Sivukartta Ota yhteyttä

Rakennuksia, maamerkkejä ja muuta nähtävää

Tällä sivulla esitellään Prahan merkittävimpiä maamerkkejä, aukioita ja muuta näkemisen arvoista. Tarkastelun kohteena ovat mm. Hradčany -linna-alue ja sillä sijaitsevat Prahan linna, Pyhän Vituksen tuomiokirkko ja Kultainen kuja. Lisäksi käydään läpi turistien kannalta merkittäviä aukioita ja niiden ympäristön tarjontaa, kuten Malostranské námestí -aukio ja Vanhankaupungin Staromestské námestí -aukio. Kävelemme myös Kaarlensillan yli, tutustumme Franz Kafkaan liittyviin nähtävyyksiin ja lopuksi menemme piknikille Vyšehradin kukkulalle.

Hradčany -linna-alue

Prahan vanhin asutettu alue on linna-alue [kartalla], joka sijaitsee kukkuloilla Malá Strana -kaupunginosan yläpuolella. Asutusta siellä on ollut 800-luvulta asti. Tähän maailman suurimpaan linna-alueeseen kuuluu sekä osia varsinaisesta linnasta (Pražský hrad) että sen ympärillä olevia muita alueita. Alueella sijaitsee upeita puutarhoja, kauniita palatseja ja kasapäin museoita ja muita vierailupaikkoja, joita kaikkia on sekä varsinaisen linnan yhteydessä että muualla kaupunginosassa.

Hradčanylla on oma Hradčanská-metroasema [kartalla], joka tosin sijaitsee melkoisen matkan päässä linnasta. Tänne voi tulla myös raitiovaunulla tai kävellen. Raitiovaunuilla pääsee hyvin Královský letohrádek- [kartalla] tai Pražský hrad -pysäkeille [kartalla], joille kulkee kätevimmin ja tiheimmin raitiovaunu numero 22. Paikalle voi tulla myös kävellen vanhastakaupungista yli Kaarlensillan tai metrolla tai raitiovaunulla Malostranská-asemalle [kartalla], jolta voi kävellä eri reittejä pitkin ylös linnakukkulalle. Suosittu reitti kulkee Kaarlensillan kautta pitkin Nerudova-katua, jolla on kaikenlaista mielenkiintoista. Suorin reitti Malostranská-asemalta on kulkea ylös rappusia, jotka vievät suoraan varsinaisen linnan alueelle.

Prahan linna

Hradčanyssa ihmisiä kiinnostaa eniten varsinainen linna eli Pražský hrad [kartalla], jonka kansalaiset tuntevat hrad-nimellä. Se on ollut vallan keskus 800-luvun lopulta lähtien. Siitä lähtien Hradia hallinnut on hallinnut myös muita Tšekinmaan eli Böömin osia. Linnaan kuuluu nelisensataa eri huonetta, ja se toimii edelleenkin presidentinlinnana. Siellä on muita hallintoon liittyviä osastoja, mutta sen alueella on myös lukuisia kirkkoja, museoita, taidegallerioita ja konserttisaleja, joihin pääsee sisään joko maksutta tai ostamalla pääsylipun.

Erilaisia lippuja on paljon, ja lippukassalta voi valita sopivan. Eri lipuilla pääsee näkemään erilaisia osia, kuten museoita, museoituja asuntoja, tuomiokirkon hienoimpia osia ja muita tiloja. Monia kiinnostaa myös Prahan linnan historiasta kertova 40-minuuttinen elokuva, ja jos haluaa nähdä sen, kannattaa heti ostaa lippu, joka oikeuttaa sen näkemiseen. Mikäli tiettyihin linnan osiin oikeuttavan lipun ostettuaan haluaa vielä muuttaa suunnitelmaansa ja päästä katsomaan muitakin tiloja, selviää siitä lisämaksulla, joka kuitenkin sitten tulee yhteislippua kalliimmaksi. Linnan museoissa ja muissa tiloissa vierailu ei ole edullista puuhaa, vaan se maksaa huomattavasti enemmän kuin kaupungin yleinen hintataso antaisi odottaa. Tämä pätee kuitenkin yleensäkin kaikkiin Prahan turisteille suunnattuihin museoihin ja muihin keskustan vierailupaikkoihin.

Ilmaiseksi linnan alueella voi tutustua kaikenlaiseen. Siellä on hyvä vierailla viikolla aamupäivisin, jolloin väkeä on vähiten, ja aina tasatunnein etuporteilla tapahtuva vahdinvaihto on sekin hyvä ajankohta vierailulle. Eniten ihmisiä linnalla on ehdottomasti perjantai-, lauantai- ja sunnuntai-iltapäivinä ja kaikkein eniten kesällä, joululomalla ja pääsiäisenä. Kaikkein tunnelmallisinta ja väljintä linnassa on loka-marraskuussa ja tammi-helmikuussa, jolloin kyllä tällöinkin viikonloput ovat usein vilkkaita.

Pyhän Vituksen tuomiokirkko

Näkyvin osa linna-aluetta on Pyhän Vituksen tuomiokirkko [kartalla], joka on pääosin ilmainen mutta usein tukossa oleva vierailupaikka. Tämä pyhimyshän on tanssijoiden, nuorten ja koirien suojelupyhimys, ja hänen nimeään kantava tuomiokirkko on Tšekin suurin kirkko. Sen rakentaminen kesti vuodesta 1344 aina vuoteen 1929, mikä onkin tehnyt kirkosta epäsymmetrisen kokoelman erilaisia osia. Sen yhteyteen kuuluu 22 sivukappelia, ja sen hienoimpia yksityiskohtia ovat lasimaalaukset, joista suurin on läpimitaltaan 10,4 metriä ja jotka auringon paistaessa pääsevät oikeuksiinsa. Kirkko on avoinna marras-helmikuussa ma-la klo 9-16 ja su klo 12-16, mutta muina vuodenaikoina se pysyttelee avoinna klo 18 asti.

Kultainen kuja

Kirkon vieressä on paljon kaikenlaista mielenkiintoista kirkoista gallerioihin, joihin kannattaa tutustua tarkkaan, jos on aikaa. Jos aikaa on rajallisesti, kannattaa ainakin kävellä Zlatá ulička -kadulle eli Kultaiselle kujalle [kartalla], joka nyt taas on entistä ehompana avattu remontin jälkeen. Tämä kujahan oli keskiajalla työpajojen valtaama, ja varsin kuuluisa siitä tuli Franz Kafkan takia, sillä hän kirjoitti siellä novelleja syksyllä 1916. Kadun varrella on runoillut myös Nobelin kirjallisuudenpalkinnon voittanut Jaroslav Seifert, ja vuodesta 1951 lähtien se on ollut museoitu katu, jolla viihtyvät vain turistit.

Muita linna-alueen kohokohtia

Muulla linna-alueella on kaikenlaista, kuten torneja. Sen alapuolella ja ympärillä on puutarhoja, joista vain kesäisin avoinna oleva kesäpuutarha ja sen yhteydessä oleva Královský letohrádek -kesäpalatsi [kartalla] ovat hyviä vierailupaikkoja. Sen vieressä sijaitsee vielä Chotkovy sady -puisto [kartalla], jolta on upeat näkymät joelle ja vanhaankaupunkiin. Tämä on kaupungin vanhin puisto, joka oli myös Franz Kafkan lempipaikkoja kaupungissa lueskella ja mietiskellä asioita.

Toisella puolella varsinaista linna-aluetta sijaitseva Hradčanské náměstí -aukio [kartalla] on sekin ehdoton oleskelupaikka täällä käydessä. Sen reunustamissa palatseissa on taidemuseoita ja muuta mielenkiinoista, täällä on kauniita rakennuksia ja myös yhdet kauneimpiin kuuluvat näkymät kohti jokea ja Prahan keskustaa.

Nerudova-katu ja Malostranské náměstí -aukio

Linnalle kannattaa mennä tai sieltä kannattaa laskeutua alas kohti jokea Nerudova-katua [kartalla] pitkin, sillä tämän mäkisen kadun varrella ja sivukaduilla on paljon kaikenlaista mielenkiintoista. Sen putiikeista saa etenkin taidetta, koristeita ja matkamuistoja, ja vaikka hinnat voivatkin olla vähän kalliimpia kuin halvimmissa kaupoissa, on täällä hyvät valikoimat ja kielitaitoiset myyjät. Kadun varrella on monipuolinen valikoima ravintoloita, joiden joukossa on nykyisin kasvisravintoloitakin, ja sen varrella on hyvä pysähtyä myös oluelle, kahville tai teelle.

Malostranské náměstí -aukio

Linnan jälkeen merkittävin paikka turistin näkökulmasta on Malostranské náměstí -aukio [kartalla], jolla sijaitsee kaunis Sv. Mikuláš -kirkko ja paljon kauniita rakennuksia. Tänne pääsee raitiovaunulla monesta eri paikasta. Metroasemista lähimpänä sijaitsevalle Malá Stranan Malostranská-metroasemalle on sen sijaan monta sataa metriä matkaa. Tänne on helppo tulla keskustasta kävellen, ja tänne pääsee vanhastakaupungista ylittämällä Kaarlensillan ja siirtymällä pari sataa metriä eteenpäin Mostecká-katua.

Sv. Mikuláš -kirkko

Sv. Mikuláš -kirkko sijaitsee Malostranské náměstí -aukion keskellä. Se on baijerilaisen arkkitehdin suunnittelema, ja sitä alettiin rakentaa 1700-luvun alussa. Saman vuosisadan loppupuolella sen suojissa pidettiin Prahassa usein vierailleen Mozartin muistotilaisuus, ja vaikka säveltäjä ei elinaikanaan nauttinut kaupungin täydellistä suosiota, tuli tilaisuutta seuraamaan tuhansia ihmisiä. Tämä kirkko on suurin "uusi" rakennus kaupunginosassa, sillä valtaosa palatseista ja muista suurista rakennusprojekteista kohosi Wienin ollessa osmanien piirittämä ja Habsburgien ollessa evakossa Prahassa 1600-luvulla. Kirkon sisus on hulppea barokkityylinen vierailupaikka. Sinne on pieni pääsymaksu, ja sen taidegalleriassa on usein näyttelyitä. Kesäkautena on mahdollista nousta torniin, jolta on hyvät näkymät Kaarlensillalle.

Malostranské náměstí -aukion lähitienoot

Aukion laitamilla ei ole sinänsä muuta merkittävää nähtävää, mutta täällä sijaitsee kaupungin ensimmäinen, parjattu Starbucks-kahvila ja aukiolla pääsee parhaiten käsiksi kaupunginosan elämänmenoon. Tästä on helppo lähteä tutustumaan muihin sen osiin. Yksi hyvä suunta on Karmelitská-katu [kartalla], jonka varrella sijaitsevat muun muassa tšekkiläisen musiikin museo, legendaarisen valokuvaajan Josef Sudekin studio (Újezd 30) ja Panna Maria Vítězná -kirkko, jossa eteläeurooppalaiset käyvät ahkerasti katsomassa Pražské Jezulátko -patsasta (Bambino di Praga). Se kuvaa kolmevuotiasta Jeesusta ja on kitschmäisyydestään huolimatta peräisin vuodelta 1628.

Wallensteinin puutarha

Malostranské náměstí -aukion toisella puolella on myös mielenkiintoista nähtävää. Erinomainen esimerkki kaupunginosan upeista puistoista on Valdštejnská zahrada eli Wallensteinin puutarha [kartalla]. Tämä muurein ympäröity puistoalue on uskomaton vierailupaikka. Täällä on rauhallista tunnelmaa lähes aina, eikä tänne tule valtavaa määrää turisteja. Täällä on hyvä levätä hetken penkillä istuen, katsella toinen toistaan kauniimpia patsaita, tutustua riikinkukkoihin ja katsoa erikoista grotto-seinämää. Tänne voi myös tulla konsertteihin, joita on kesäisin.

Wallensteinin puutarhan vieressä olevassa Valdštejnský palác -palatsissa [kartalla] sijaitsee maan senaatti eli eduskunnan ylähuone. Sen yhteydessä olevissa hevostalleissa sijaitsee vielä Pedagogicke muzeum, jonka antiin kuuluu varsin paljon kaikenlaista Jan Amos Komenskyn eli John Comeniuksen opetuksista. Puutarha on avoinna huhtikuun alusta lokakuun loppuun klo 10-18. Sen vieressä on myös muita puutarhoja, jotka sijaitsevat Wallensteinin barokkipuutarhan ja linna-alueen välisillä mäillä ja joihin toisin kuin Wallensteinin puutarhaan on pääsymaksu.

Karlův most - Kaarlensilta

Prahan ensimmäinen kukoistuskausi oli 1300-luvulla, ja tältä ajalta on vielä jäljellä kaikenlaista merkittävää nähtävää etenkin linna-alueella ja vanhassakaupungissa. Yksi näkyvimmistä rakennelmista edelleenkin on Karlův most eli Kaarlensilta (englanniksi Charles Bridge, saksaksi Karlsbrücke) [kartalla], joka oli neljänsadan vuoden ajan ainoa Vltava-joen ylittävä silta. Tämä kuuluu linnan kanssa kaupungin suosituimpiin nähtävyyksiin, ja vain ani harva turisti vierailee Prahassa ainakin käväisemättä sillalla.

Kaarlensilta oli ennen normaali silta, jolla kulki autojakin, eikä esimerkiksi 1960-luvulla kaupungissa viikkokausia oleskellut Pentti Saarikoski maininnut sen kirjassaan kuin kerran ohimennen. Turistien suosioon se kohosi vasta sosialismin kaaduttua, ja nykyisin se on etenkin viikonloppuisin jatkuvasti tukossa oleva vierailupaikka. Täällä on parasta tunnelmaa aamuvarhain ja illalla auringon laskeutuessa, ja tunnelmasta on mahdollista nauttia ympäri vuoden jos vain aurinko paistaa. Siltaa reunustavat patsaat, jotka antavat sille erikoista tunnelmaa ja joista monet ovat peräisin barokkiajalta mutta ovat vain alkuperäisten kopioita. Myös näkymät sillalta joelle, joen rannoille ja linnalle ovat vertaansa vailla.

Turistien keskuudessa kaikkein suosituin patsas esittää Sv. Jan Nepomukia. Patsasta on vuosisatojen saatossa kopioitu monen muunkin eurooppalaisen sillan koristukseksi. Tämä oli myös sillan veistoksista ensimmäinen. Se ilmestyi tähän vuonna 1696, ja sen maksoi rötökseen syyllistynyt juutalainen, jonka tuomioistuin määräsi maksamaan veistoksesta aiheutuneet kustannukset. Turistit käyvät vieläkin koskemassa patsasta hyvän onnen toivossa. Nepomukille on aina jonkin verran jonoa, mutta muihin patsaisiin, joista monet ilmestyivät vuosina 1706-14, on yleensä vaivaton tutustua ja niistä saa hyviä kuviakin.

Silta on vuosisatojen varrella kokenut monenlaista: siltä on viskattu säkeissä jokeen vääräuskoisia, ja esimerkiksi vuoden 1890 tulvat veivät monia patsaita, joita sitten korvattiin 1900-luvulla monenlaisilla kopioilla. Siltaa on monta vuotta remontoitu, ja sillä oli etenkin 2010-2012 kaikenlaisia kulkuvaikeuksiakin. Nyt silta alkaa kuitenkin olla päällisin puolin kunnostettu, ja sille on hyvä lähteä tutustumaan muulloin kuin viikonloppuiltapäivisin, jolloin sillä on epämiellyttävä tungos. Mielenkiintoisia ovat myös sillan kummassakin päässä olevat tornit, joihin kumpaankin voi kiivetä nauttimaan paremmin maisemista.

Staroměstské náměstí - vanhankaupunginaukio

Kaarlensillalta alkaa vanhakaupunki, jonka keskusaukiolle pääsee täältä parhaiten Karlova-katua [kartalla] pitkin. Tämäkin kuuluu niin sanottuun kuninkaalliseen reittiin eli nykyisin turistien kansoittamaan ja tukkimaan alueeseen, joka kulkee vanhankaupunginaukion ja linnan välissä. Karlova on katu, jolla on kliseenomaisia turisteille suunnattuja liikkeitä, eikä sen varrella kannata tehdä juuri minkäänlaisia ostoksia. Katu on nykyisin turistirysä, jolla on tungosta miltei aina, mutta erityisen hyvä se on kiertää kaukaa kesäiltaisin ja viikonloppuisin.

Staroměstské náměstí eli vanhankaupunginaukio [kartalla] on Prahan suuren vanhankaupungin keskusaukio. Linnan tavoin tämä on melkoisen laaja alue, jolla pystyy oleskelemaan kiireisinäkin aikoina. Eniten väkeä on tietenkin kesäisin ja viikonloppuisin, ja myös joulu- ja pääsiäismarkkinat tekevät aukiosta vilkkaan. Sen kaksi kirkkoa eli Týn ja Sv. Mikuláš ovat molemmat vierailun arvoisia, ja niissä kummassakin on ajoittain konsertteja iltaisin. Hyvät näkymät aukiolle yläilmoista saa Staroměstská radnicen eli vanhankaupungin kaupungintalon tornista, jonne voi kiivetä parin euron pääsylipulla. Tämä rakennus vaurioitui pahoin 8.5.1945, jolloin siihen syttyi tulipalo Prahan kansannousun yhteydessä, mutta torni on nykyisinkin samanlainen kuin se on ollut 1300-luvulta lähtien.

Vanhankaupungin kaupungintalon tornin ja koko rakennuksen eniten huomiota herättävä yksityiskohta on astronominen kello [kartalla], joka tasatunnein lyö ja pitää pienen esityksen. Tätä on usein jo puolta tuntia ennen odottelemassa valtava määrä ihmisiä, mutta varsinainen "show" on monelle pettymys. Kellon lyöntiä voi hyvin myös odotella sen vieressä olevilla terasseilla, jotka tosin kuuluvat kaupungin hintavimmille baareille ja ravintoloille. Yleensäkin aukion laitamilla olevat terassit ovat vain turistien suosiossa ja ylihintaisia, mutta niillä tietenkin on tunnelmaa ja osa niistä on avoinna lämmitettyinä talvisinkin.

Aukio on perinteisesti, ennen sosialistiaikojen päättymistä, ollut kaupungin elämän keskuksia, jollainen on sittemmin ollut Václavské náměstí -aukio. Staroměstské náměstí on silti edelleenkin vilkas paikka. Täällä oli keskiajalla mestauksia, ja aukiolla julistettiin helmikuussa 1948 uusi sosialistinen talousjärjestelmä, joka teki Prahasta eristäytyneen paikan seuraaviksi 40 vuodeksi. Aukion rakennukset ovat kaikki vanhoja, hyvin hoidettuja ja kauniita, ja täällä aikaansa viettävä todellakin pääsee kokemaan kaupungin kuuluisaa kauneutta.

Aukion uusin lisäys on vuodelta 1916 peräisin oleva Jan Husin patsas, joka on Kinsky-palatsin edessä. Tässä palatsissa Franz Kafka kävi koulua, ja alakerrassa oli hänen isänsä pitämä kauppa, jossa nykyään sijaitsee hyvä kirjakauppa. Aukion laitamilla on useitakin muita taloja, joissa Kafka asui, ja yksi hyvä vierailupaikka on myös hänen nimeään kantavan kirjakaupan vieressä oleva Dum u Kamenneho Zvonu -talo (englanniksi House at the Stone Bell), jossa on erilaisia, usein vaihtuvia taide- ja valokuvanäyttelyitä. Niitä on muuten myös Kinskyn palatsissa (tšekiksi Palác Kinských, englanniksi Kinsky Palace), joka on paitsi Kafkan isän kauppapaikka myös Franz Kafkan entinen koulu. Kummassakin vierekkäin olevassa rakennuksessa on myös kahvilat, ja nämä ovat muihin aukion paikkoihin verrattuna edullisia.

Aukiolta voi lähteä mihin suuntaan tahansa nähdäkseen lisää kauniita rakennuksia ja merkittäviä katuja. Sv. Mikuláš -kirkon vierestä kulkeva Pařížská [kartalla] on kaupungin hienoin katu, jonka varrella on kalliita liikkeitä ja ravintoloita. Sen varrelta alkaa myös Josefov-juutalaiskaupunginosa [kartalla], jonka korttelit kuuluvat vanhankaupungin kauneimpiin. Aukiolta voi siirtyä ohi Franz Kafka -aukion kohti jokea ja linnaa, ja tällä suunnalla sijaitsee myös lähin metroasema, Staroměstská.

Hyvä katu on myös Celetná-kävelykatu [kartalla], joka vie kohti Náměstí Republiky -aukiota. Tämän kadun varrella on turisteille suunnattuja liikkeitä mutta myös museoita ja kaikenlaista turistia kiinnostavaa, ja erityisen hyviä ovat kadun tšekkiläistä kristallia myyvät liikkeet. Celetnán kanssa samansuuntaisesti toisella puolella Kinskyn palatsia sijaitseva Dlouhá třída [kartalla] ei ole turistin näkökulmasta mikään kauhean kiinnostava katu, mutta sillä on rauhallista tunnelmaa ja kadun kahvilat ja ravintolat ovat hyviä. Erityisen hyvä on Lokál (Dlouhá 33), joka myy erinomaisia paikallisia ruokia ja oluita.

Franz Kafka

Moni tulee Prahaan sillä mielellä, että tutustuu ainakin vähän Franz Kafkaan ja hänen elämäänsä Prahassa. Kinskyn palatsin lisäksi vanhankaupungin ympäristössä on merkittäviä Kafkaan liittyviä paikkoja, kuten hänen käymiään kouluja ja hänen kotinsa aina 30-vuotiaaksi ja ajoittain myös siitä eteenpäin. Sv. Mikuláš -kirkon takana oleva pieni aukio [kartalla] on nimetty Náměstí Franze Kafky -nimellä, sillä kirjailija syntyi aukion laidalla olevassa talossa. Prahan linna näkyy tälle aukiolle kukkulan päällä, ja linnan alueella olevalla Kultaisella kujalla on hyvä vierailla katsomassa Kafkan entistä työhuonetta. On kuitenkin myös hyvä tietää, että Kafkan Linna-romaanin innoite ei ole Prahan linna vaan Pohjois-Tšekissä sijaitseva Špindlerův Mlýn. Linnan alapuolella, joen rannalla olevissa Hergetova Cihelna -rakennuksissa sijaitsee Kafka-museo [kartalla], jossa oppii nopeasti ja mukavasti kirjailijan teoksista ja niiden suhteesta Prahaan.

Pidempään kaupungissa vierailulla viihtyvien on hyvä käydä muina päivinä kuin lauantaisin juutalaisella hautausmaalla [kartalla], joka sijaitsee nelisen kilometriä turistialueilta itään, aivan Želivského-metroaseman yläpuolella. Tänne pääsee helposti Staroměstská-asemalta metrolla. Täällä sijaitsee Kafkojen perhehauta, joka on eräänlainen pyhiinvaelluskohde mutta yleensä rauhallinen. Miesten on tänne tullessaan peitettävä päänsä.

Muuallakin kaupungissa on paljon Kafkaan tavalla tai toisella liittyvää nähtävää, kuten Erään taistelun kuvaus -muistomerkki, joka sijaitsee Josefov-alueella, Dušní- ja Vězeňská-katujen kulmauksessa. Hyvä on tietenkin myös istuskella kahviloissa, joissa kasvissyöjä ja absolutisti Kafkakin tapasi viettää aikaansa. Niihin kuuluu esimerkiksi Louvre (Národní 22), mutta ikävä kyllä hänen lempipaikkansa Cafe Arco (Hybernská 16) on suljettu jo vuosia sitten.

Prague Post -lehti esittelee lisää Franz Kafkaan liittyviä paikkoja ja nähtävyyksiä.

Vyšehrad

Tšekkiläisten legendojen mukaan Vyšehradin kukkula [kartalla], joka sijaitsee joen rannalla muutaman kilometrin päässä Kaarlensillalta, oli ensimmäinen slaavien asuttama paikka seudulla 800-luvun lopulla. Myöhemmin on kuitenkin osoitettu, että linnakukkula on sittenkin vanhin asuinpaikka. Tästä huolimatta Vyšehradin linnakukkula on erinomainen vierailupaikka aurinkoisella ja mieluiten lämpimällä ilmalla niille, jotka ovat käyneet ennenkin Prahassa tai jotka viihtyvät siellä yli viikonlopun. Siellä on Tšekin merkittävin hautausmaa, jonne aina, myös sosialistisen diktatuurin aikoina, haudattiin vain taiteilijoita ja kulttuuri-ihmisiä, mutta ei poliitikoita tai sotilaita. Hautausmaa on merkittävä ja kaunis vierailupaikka, siellä on yleensä vähän ihmisiä ja etenkin säveltäjä Dvořákin hautakivet ovat upeaa nähtävää.

Sv. Petr a Pavel eli Pietarin ja Paavalin kirkko [kartalla] on kaunis myöhäisgoottilainen, hiekkakivestä valmistettu kirkko 1880-luvulta, ja sen tornista on tullut Vyšehradin tunnusmerkki. Kukkulan joenpuoleisilla laitamilla on entisen linnoituksen raunioita, ja niiden vierestä on upeat näkymät kumpaankin suuntaan joenrannoille. Kukkulalla on jonkin verran muutakin nähtävää, kauniita rakennuksia, pieni kappeli ja erilaisia keskiaikaisia portteja, mutta ei kovin paljon kahviloita ja ravintoloita, vaikka siellä kesäaikana voi kyllä syödä jäätelön tai juoda oluen terassilla.

Moni prahalainen saapuu kesäviikonloppuisin kirkon vieressä olevalle viheriölle piknikille, ja Vyšehrad onkin paikka, jonne voi hyvin ottaa mukaan omat eväät. Vyšehradin kukkulalle pääsee helpoiten kulkemalla Vyšehrad-metroaseman [kartalla] kautta, mutta sinne voi tulla myös esimerkiksi raitiovaunulla 17 keskustasta ja jäädä pois pysäkillä Výtoň [kartalla], jolta on kävelymatka jyrkkiä mäkiä pitkin kukkulan huipulle.

Teksti ja kuvat: Peter Forsberg
2014/06