crichton-Vulcanin ja Wärtsilän telakat, hinaajat, rahtilaivat ja nosturit, autolautat ja loistoristeilijät. Nostalgian ohella 2020-luvun sanoja ovat Itämeren suojelu, maisema-arvot, historian arvostus ja katse ympäristöystävälliseen tulevaisuuteen.

Höyrylaiva ja höyryävä isäntä

Höyrylaiva Ukkopekka on instituutio, legenda ja turkulainen maamerkki. Se ylläpitää mielikuvia nostalgiasta, kaipuusta menneeseen. Toisille se on paluu lapsuuteen, toisille eksoottinen osa kaupunkikulttuuria. Ukkopekan risteily on lyhyt ja helppo perehdytys merelliseen Turkuun ja saaristoon. Muutaman tunnin risteily Saaristomeren viimeisellä aidolla matkustajahöyrylaivalla antaa mahdollisuuden tutustua Airistoon, länsisuomalaiseen mielenmaisemaan ja saariston herkkuihin.

Merenkulku on täynnä tarinoita. Tarinallisuuteen rakentuu myös Ukkopekan ykköstuote Loistokarin illallisristeily. Pieni kalliosaari on eräänlainen rajapyykki Airistolla. Siitä lähtien isot alukset alkavat vähitellen kiihdyttää vauhtiaan kohti Airistonselkää ja sen loistonvartijan entisöityä ja kunnostettua mökkiä kiikaroidaan Ruissalon kallioilta. Kauppakarinakin tunnettu saari sai nimensä saaristolaisten kaupankäynnistä ja kieltolain ajan pirtun salakuljetuksesta. Modernin teknologian myötä luodon merkitys majakan kaltaisena loistona menetti merkityksensä ja saari autioitui.

Ukkopekka herätti Loistokarin eloon. Pienen luodon avulla pystyttiin kertomaan saaristolaisuuden tarinaa. Kesäkaudeksi haettiin sympaattisella työpaikkailmoituksella "Loistokarin akkaa ja ukkoa" savustamaan kalaa, vastaanottamaan vieraita ja ylläpitämään saaristolaistunnelmaa.

Saari brändättiin helppoudella. Kaupungin keskustasta oli mahdollisuus päästä merelle, savukalan maku houkutteli ja laituritanssit luodolla vetosivat niin alkuperäisiin turkulaisiin kuin turisteihinkin.

Kun kaupungissa jylläsi fine dining, Loistokarilla tarjoiltiin runsasta saaristolaisbuffetia. Loimulohta, harmonikkaa, humppaa ja hauskanpitoa. Menomatkalla Ruissalon pitsihuvilat, paluumatkalla ruotsinlaivat.

Pidemmät päiväristeilyt on alusta alkaen suunnattu Naantaliin. Se on ollut perinteisesti höyrylaivojen reittiliikenteen vilkkain matkakohde. Ukkopekka rantautuu vanhankaupungin laituriin Naantalin sydämeen. Aikataulu mahdollistaa tutustumisen Naantalin idyllisiin kujiin, kaupungin ravintolatarjontaan tai oleskeluun ja veneiden ihailuun satamassa. Laiturista on melko lyhyt kävelymatka myös Muumimaailmaan.

Turun kaupunki muodostuu saarista. Ruissalo on niin kiinteä ja olennainen osa kaupunkikulttuuria, että harva enää mieltää sitä saareksi. Nykyään entinen Turun linnan hovin metsästyssaari on kaupungin suurin ulkoilukohde.

Turku omistaa myös merimatkan päässä sijaitsevia ulkoilusaaria, joista Vepsä on helpoimmin saavutettava. Niminä Maisaari ja Pähkinäinen ovat varmasti oudompia kuin piskuinen Loistokari, vaikka viimeksimainitulla ei olekaan yleistä pysähtymismahdollisuutta. Ainoa pääsy sinne on Ukkopekan risteilyllä tai höyrylaivaosakeyhtiön charter-laivaston ryhmille räätälöidyillä tilaisuuksilla.

Luonto, arvot ja luonnontuntemus

Kun Pentti-Oskari Kangas starttasi perheyritystään 1980-luvun loppupuolella, sanat ympäristövastuu, hiilijalanjälki ja kestävä kehitys olivat tuntemattomia. Ulkosaariston kasvatille ne olivat kuitenkin itsestäänselvyyksiä. Höyrylaiva ei käy pyhällä hengellä, mutta nykyään suurin osa yrityksen käyttämästä energiasta on uusiutuvaa ja esimerkiksi muovin kulutus on minimoitu.

Konkreettisesti luonto tulee lähelle Herrankukkarossa. Se on höyrylaivayrittäjän toinen tärkeä projekti. Kankaan lapsuudenmaisema Uudenkaupungin Lyökin kalastajakylässä on taltioitu Turun saaristoon. Vanha kalastajakylä on muokattu persoonalliseksi virkistäytymiskohteeksi. Rymättylän Airismaalla on maailman suurin maasavusauna, lämminvesialtaat ja mahdollisuus nukkua ulkosalla luksuslinnunpöntössä.

Saaristolaistaustaiselle matkailuyrittäjälle Herrankukkaro oli luonteva valinta ja laajennus. Kokoustilana ja yritysten virkistäytymiskohteena Herrankukkarolla on todellinen ässä hihassaan. Luonto. Se ei vaadi. Se on kaveri, rauhoittaja. Lähialueilta tullaan elpymään nostalgisissa maisemissa, kauempaa kokemaan "Euroopan puhtain vesisade". Vaikeinakin aikoina saariston luontoaktiviteetit on koettu turvallisiksi. Ryhmillä on oma rauhansa ja palveluja voidaan räätälöidä tarpeiden mukaan. Vaikka sanana Herrankukkaro on mitä suomalaisin, sen idea kääntyy monille kielille. Se on paikka, jossa on hyvä olla.

Panostus ympäristöön on huomioitu myös kansainvälisesti. Syksyllä 2020 Herrankukkaro palkittiin Euroopan suurimmassa vastuullisen matkailun kilpailussa. Sitä kiiteltiin kestävän kehityksen edistämisestä, vastuullisuudesta ja ympäristöystävällisyydestä. Se on valittu myös Suomen parhaaksi matkailutuotteeksi.

Kankaan väripaletti

"Mieli merellä, sydän saaristossa".

Ukkopekkaa, Herrankukkaroa, jokirannan Vaakahuoneen paviljongin elävän musiikin iltoja ei olisi ilman Pentti-Oskari Kangasta. Tämä monitoimimies on koulutukseltaan kansakoulunopettaja ja höyrylaivan kapteeni. Hän on perustanut Suomen vanhimman toiminnassa olevan tanssiorkesterin Seitsemän seinähullua veljestä.

Omien sanojensa mukaan nykyinen "puolipäiväeläkeläinen" ammentaa positiivisuutensa vastoinkäymisistä. Kritiikkiäkin positiivisesta elämänasenteestaan saanut laivuri toteaa rehellisesti olevansa onnellinen mies eikä häpeile sitä. Radiohaastattelussa hän lausahti pilke silmäkulmassa suhtautumisestaan arkeen: "Mää päätän että tästä ei tule paska päivä". Päättäväisyydellä on päästy pitkälle.

Lisätietoa: www.ukkopekka.fi