Bastejkalna parks -puistoa halkovalla kadulla vanhankaupungin ja uuden puolen välissä on itsenäisyyssotaa muistava vapausmuistomerkki eli Brīvības piemineklis, joka paikallisten suussa tunnetaan nimellä Milda.

Puistot ja Daugavajoki

Riian puistoalueet vanhankaupungin ja muun keskustan välillä tarjoavat hyvän mahdollisuuden nauttia puistojen tunnelmasta ja tapahtumista ympäri vuoden. Niiden läpi kulkeva kaupunkikanava antaa puistoalueille omaa ulottuvuuttaan, ja kesällä alueeseen voi tutustua laivasta. Keskustan vierestä kulkeva Daugavajoki on sekin paikka, johon kesäisin tutustutaan laivan kannelta. Keskustan ulkopuolella sijaitseva metsämäinen puistoalue on kaupungissa normaalia pidempään viihtyville hyvä vierailupaikka, ja se on eläintarhansa puolesta suosittu vierailupaikka lapsiperheiden keskuudessa.

Keskustan puistoalueet

Vanhankaupungin ja keskustan uuden puolen välillä, keskiajalla paikalla olleen vallihaudan tilalle on kohonnut puistojen ja kanavan hallitsema alue. Puistoalue on kokonaisuudessaan laaja, siihen kuuluu useita puistoja ja se on parhaimmillaan kuumimpaan kesäaikaan, kesäkuulta elokuun loppupuolelle. Puistoissa on kaikenlaisia ruokapaikkoja, jonkin verran nähtävyyksiä ja erilaisia harrastus- ja ajanvietemahdollisuuksia, ja niiden ympäristössä on melkoinen määrä kaikenlaista, jugend-talojen muodostamasta alueesta lukuisiin museoihin, ostospaikkoihin, hotelleihin ja ravintoloihin. Puistoalueilla kannattaa pitää mielessä se, että minkäänlaisen alkoholin nauttiminen ei ole puistoissa sallittua, eikä kanavan rannoilla saa istua.

Kronvalda Parks [kartalla] on puistoista pohjoisimpana ja lähes 12 hehtaarillaan se on niistä myös suurin. Eniten ihmisiä paikalle vetää sen kongressikeskus, jossa kokousten lisäksi on pop-konsertteja ja muita esityksiä. Puistossa ei sinänsä ole mitään näkemistä, mutta se on suuri ja kesäisin raikas oleskelupaikka, ja sen alueella olevat patsaat ovat sellaisia, että niitä voi vähän kierrellä katselemassa. Niiden joukossa on uudehko Puškinin patsas ja uusimpien joukossa oli pitkään erikoinen, 12 metriä korkea Sam-niminen muistomerkki Laika-koiran kaltaisille, avaruudessa henkensä heittäneille eläimille.

Kronvalda Parksin vieressä on kaksi puistoaluetta. Niistä Esplanāde on kauempana vanhastakaupungista, ja sen tekevät kuuluisiksi ja monelle tutuksi kaupungin suurin taidemuseo [kartalla]. Puiston toisella puolella oleva maamerkki on ortodoksikirkko nimeltään īgas Kristus Piedzimšanas pareizticīgo katedrāle. Neuvostoaikoina se oli planetaario, eikä kirkkoon saa mennä sisään sortseissa ja naisten on peitettävä päänsä. Puistossa on myös Latvian taide-akatemia, joka sijaitsee taidemuseon vieressä.

Toinen Kronvaldan vieressä oleva puisto on Bastejkalna parks. Se on saanut nimensä siitä, että sen alueella on vanhoja suojamuurien ja tornien osia, ja sillä on myös mäki (engl. Bastion Hill). Se on pitkä ja kapea puisto, jolla on monta eri osaa ja josta mäet ja kanava tekevät melko työlään tutustua kunnolla. Sen alueella on kaksi kaupungin kulttuuripyhättöä, Kansallisteatteri [kartalla] ja Kansallisooppera [kartalla]. Puistoa halkovalla kadulla vanhankaupungin ja uuden puolen välissä on itsenäisyyssotaa muistava vapausmuistomerkki eli Brīvības piemineklis, joka paikallisten suussa tunnetaan nimellä Milda. Huomionarvoinen on myös siitä jonkin matkaa kohti vanhaakaupunkia oleva Laima-suklaatehtaan mainoksena toimiva pieni kellotorni.

Puistoista eniten tapahtumia ja urbaania tunnelmaa on yleensä Vērmanes parks -puistossa, jonka uusin vetonaula on arvostettu, kallis Biblioteka-ravintola [kartalla]. Sen Elizabetes-kadun vieressä oleva esiintymislava tuo tänne erilaisia esityksiä ei vain kesällä vaan myös talvella, jolloin puisto todellakin herää henkiin kansainvälisen naamiofestivaalin vallatessa puiston helmikuun lopulla. Esiintymislavalta pääsee portin kautta Elizabetes-kadulle, joka on keskustan uusien osien pääkatu, ja puiston kulmausta vastapäätä on Lido-itsepalveluravintoloista puiston mukaan nimetty ja niistä nykyisin paras. Puistossa on talvisinkin kaikenlaista ohjelmaa, ja ympäri vuoden se on hyvä reitti kävellä vanhankaupungin ja uusien osien väliä. Kesällä puistossa on mukava katsella patsaita ja muistomerkkejä, ja tämä on myös hyvä paikka jäätelölle.

Riian puistojen välistä ja osan läpi kulkee Pilsētas kanāls eli kaupunkikanava, jolla tehdään veneretkiä.

Puistojen välistä ja osan läpi kulkee Pilsētas kanāls eli kaupunkikanava (engl. City canal). Se antaa kesäkauden aikana oivan tilaisuuden nousta veneen kyytiin, ja tämä on suosittua puuhaa perheiden keskuudessa. Kyytiin noustaan läheltä Milda-muistomerkkiä olevasta laiturista [kartalla], ja kyyti kestää noin tunnin. Veneretkiä tehdään päivittäin, yleensä lokakuun puoliväliin asti. Veneet eivät liiku jos tuulee yli 20 metriä sekunnissa tai sataa paljon. Kyytiin nouseminen ei ole mitään ilmaista huvia, vaan aikuisten liput maksavat lähes 20 euroa ja lasten puolet siitä. Laiturilta voi myös vuokrata soutuveneen, johon mahtuu 8–19 ihmistä, mutta sekään ei ole mitään aivan halpaa, vaan tunti maksaa 110–220 euroa.

Daugavajoki

Daugava, joka suomeksi tunnetaan virallisesti Väinäjokena, saksaksi Düna- ja venäjäksi Dvina-nimisenä, kulkee vanhankaupungin edustalla. Joki on leveä ja nykyään siihen on remontoitujen ja kävely- ja pyöräilyreiteiksi muutettujen joenrantojen takia mukava tutustua kauniina kesäpäivinä. Joenrantaa voi kävellä aina satamasta alkaen ja keskustorille asti ja siitä eteenkinpäin, ja kovat kävelijät voivat kävellä pitkiäkin matkoja joenrannalla. Joenrannoille on viime vuosikymmenen aikana kohonnut kaikenlaista, ja huomattavin rakennus, joka vanhastakaupungista katsoen on vastarannalla eli lentoaseman puolella, on Latvian kansalliskirjasto [kartalla].

Daugava alkaa Venäjältä Tverin alueelta, jolla onkin yli 500 järveä. Lähtöpinta on noin 220 metriä merenpinnan yläpuolella, ja joki virtaa Smolenskin ja Vitebskin kautta läpi koko Latvian ja laskee Riianlahteen. Joenvarren kaupungeista Riika on suurin, ja suurin satama sen varrella on Riian matkustajasatama (Rīgas Pasažieru termināls), joka sijaitsee vanhankaupungin vieressä ja joka on noin 15 kilometrin päässä Riianlahdesta.

Jos Daugavasta haluaa saada jonkinlaisen otteen, kannattaa vain kävellä vanhankaupungin edustalla oleville joenrannoille.

Jos Daugavasta haluaa saada jonkinlaisen otteen, kannattaa kävellä vanhankaupungin edustalla oleville joenrannoille, joista mukavia ovat etenkin Riian linnan edustalla olevat rannat. Kadut ovat sen edustalla vilkkaita, mutta joenrannalla on rauhallistakin tunnelmaa, etenkin risteilylaiturien [kartalla] vieressä. Osaa voi ottaa noin tunnin kestäville ja alle 10 euroa maksaville risteilyille, jotka ovat saaneet hyvää palautetta. Veneitä ja laivoja on nykyään monenmoisia, kesäisin ne lähtevät tunneittain ja on myös aluksia, jotka suuntaavat Jürmalaan asti.

Mežaparks

Suuri Mežaparks [kartalla] eli metsäpuisto sijaitsee seitsemän kilometrin päässä Riian keskustasta, ja sinne pääsee keskustasta raitiovaunulinjalla 11.

Tämä alun perin Kaiserwald-nimisenä tunnettu puistoalue oli Euroopan ensimmäinen, jolle rakennettiin etukäteen suunniteltu asuinalue, ja sen rakensivat saksalaiset. Se on laaja puisto, jonne paikalliset tulevat etenkin pyöräilemään, ja aluetta halkovat hyvät pyörätiet. Kiintopiste on suuri Ķīšezers-järvi, jonka rannalla on pari ravintolaa.

Puiston tunnetuin paikka lienee laulujuhlien päälava [kartalla], mutta siellä on myös lapsiperheiden suosikki eli eläintarha [kartalla], joka sijaitseekin sopivasti raitiovaunupysäkin vieressä. Kaiken muun lisäksi puisto on paikka, jonne tullaan kesäisin harrastamaan vesilajeja ja kaikenlaista muuta, ja talvella siellä voi hiihtää ja jopa lasketella.

Yksi huomionarvoinen alue puistossa on Cabo-kahvilan [kartalla] tienoilla, sillä siellä on mahdollisuus harrastaa kesäisin vesihiihtoa ja muita vesilajeja.

Puisto on laajalla alueella, ja sen ympäristössäkin on paljon kaikenlaista, joten sinne suuntaavalta kuluu reissuun jopa kokonainen päivä.

Lisää aiheesta:

Live Riga esittelee lisää puistoja

Teksti ja kuvat: Peter Forsberg
2019/10