Matkailutärppejä, -kilpailuja ja muita syyskuisen matkailumaailman kohokohtia käydään läpi tällä sivulla.
Seuraava katsaus julkaistaan lokakuussa 2015.
Meyer Turun telakalla rakennettavan Tallinkin uuden LNG-käyttöisen matkustaja-autolautan rakentaminen on käynnistynyt.
Helsingin ja Tallinnan välistä reittiä liikennöimään suunnitellulle 212 metriä pitkälle alukselle mahtuu sen valmistuttua 2 800 matkustajaa, minkä lisäksi alukselle palkataan noin 300 työntekijää. Ympäristöystävällisen aluksen polttoaineena toimii nesteytetty maakaasu eli LNG, ja alus täyttää kaikki ECA-alueita ja Itämerta koskevat entistäkin tiukemmat päästörajoitukset.
Aluksen on määrä valmistua alkuvuodesta 2017, mutta sitä ennen työnimellään NB1391 kutsutulle alukselle on keksittävä nimi! Tallink kerää nimiehdotuksia aina 15. joulukuuta saakka: valittu nimi julkistetaan alkuvuodesta 2016, ja voittanutta nimeä ehdottanut henkilö palkitaan tuotoksestaan kahden hengen lipuilla aluksen ensimmäiselle viralliselle matkalle.
Helsinki-Vantaan lentoaseman kiitotieremontti on valmistunut aikataulun mukaisesti. Kahdessa vaiheessa suoritettu remontti kattoi lähes 35 hehtaarin suuruisen alueen; uutta asfalttia valettiin yli 135 000 tonnia.
Kiitotieremontti on osa Helsinki-Vantaan lentoaseman laaja-alaista kehitysohjelmaa, jonka toinen vaihe on juuri käynnistynyt. Ohjelman toisessa vaiheessa laajennetaan muun muassa lentoaseman matkustajatiloja ja rakennetaan uusi busseilla saavutettavissa oleva porttialue. Tämän syksyn lentoasemauutuuksia ovat esimerkiksi turvatarkastuksissa käyttöön otettavat räjähdysainejäämäilmaisimet, joiden avulla lentokoneeseen kuulumattomat aineet ja esineet on entistäkin helpompi havaita.
Helsinki-Vantaa valmistautuu myös ensimmäisten Airbus A350 XWB -lentokoneiden syys-lokakuun vaihteessa tapahtuvaan käyttöön ottoon. Lähes 300 matkustajaa vetävien uutuuslentokoneiden vuoksi on onneksi jouduttu uudistamaan vain kahta vanhinta matkustajasiltaa. Finnair käynnistää kyseisillä lentokoneilla operoitavat lennot syksyn aikana muun muassa Shanghaihin ja Bangkokiin.
Tämän vuoden heinäkuussa uuden kuukausikohtaisen, lähes 2,7 miljoonan matkustajan ennätyksensä tehnyt lentoyhtiö Norwegian avaa marraskuussa uuden reitin Helsingin ja Dubain välille. Suorat lennot operoidaan päivittäin, ja niiden liput ovat jo tulleet myyntiin.
Myös Finnair on avaamassa uusia lentoreittejä, kaiken kaikkiaan kaksitoista! Kesän 2016 uutuuskohteet ovat Skotlannin historiallinen Edinburgh, LEGOLAND-puistostaan tuttu Tanskan Billund, Pohjoisella jäämerellä sijaitsevat Norjan Huippuvuoret, Adrianmeren rannalla sijaitseva rantaparatiisi Kroatian Pula, Kreikan suositut lomasaaret Zakynthos, Skiathos, Santorini, Mytilene ja Preveza, Italian helmet Rimini ja Verona sekä Bulgarian kaupunki- ja rantalomakohde Varna.
Ryanair sen sijaan lopettaa kaiken liikennöintinsä Suomesta syksyn 2015 aikana. Halpalentoyhtiö ei ole vielä ilmoittanut vuoden 2016 reittisuunnitelmistaan, joten Ryanairin paluu Suomen lentokentille esimerkiksi kesäkaudeksi 2016 on vielä mahdollinen.
Matkailun ja kansainvälisyyden maailmassa järjestetään yhtenään erilaisia tutkimuksia ja kyselyitä.
Yksi uusimmista on 27 maassa suoritettujen kyselyiden perusteella luotu Personality Atlas -kartta, joka ryhmittelee maat uudelleen niihin liitettyjen stereotypioiden mukaan. Stereotypiakartalla Suomi sijaitsee demokraattisella mantereella nimeltään Balancia yhdessä Kanadan, Ranskan ja Australian kanssa. Suomalaiset itse sijoittaisivat Suomen kuitenkin luotettavien, mutta jäykkien valtioiden Uniformany-mantereelle Japanin, Singaporen, Hongkongin ja Saksan kaveriksi.
Toinen hauska karttauutuus näyttää maailman metsäisimmät valtiot. Suomen tummanvihreä eli erittäin metsäinen väritys kartalla tuskin yllättää ketään, mutta itse asiassa 73 prosenttisesti metsän peitossa oleva Suomi sijoittuu maailman metsäisimpien valtioiden vertailussa vasta sijalle 11; maailman metsäisimmän valtion Surinamen pinta-alasta on metsää huimat 95 prosenttia.
Lentomatkailu on nykypäivänä valtavaa. Mutta kuinkakohan moni ihminen matkustaa lentokoneella vuodessa, entä mikä on lentomatkustajan todennäköisyys joutua lento-onnettomuuteen? Scientific American -aikakauslehti keräsi yhteen lentomatkustamisen mielettömät luvut. Vuonna 2014 lentomatkustajia oli yhteensä 3 300 000 000. Lento-onnettomuuden todennäköisyys on pienenpieni 1:45 000 000. Ja kerrottakoon vielä, että pian avattava maailman pisin suora lento tulee kestämään 17 tuntia ja 35 minuuttia.
Surreyn ja Linnaeusin yliopistot ovat niin ikään tutkineet lentomatkustamista, tosin hieman eri kantilta. Lentomatkustamisen terveysvaikutuksia käsittelevä tutkimus paljasti, että jatkuvalla matkustamisella voi olla niin ihmisen fyysiseen, psyykkiseen ja henkiseen kuin sosiaaliseenkin hyvinvointiin liittyviä seuraamuksia. Aikaerorasitus eli jetlag voi vaikuttaa muun muassa vuorokausirytmiin, ruoansulatukseen, immuunijärjestelmään ja muistiin. Myös laskimotukoksen riski kasvaa paljon lentävillä. Lisäksi matkustaminen aiheuttaa usein yksinäisyyden tunnetta, syyllisyyttä, stressiä ja ahdistuneisuutta.
Suomen talouskriisi tuskin on jäänyt keneltäkään huomaamatta, eikä vähiten matkailualan yrityksiltä. Toisaalta kolea heinäkuu ajoi suomalaiset sankoin joukoin Etelä-Euroopan aurinkoisille hiekkarannoille. Tämä näkyy myös matkahakukone Momondon laatimassa kesän 2015 haetuimpien lomakohteiden listauksessa.
Listauksen mukaan menneen kesän haetuimmat ulkomaankohteet olivat Suomessa Espanjan Barcelona ja Malaga, Englannin Lontoo, Saksan Berliini, Yhdysvaltain New York, Italian Rooma, Ruotsin Tukholma, Unkarin Budapest, Ranskan Pariisi ja Tanskan Kööpenhamina. Vain yksi kohteista, New York, sijaitsee Euroopan ulkopuolella, mikä saattaa kieliä juurikin ihmisten heikentyneestä taloustilanteesta. Myös lähikohteet, kuten Tukholma, kiinnostivat suomalaisia aiempaa enemmän.
Toisaalta suomalaiset etsivät tänä vuonna selvästi kulturellimpaa lomaa kuin aiemmin, sillä perinteistä rantalomaa tarjoavia kohteita ei listalle noussut muita kuin Malaga. Eniten haettujen matkakohteiden Barcelonan ja Malagan suosiota tänä kesänä selittänee Suomessa vallinnut, aina elokuun alkuun saakka kestänyt kolea kausi.
Teksti: Nelli Kelonen
2015/09