Sivukartta Ota yhteyttä

Vierailupaikkoja Prahan lähistöllä

Tšekin tasavalta jakautuu Böömiin ja Määriin, ja Praha sijaitsee Böömissä, lähellä Böömin keskipistettä. Maa on pieni, niin että sen laidasta laitaan voi matkustaa kuudessa seitsemässä tunnissa, ja siellä voi nopeasti ja edullisesti nähdä erilaisia paikkoja. Prahasta tosin Määri on turhan pitkän matkan päässä päiväretkelle, mutta Böömissä riittää vierailupaikkoja, joissa voi melko nopeastikin vierailla.

Tšekki on kuuluisa kylpyläkaupungeistaan, ja yksi niistä on mahdollinen päiväretkikohde. Kutná Hora on yksi hienoimpia paikkoja, joissa Prahan lähistöllä voi nopeasti käydä, ja sen vetonaula on erikoinen ”luukirkko”. Prahan lähistöllä on myös melko tyypillisiä böömiläisiä kaupunkeja, ja myös Theresienstadt-nimellä parhaiten tunnettu vankila on lyhyen matkan päässä Prahasta. Määriin on pidempi matka, mutta niille, jotka haluavat saada vähän tuntumaa Itä-Tšekkiin, voi suositella ainakin vierailua Gustav Mahlerin kotikaupungissa, Jihlavassa.

Päiväretkikohteisiin matkustaminen

Junat ja linja-autot vievät kaikkialle maahan nopeasti ja edullisesti. Aikatauluja voi katsella etukäteen Idos-sivuilta, joilta voi myös hankkia lippuja. Niiltä näkee sekä linja-autot että junat, ja junien liikkeitä ja lippujen hintoja voi tarkastella myös CD:n eli maan rautateiden sivuilta. Päärautatieasemalta (Hlavní nádraží) pääsee useimpiin paikkoihin, ja sen lähellä olevalta linja-autoasemalta (Florenc) pääsee linja-autolla moneen eri paikkaan. Osa busseista lähtee toisilta asemilta, jotka ovat metroasemien yhteydessä, ja niin päärautatieasemalle kuin päälinja-autoasemallekin pääsee metrolla. Bussiyhtiö, joka liikkuu parhaiten ja tiiviimpään tahtiin maassa, on RegioJet, joka ennen ja joissain yhteyksissä edelleenkin tunnetaan ”Student Agency” -nimellä.

Karlovy Vary (Karlsbad)

Kuuluisa tšekkiläinen kylpyläkaupunki, jossa heinäkuun alussa pidetään kuuluisat elokuvafestivaalit, on Karlovy Vary [kartalla]. Se on maan kaupungeista yksi kalleimpia ja tyylikkäimpiä, ja siellä on lukuisia suuria kylpylähotelleja, joista kuuluisin on Grandhotel Pupp. Karlovy Varysta on peräisin erilaisia tunnettuja tuotteita, joihin sen tervehdyttävien vesien lisäksi kuuluvat Becherovka (lausutaan ”bekherovka”), katkerotyylinen viina, jolla tšekit väittävät olevan terveyttä edistäviä vaikutuksia, ja vohvelit, joita kylläkin valmistetaan muissakin kylpyläkaupungeissa. Becherovkan saloihin voi käydä tutustumassa bussiaseman lähellä olevassa museossa, ja vettä ja vohveleita voi maistella vaikka Vřídelní kolonáda -rakennuksessa, joka on vanhankaupungin pääpaikoilla.

Karlovy Vary perustettiin vuoden 1350 paikkeilla, ja perustaja Kaarle IV löysi paikalta kuumia lähteitä. Kaupungista tuli 1800-luvulla kahden suuren saksalaisen valtion eli Itävallan ja Saksan keisarikunnan kohtaamispaikka, ja tästä syystä siitä kehittyi maineikas kylpyläkaupunki, jossa on vieraillut kaikkein kuuluisimpia ihmisiä. Heihin kuuluvat Pietari Suuri, Goethe, Beethoven, Chopin, Turgenev ja Mannerheim.

Karlovy Varyssa on mukava kävellä kauppahallin ympäristössä olevalta linja-autoasemalta vanhankaupungin keskustaan, jolla kaupungin merkkipaikat sijaitsevat. Mlýnská kolonáda on vaikutuksen tekevä pylväskäytävä, ja samantyylisiä pylväskäytäviä siellä on muitakin. Valtaosa kaikkein merkittävimmästä nähtävästä on joen rannalla, melkoisen matkan päässä linja-autoasemalta, joten tänne lähtevän kannattaa ottaa hyvät kengät mukaan.

Ostoksia tehdään joenrannalla olevalla Stará Louka -kävelykadulla, jonka päässä Grandhotel Pupp on. Kadun varrella on lukuisia hyviä ruokapaikkoja, jolta saa esimerkiksi tšekkiläisiä ruokia tunnelmallisessa U Švejka -ravintolassa. Kahville on mukava myös istahtaa, mutta Karlovy Varyssa hinnat ovat Prahaa korkeammat ja kahvikupposesta saa täällä pulittaa kolmekin euroa. Jos haluaa syödä tai juoda edullisemmin, pitää vähän katsella muualtakin kuin kaikkein keskeisimmiltä paikoilta, sillä todellisuudessa kaupungin asukkailla ei ole yhtään sen enempää rahaa kuin muillakaan maan asukkailla.

Karlovy Varyssa voi hyvin viettää koko päivän, ja siellä voi myös mennä kylpylään. Esimerkiksi elokuvafestivaalien pääpaikka Hotel Thermal on paikka, jossa on kylpylä. Jos mielii viettää Karlovy Varyssa pidempään kuin yhden päivän, on siellä melkoinen määrä hotelleja, joissa voi yöpyä alkaen parilla kympillä yön.

Karlovy Varyyn pääsee parhaiten menemällä Prahan Florenc-bussiasemalta RegioJetin bussikyydillä reilussa kahdessa tunnissa ja noin kuuden euron hinnalla. Perillä voi jäädä pois kahdella eri pysäkillä, jotka ovat lähes vierekkäin, ja kauppahallin vieressä (”Tržnice”) on parempi jäädä pois kuin pienen rautatieaseman yhteydessä olevalla pysäkillä.

Kutná Hora

Lyhyehkön matkan päässä Prahasta sijaitseva Kutná Hora [kartalla] oli keskiajalla Prahan suurin kilpakumppani Böömissä. Se perustettiin virallisesti 1300-luvulla, ja jo sen vuosisadan päätteeksi siellä oli yhtä monta asukasta kuin Lontoossa. Kutná Horáan saapui italialaisia käsityöläisiä ja saksalaisia kaivostyöntekijöitä, ja se oli merkittävä kaupunki aina 1600-luvulle asti. Tällöin kuitenkin hopean arvo romahti, ja kaupungin vauraus päättyi yhdessä yössä.

Tätä nykyä Kutná Horassa on 20 000 asukasta, mutta sen nähtävyydet kertovat ajoista, jolloin se oli yksi Euroopan merkittävimmistä kaupungeista. Nykyään sen päänähtävyyksiin kuuluvat erikoinen luukirkko, goottilaistyyliin rakennettu tuomiokirkko ja katunäkymät, jotka ovat häikäisevimmillään Baborská-kadun [kartalla] ympäristössä. Yksi kaupungin hienoimmista nähtävyyksistä on kadun päässä oleva kirkko (sv Barbora, engl. St Barbara), joka on rakennettiin goottilaistyyliin 1300-luvun aikana. Kirkko on vanhassakaupungissa, jossa on paljon muutakin nähtävää, kuten Kamenná kašna, joka on Husová-kadulla oleva, vuonna 1495 rakennettu suihkulähde. Vanhankaupungin (Vnitřní Město) pääaukio on Palackého náměstí, jonka vieressä on gallerioita ja museoita, kuten muutakin mielenkiintoista. Näillä tienoilla on myös lukuisia ravintoloita, joissa on mukava nautiskella vanhankaupungin tunnelmasta, ja täälläpäin on myös mukava poiketa kahville. Kutná Hora on kuten monet muutkin Prahan lähellä olevat kaupungin käypä retkikohde ympäri vuoden, ja siellä on taianomaista tunnelmaa myös pilvisillä säillä ja talvella.

Vanhastakaupungista jonkin matkan päässä oleva Kostnice Sedlec [kartalla] on Kutná Horan kuuluisin vierailupaikka. Sinne on paras siirtyä viidessä minuutissa kapearaiteisella junalla päärautatieasemalta, sillä kirkko on lähellä Sedlec-rautatieasemaa. Kirkon pääanti on 40 000:sta ihmisen luusta kasattu näyttely, jossa kaikenlaista on onnistuttu luista kasaamaan ja luomaan. 1870-luvulla perustettu näyttely on vaikuttava mutta myös melko nopea vierailupaikka, ja on hyvä pitää mielessä, että tämä reilun kolmen euron hintainen nähtävyys suljetaan melko aikaisin, klo 16–18.

Kutna Horáan voi matkustaa nopeimmin rautateitse Prahan päärautatieasemalta, mutta kannattaa katsoa juna, joka menee sinne suoraan, noin 50 minuutissa. Siellä jäädään pois päärautatieasemalla, jolta sitten on kuljettava joko luukirkon viereen Sedlec-asemalle tai vanhankaupungin asemalle (”město”).

Kutna Horáan pääsee Prahasta kenties helpoiten bussilla, mutta monet bussit lähtevät Háje-asemalta ja matka kestää lähes kaksi tuntia suuntaansa. Linja-autoasema on kuitenkin vanhankaupungin lähellä, joten siinä mielessä bussilla pääsee suoraan lähelle suurimpia nähtävyyksiä.

Theresienstadt – Terezín ja Litoměřice

Prahan lähellä oleva Terezín tunnetaan maailmalla usein Theresienstadt-nimellä, sillä saksalaiset rakennuttivat sinne 1700-uvulla linnoituksen, joka nousi maailmankuuluksi toisen maailmansodan aikaisena keskitysleirin tyylisenä vankilana. Se sijaitsee Terezínin kaupungissa, joka muilta osin on aika onneton päiväretkikohde, mutta sen vieressä sijaitseva Litoměřice on hyvä esimerkki melko tyypillisestä böömiläisestä kaupungista.

Terezín

Tšekissä ja tšekiksi Theresienstadt-linnoitus tunnetaan vain Terezín-nimellä [kartalla], ja se sijaitsee jonkin matkan päässä kaupungin keskustasta. Sen edustalla on bussipysäkki, jolla voi jäädä pois Prahasta tulevasta bussista ja taas nousta siihen, mutta siitä voi myös jatkaa Litoměřiceen. Itse Terezínin kaupunkiin ei välttämättä kannata mennä, ja jos haluaa syödä tai mennä juomalle, kannattaa mieluummin mennä muutaman kilometrin päässä sijaitsevaan Litoměřiceen.

Terezínissä on kaksi linnoitusta, joista päähuomion vie ns. pieni linnoitus (Malá pevnost) [kartalla]. Se rakennettiin 1780-luvulla, ja kuuluisa tästä suuresta kompleksista tuli 1940-luvulla kun se muutettiin eräänlaiseksi kauttakulkuvankilaksi. Sen kautta kulki 32 000 ihmistä, joista pari tuhatta menehtyi lähinnä tauteihin ja nälkään ja joista noin 8000 siirrettiin muille keskitysleireille.

Linnakkeen edustalla olevalla hautausmaalla voi nähdä menehtyneiden hautoja, ja itse linnoituksessa näkee elokuvan, tyrmiä, teloituspaikkoja ja muuta vastaavaa rekvisiittaa. Tässä linnoituksessa ei kuitenkaan ollut varsinaista keskitysleiriä, mutta yksi sen tiloista esittelee lähellä sijainnutta keskitysleiriä, jossa tuhannet vangit rakensivat maanalaisia asetehtaita. Linnoituksessa on myös muita näyttelyitä, jotka opettavat kaikenlaista toisen maailmansodan ajoilta mutta myös julmista sosialistisen diktatuurin alkuvuosista. On hyvä olla myös tietoinen siitä, että Terezín on paikka, jonne Itävalta-Unkarin kruununprinssin Franz Ferdinandin surmaaja, Gavrilo Princip, tuotiin vuonna 1914 ja jossa hän kuoli keuhkokuumeeseen vuonna 1918.

Pieneen linnoitukseen on 175 kruunun pääsymaksu, ja se on avoinna kesällä klo 8–18 ja marraskuun alusta maaliskuun loppuun se suljetaan jo klo 16.30.

Terezínin kaupungissa, joka on joen toisella puolella, on muutama museo, ja siellä voi helposti käväistä. Linja-autosta voi jäädä pois myös keskustassa, ja jos tänne tulee jo aamupäivällä, kannattaa käydä ainakin syömässä vain kolmen kilometrin päässä olevassa Litoměřicen kaupungissa.

Litoměřice

Lyhyen mutta käveltäväksi liian hankalan matkan päässä Terezínistä sijaitseva Litoměřice on mukava 25 000 asukkaan kaupunki. Se sijaitsee tienoolla, jota kutsutaan ”Böömin puutarhaksi”, ja tällä alueella on muuta Böömiä leudommat ilmat ja mahdollisuus kasvattaa hedelmiä ja viinirypäleitä. Tämä on myös niitä kaupunkeja, joiden väestö oli aina vuoteen 1945 asti pääosin saksalaista ja jotka väkivalloin tyhjennettiin saksalaisista toisen maailmansodan jälkeen. He joutuivat palaamaan sodan runtelemaan Saksaan, ja kaupunki oli alamaissa monta kymmentä vuotta sen jälkeen. Nyt kaikki tärkeä on entisöity, ja kaupungissa on mukava mihin vuodenaikaan tahansa viettää muutama tunti.

Kaikki tärkeä on joenrannalla, lähellä rautatie- ja linja-autoasemia, ja vanhankaupungin kaduilla on mukava kierrellä. Muiden Tšekin kaupunkien tyyliä noudattaen kaupungin keskusta on täysin kuollut viikonloppuisin, eikä siellä tapahdu yhtään mitään lauantain puolenpäivän ja maanantaiaamun välisenä aikana. Näin ollen kaupungissa on hyvä vierailla johonkin muuhun aikaan, ja aivan tavallinen arkipäivä on paras vierailuaika. Matka tänne kannattaa aina ajoittaa aamupäivään mieluummin kuin iltapäivään, sillä monet paikat suljetaan varhain ja Prahaan vievien yhteyksien määrä vähenee alkuillasta.

Kaupungin vanha keskusta on pääasiassa Octavio Broggion käsialaa, sillä tämä vuonna 1668 syntynyt arkkitehti on suunnitellut lähes kaiken oleellisen. Kaupungin keskusaukio on Mírové Náměstí [kartalla], jolta kuten maan lähes kaikkein kaupunkien keskusaukioilta löytyy kauniita julkisivuja ja erilaisia taideteoksia, joiden joukossa on aukion keskipistettä koristava ruttopylväs. Aukion ympäristössä kannattaa kävellä, sillä kaikki olennainen löytyy läheltä, ja jos mielii syömään, kahville tai muulle juomalle, on pääaukion laitamilla kaupungin parhaita ravintoloita.

Litoměřiceen voi tulle samalla bussilla, joka ensin menee Terezíniin, ja tämä bussi lähtee Prahan Nádraží Holešovice -asemalta, sen rautatieaseman vieressä olevalta bussiasemalta, joka ei ole sama kuin metroaseman vieressä oleva paikallisbussiasema, jolta pääsee eläintarhaan. Lipun voi ostaa etukäteen tai kuskilta, mutta kannattaa katsoa että bussi menee suoraan perille eikä vaihtoja ole. Matka kestää noin tunnin suuntaansa, ja iltaisin ja viikonloppuisin vuoroja on vähän.

Rautateitse pääsee Litoměřiceen, mutta silloinkin kannattaa katsoa juna, joka tulee tänne suoraan. Junia kulkee iltaisin paremmin kuin busseja, ja jos huomaa olevansa jumissa Litoměřicessä, kannattaa mennä bussiaseman vieressä olevalle rautatieasemalle. Asemilta on vain muutaman minuutin kävelymatka pääaukiolle.

Jihlava

Legendaarisella Vysočinan seudulla, joka on Böömin ja Määrin rajan kummallakin puolella, sijaitseva Jihlava tunnetaan ulkomailla parhaiten siellä syntyneen mutta Wieniin yhdistetyn säveltäjä Gustav Mahlerin kotikaupunkina. Se on 50 000 asukkaan kaupunki, jossa pääsee aivan erilaisiin tunnelmiin kuin monessa muussa Böömin kaupungissa. Jihlavalla on kuitenkin samalla suunnalla sijaitsevan Kutná Horan kanssa siinä mielessä yhteneväisyyttä, että myös Jihlava tunnettiin keskiajalla hopeakaivoksistaan, jotka vaurastuttivat sitä ennenkuulumattomalla tavalla.

Jihlava, joka pitkään tunnettiin sen saksankielisellä nimellä ”Iglau”, alkoi kasvaa kun sen läheltä 1240-luvulla löydettiin hopeakaivoksia. Saksalaiset kaivostyöläiset asuttivat kaupunkia, ja vaikka hopeavarannot ehtyivät 1300-luvulla, jatkoi kaupunkia kasvuaan, sillä siitä oli myös muodostunut tärkeä tekstiiliteollisuuskaupunki. Myös tämä kaupunki koki eräitä suurimpia mullistuksiaan vuonna 1945, jolloin sen kaikki saksalaiset asukkaat häädettiin ja ajoin väkivaltaisesti siirrettiin Saksan puolelle.

Jihlava on helposti lähestyttävä kaupunki, jonka bussiasemalta [kartalla] on lyhyt kävelymatka muurein ympäröityyn vanhaankaupunkiin. Matkalla tulee vastaan Jihlavan kuuluisa panimo, jonka oluita ei kuitenkaan ole esimerkiksi Prahassa kovin hyvin tarjolla, ja niinpä kannattavaa on käydä juomalla tai aterialla sen kesäterassilla varustetussa panimoravintolassa. Ježek eli ”Siili” tuottaa maukasta olutta, joka kuitenkin on jäänyt maan suurten olutmerkkien jalkoihin.

Vanhassakaupungissa avara keskusaukio (Masarykovo Náměstí) on paikka, jonne kannattaa kävellä. Sillä on monipuolista tunnelmaa, ja niin vanhat talot kuin aukion keskellä oleva kauppakeskuskin luovat yhdistelmän, joita ei kaikkialla tule vastaan. Aukiolla on turisti-infon piste, ja sen pohjoispäässä on Vysočinasta kertova museo (suljettu maanantaisin). Aukion vierestä on huhtikuun alusta lokakuun loppuun pääsy tunneleihin, joihin tehdään 40 minuuttia kestäviä kierroksia. Vähän matkan päässä siitä on kaunis Sv. Jakub -kirkko, jonka tienoilta onkin näkymät kohti linnaketta.

Linnake on jokilaaksossa, ja siellä sijaitsee myös Jihlavan kuuluisa eläintarha, jossa on vapaana 200 harvinaista eläinlajia. Niiden joukossa on ihmeellisiä eläimiä, kuten maailman pienimmät tiikerit, karhut ja apinat, mutta myös maailman suurin kengurulaji. Sinne on noin neljän euron pääsymaksu aikuisilta, ja se on avoinna päivittäin vähintään klo 10–16 mutta kesällä klo 18 asti. Pääaukiolta pääsee eläintarhalle nopeimmin kulkemalla Brněnská-katua pitkin muutama sata metriä aina eläintarhan edustalle asti.

Aukion eteläpuolella olevalla Znojemská-kadulla on Gustav Mahlerin kotitalo, jossa hän asui 15-vuotiaaksi saakka. Hänen isänsä oli kapakanpitäjä, ja nykyään rakennuksessa on myös kahvila. Museoitu kotitalo, jossa oppii Mahlerista ja hänen elämästään, on kiinni maantaisin ja avoinna ympäri vuoden klo 10–18 mutta klo 12–13 on lounastauko.

Jihlava on samalla suunnalla kuin maan toiseksi suurin kaupunki Brno, ja sinne pääsee joillain Brnoon menevillä busseilla. RegioJet vie Jihlavaan reilussa tunnissa ja kuudella eurolla aamusta iltaan, ja Jihlavaan kuten muihinkin päiväretkikohteisiin kannattaa mennä arkisin aamupäivällä.

Lisää tietoa päiväretkimahdollisuuksista:

Tšekin viralliset turistisivut kertovat vierailupaikoista Keski-Böömissä, Prahan ympärillä

Tšekin viralliset turistisivut kertovat vierailupaikoista Etelä-Böömissä, missä on eniten maan parhaita vierailupaikkoja

Teksti ja kuvat: Peter Forsberg
2017/09