Málaga on Euroopan eteläisin miljoonakaupunki ja Costa del Solin tunnetuin keskus.
Se on oivallinen lomakohde, jos haluat nauttia rannoista, kulttuurista, ostoksista ja herkullisesta ruoasta.
Lue lisää Málagasta
Napolin ruoat ovat maailmankuuluja, ja sieltä ovat peräisin monet kaikkein parhaimpina pidetyt italialaiset ruoat. Campanian tienoo on yksi maan hedelmällisimpiä, ja söi mitä söi on se yleensä peräisin melko läheltä Napolia eikä juuri koskaan muualta kuin Italiasta. Muita kuin italialaisia ravintoloita ei juuri ole, joitain kansainvälisiä pikaruokapaikkoja ja aasialaisia ravintoloita lukuun ottamatta. Italialaiseen tyyliin kuitenkin maahanmuuttajien suosimissa osissa, jotka Napolissa ovat päärautatieaseman vieressä, on melko kirjava valikoima erilaisia, lähinnä Lähi-idän pikaruokia ja afrikkalaisia ruokia.
Ruokien hinnat ovat Napolissa kohtuullisia, ja kaikkein edullisimmin selviää jos ottaa pitsan tai pasta-annoksen. Vanhoissa osissa ja etenkin Spaccanapolin varrella on paljon hintavia ja suosittuja ravintoloita, joihin ei noin vain pääse syömään, ja siellä on entistä enemmän selkeästi ulkomaisille turisteille suunnattuja ruokapaikkoja. Paikalliset ruokailevat pääasiallisesti kaikki samoihin aikoihin ja syövät lounasta noin klo 13–15 ja illallista noin klo 20–22.
Napolissa on valtava määrä ravintoloita, jotka miltei poikkeuksetta tarjoavat laadukkaita ruokia. Parhaat ateriointipaikat ovat ydinkeskustassa ja sen liepeillä, mutta oli Napolissa sitten missä tahansa, ei ruokapaikka ole koskaan kaukana. Varsinaisten ravintoloiden lisäksi kahvilat ja pienet myyntipisteet tarjoavat erinomaisia katuruokia, joista valtaosa on paikallista alkuperää, ja näin Napolissa ei tarvitse koskaan pitkään kuljeskella nälissään.
Centro storico eli Spaccanapoli-kadun ympärillä oleva vanha korttelisto on tunnelmallinen ateriointipaikka, jossa on kaikille matkakassoille sopivia ravintoloita. Vaikka Napolissa aterioiminen on edullisempaa kuin monessa muussa läntisen Euroopan kolkassa, on siellä paljon kalliita ravintoloita, joissa ruokaileminen on huippuluokan kokemus.
Kenties paras katu ravintolalle on Via dei Tribunali [kartalla], joka on hyvin monipuolinen katu, niin että sen varrella on koko kaupungin parhaita mutta myös edullisimpia ravintoloita.
Katu on tunnettu sellaisista huippuluokan pizzerioista kuin Di Matteo (Via dei Tribunali 94) ja Sorbillo (Via dei Tribunali 32), joissa ruokaileminen on edullista. Ne ovat lounasaikaan mutta usein myös illalla melkoisen tukossa, ja niiden edustalla on etenkin lounasaikaan pitkiä
jonoja
.
Kadun varrella on myös tyypillisiä napolilaisia ja La Campanian maakunnasta tulevia ruokia tarjoavia trattorioita, kuten Trattoria da Carmine (Via dei Tribunali 330), joka on turistien suosiossa ja melko hintava, ja Trattoria La Campagnola (Via dei Tribunali 47), joka vuodesta 1947 lähtien on tarjonnut erinomaisia tyypillisiä paikallisia ruokia kohtuuhintaan, lähinnä paikallisista muodostuvalle asiakaskunnalle.
Normaalia edullisempia ruokia, jotka syödään katua reunustavissa pylväskäytävissä, on tarjolla esimerkiksi La Campagnolaa lähes vastapäätä olevissa
paikoissa
,
joissa lounaasta voi selvitä 5–7 eurolla.
Via dei Tribunalin vieressä kulkeva Spaccanapoli ei ole ravintoloiltaan yhtä hyvä katu, mutta sen varrella on monenmoista pizzeriaa ja trattoriaa, jotka kaikki ovat vähintäänkin kelvollisia ruokapaikkoja. Pitsoja ja pastoja on tarjolla eniten, ja kuten Via dei Tribunalinkin varrella, on täällä huomattava määrä erilaisia pikaruokia tarjolla suolaisista makeisiin, pikkupitsoista vähän oudomman näköisiin välipaloihin, jotka ovat paitsi edullisia myös erittäin hyviä. Niitä on usein saatavana ravintoloista ja pizzerioistakin, niin että niitä voi hyvin maistella ennen varsinaisen aterian saapumista eurolla parilla. Spaccanapolin ravintoloista huomionarvoisimpia on kadun alkupäässä oleva Antica Osteria Pisano (Piazza Crocella ai Mannesi 1–4) [kartalla], jonka ruokien joukossa on paljon kaikkein suosituimpia napolilaisia ruokia, etenkin pastoja ja liharuokia.
Pisano sijaitsee jo kaupunginosan nimeltään Forcella alueella, ja kaupunginosa sijaitsee Piazza Mancinin ja Via Duomon välimaastossa. Sillä on kortteleita, joissa on melkoinen määrä ravintoloita, ja niitä on paitsi Spaccanapolin myös Via dei Tribunalin ja Via Cesare Sersalen varrella. Jonkin verran etenkin välipaloja myyviä pisteitä on jo Piazza Mancinilla, mutta nämä rautatieaseman lähellä olevat korttelit ovat tarjonnaltaan alueen huonoimpia.
Lähellä Via Mancinia sijaitsee yksi Napolin huomionarvoisimmista ravintolatienoista, nimittäin alue, joka on lähellä Via Colletta Pietro -kadun ja Corso Umberto I:n risteystä [kartalla], lähinnä Via Cesare Sersalen varrella. Täällä sijaitsee yksi koko maailman kuuluisimmista pizzerioista eli Da Michele (Via Cesare Sersale 1–3), jonka tarjontaan kuuluu vain kahdenlaista pitsaa ja neljää eri ruokajuomaa.
Pitsat ovat Marinare, jossa on vain tomaattikastiketta, ja Margherita, jossa on tomaattikastiketta ja mozzarellaa. Pitsat ovat edullisia, ja ruokajuomaksi on tarjolla vain paikallista olutta, vettä, Coca-Colaa tai Fantaa. Pitsoja on eri kokoisia niin, että suuriruokaisetkin saavat mahansa täyteen ottamalla joko suurimman koon Marinaren tai sitten Margheritan
tuplamozzarellalla
.
Da Michele on nykyään avoinna ilman taukoja klo 11–23, ja suuren osan ajasta sen ulkopuolella on jonoja. Nykyään ensimmäiseksi haetaan sisältä vuoronumero, ja ulkona odotellaan sitä, että kyseinen numero ilmoitetaan. Pizzerian edessä voi joutua odottamaan jonkin aikaa, kunnes vapautuu paikka, mutta mikäli syömään tulee yksinään tai kaksikin, saa luultavasti jakaa pöytänsä tuntemattomien kanssa. Paikan tunnelma on mieleenpainuva, ja pitsat valmistuvat nopeasti. Kuten napolilaisen pitsansyönnin ohjeisiin kuuluu, uunista tullut pitsa, joka valmistuu siellä reilussa 50 sekunnissa, pitäisi syödä kuudessa minuutissa, jotta se olisi koko ajan parhaimmillaan.
Da Michelen lisäksi alueella on muitakin ravintoloita, ja tällä alkuillasta hyvin vilkkaalla paikalla voi käydä myös legendaarisessa Trianon a Forcella -pizzeriassa (Via Colletta Pietro 46) [kartalla], jossa on tarjolla enemmänkin pitsalaatuja ja jonne suuntaa syömään vähemmän ihmisiä kuin Da Micheleen.
Myös Forcellan pääkaduilla on varteenotettavia ravintoloita. Via dei Tribunalin varrella oleva pieni ja edullinen Cala La Pasta [kartalla] soveltuu nopealle, yksinkertaiselle aterialle.
Itse Spaccanapolilla, melko lähellä Da Michelea sijaitseva edullinen paikka on Pizzeria Piscopo [kartalla], joka on yksinkertainen mutta tunnelmaltaan yllättävän hyvä ja paikallisten suosiossa oleva paikka. Siellä voi tarkastella ja kuvata prosessia, jolla pitsa valmistetaan. Sen lähellä on paljon muitakin ravintoloita, ja nämä ovat hyviä tienoita lähteä aina Piazza Garibaldilta asti katsomaan jotakin hiukopalaa.
Piazza Garibaldi on laaja ja hiljattain remontoitu aukio, jonka toisessa päässä on Napolin rautatieasema. Siitä on vaikea saada minkäänlaista kokonaiskuvaa eikä se loppujen lopuksi ole mikään miellyttävä alue. Se on kuitenkin olennainen alue niille, jotka ovat lähdössä junalla tai bussilla muualle tai joiden majapaikka on sen lähikortteleissa.
Metroasemien sisäänkäyntien puolella [kartalla] on hienoja ketjuhotelleja ja ravintoloita, jotka on suunnattu vierailijoille. Niiden viereressä on jonkin verran kebabpaikkoja, jotka Italiassa ovat järjestään heikkotasoisia, ja useita kahviloita. Isot terassit ja yllättävän rauhallinen ja jopa hienostunut tunnelma ovat yksi syy sille miksi monet turistit ennen junaan tai bussiin nousemista ruokailevat tällä tienoolla.
Aukion toisella puolella [kartalla] olevat korttelit ovat eräät kaupungin värikkäimmät ja eksoottisimmat. Jos mieli tekee vaikka afrikkalaista ateriaa tai kebabia, on tämä sille otollista maastoa. Ravintoloita ei ole valtavaa määrää ja ne ovat lähinnä maahanmuuttajien suosiossa, mutta täällä voi syödä mahansa täyteen reilulla viidellä eurolla. Koko tämä aukion puoli on pullollaan kahviloita, joista saa aamiaista ja välipalaa.
Jos rautatieaseman ympäristössä haluaa syödä oikein hyvin mutta kohtuullisella hinnalla, kannattaa suunnata valtakatu Corso Novaran varrelle. Sillä on ravintoloita ja muitakin palveluita, ja kaikkein paras ravintola siellä on vain lounaalla ja illallisella avoinna oleva Scugnizzo [kartalla]. Pasta-annoksen tai pitsan saa alkaen 4–5 eurolla, olut on kohtuuhintaista ja tässä perheomistuksessa olevassa ravintolassa on aina mukava, levollinen tunnelma. Sen
terassilla
on mukava istahtaa kesäkauden aikana niin lounaalle kuin illallisellekin.
Muuallakin kuin vanhoissa osissa on ravintoloita, etenkin Quartieri Spagnolissa ja muissa kortteleissa, jotka ovat lähellä Piazza Dantea, Santa Lucia -kaupunginosassa ja Chiaia-kaupunginosassa. Ravintoloita on myös Vomero-kaupunginosassa, jonne voi mennä metrolla tai funikulaarilla, samoin kuin Mergellinassa. Kaikilla alueilla tosin on ravintoloita sen verran ripotellen, että on hyvä tietää jokin ravintola etenkin illalla, jolloin hämärässä Napolissa suunnistaminen on hankalaa.
Quartieri Spagnoli eli espanjalainen kaupunginosa tunnetaan torikadustaan (Via Pignasecca) ja kauppapaikoista, jotka ovat levinneet usean eri kadun varrelle (La Pignasecca). Alueella on kaikenlaisia ruokapaikkoja, mutta se ei ole niin monipuolinen ja edullinen alue ruokailulle kuin voisi luulla. Pääkadun varrella on kuitenkin useita ravintoloita, joista yksi pidetyimpiä on Pizzeria Da Attilio [kartalla].
Chiaia on aivan sen vieressä oleva kaupunginosa, joka on tunnettu ostoskaduistaan ja lukuisista baareista, kahviloista ja ravintoloista. Yksi hyvä etappi Via Chiaia -kävelykadun varrella on Pizzeria Brandi (Salita Sant’Anna di Palazzo 2) [kartalla], jossa Pizza Margherita keksittiin. Samalla kadulla ja sen sivu- ja lähikaduilla on enemmänkin erilaisia ruokapaikkoja.
Hyvä ravintolakatu hienojen hotellien suosimassa Santa Luciassa on Via Santa Lucia [kartalla]. Sen varrella ja lähitienoilla on hienoja ravintoloita, joissa suurlähettiläät ja kuuluisuudet ovat arkipäiväisiä asiakkaita. Ruoat ovat tietenkin huippuluokkaa, ja parhaat ateriat sisältävät mereneläviä. Ravintoloita, joissa ei huonoja annoksia tai kokemuksia ole luvassa, ovat esimerkiksi Marino (Via Santa Lucia 118), joka on kohtuuhintainen paikka syödä pitsoja ja pastoja, ja Ristorante Da Ettore (Via Santa Lucia 56), jonka antimiin kuuluvat pitsat ja muut tyypilliset paikalliset ruoat.
Juhlaviin ja ikimuistoisiin ateriahetkiin Borgo Marinaro -satamassa Castel dell’Ovo -linnakkeen niemimaalla on La Scialuppa [kartalla]. Tämä tyylikäs, huippuluokan ravintola terasseineen tarjoaa etenkin mereneläviä, ja täällä fritto misto eli kokoelma paikallisia mereneläviä on hyvä valinta, samoin kuin merenelävin höystetty risotto.
Vomerossa on jonkin verran ravintoloita, ja mikäli haluaa syödä ensiluokkaisia pitsoja ja muitakin ruokia on Gorizia [kartalla] (Via Bernini 29) siihen soveltuva ravintola, joka sijaitsee lähellä metroasemaa (Vanvitelli). Toinen tärppi Vomerossa on Donna Teresa (Via Kerbaker 58) [kartalla], jossa syödään kohtuuhintaisia mutta erinomaisia paikallisia ruokia.
Mergellina, jonne Napolissa muutamaa päivää pidempään viihtyvien kannattaa lähteä katsomaan rantapromenadin loppupäätä ja venelaitureita, on hyvä paikka nauttia mereneläviä. Täällä varma valinta on Da Pasqualino (Piazza Sannazzaro 79) [kartalla], joka on tarjonnut kalaruokia 1800-luvulta lähtien. Vaikka ravintola on hieno ja perinteikäs, on se kohtuuhintainen ja sen pitsat ja muut ruoat ovat erinomaisia.
Visit Naples esittelee kaupungin ravintoloita.
TripAdvisor-sivujen käyttäjien arvostelemia ravintoloita Napolissa.
Napolin tyypillisimpiin ruokiin kuuluvat pitsat ja pastat. Ruokiin, jotka keksittiin Napolissa, kuuluvat Pizza Marinara, Pizza Margherita ja Spaghetti al Pomodoro eli pitkää spagettia tomaatin tai tomaattikastikkeen kanssa. Kaupungin ja koko Campanian alueen erinomaisten ruokien salaisuus ovat hedelmällinen maaperä, tuoreet ja tarkkaan valitut ainekset ja yksinkertainen toteutus, niin että aterioissa on vähän raaka-aineita tai mausteita. Ravintoloiden ruokalistatkin saattavat olla joskus hyvinkin suppeita. Pitsojen, pastojen ja muiden pääruokien lisäksi Napolin tienoo on tunnettu makeista paloista, joita on joka lähtöön leivonnaisista munkkeihin. Myös viinejä ja viinoja alueella tuotetaan, ja niin halutessaan voi pääasiallisesti nauttia vain Napolin tienoon ruokia ja juomia.
Pitsa, joka valmistetaan vain puulämmitteisessä uunissa, on Napolin tunnetuin herkku, ja sitä täällä ollessa kannattaakin syödä. Italiassa on vallalla käsitys, jonka mukaan vain olut on sopiva juoma pitsan kanssa, ja paikallisella oluella kuten Moretilla tai Peronilla se onkin hyvä huuhtoa alas, mutta voi olutta pastankin kanssa ottaa.
Vaikka pitsa ilman juustoa on monesta kummajainen, on Marinara, jossa on vain tomaattisosetta, hyvin vähän valkosipulia ja sitäkin vähemmän tuoretta basilikaa, kenties kaikkien parhaalta maistuva pitsa. Sen taidokkaasti valmistettu tomaattikastike ja tarkkojen sääntöjen mukaan tehty pohja pääsevät siinä oikeuksiinsa, ja tätä pitsaa kerran maistava saattaa täysin hurahtaa.
Margherita on toinen napolilainen pitsa, ja tässä kaikkialla tutussa pitsassa on tomaattikastikkeen lisäksi mozzarellaa, joka sekin Napolissa on tietynlaista (mozzarella di bufala). Muitakin pitsoja on, ja monessa ravintolassa on pitsoja, joissa on paljonkin täytteitä. Napolissa kuitenkin kannattaa toimia paikallisten tavoin ja vältellä turhia lisukkeita, ja jos ei marinara tai margherita kelpaa, esimerkiksi sienipitsa (Pizza ai Funghi) on täälläpäin etenkin syksyisin erinomainen valinta.
Pizzerioissa huomionarvoinen seikka on se, että pitsantekijä on usein paikan tärkein työntekijä, aivan eri luokkaa kuin pitsan uuniin työntävä henkilö tai se, joka pitsan tuo pöytään. On sallittua seurata ja kuvata pitsan tekemistä, ja tähän tärkeään toimenpiteeseen kannattaakin ainakin kerran kiinnittää huomiota Napolin-matkan aikana.
Erilaiset pastat ovat tietenkin aina hyviä, ja monet niistä kuten pitsoistakin soveltuvat myös sellaisille kasvissyöjille, jotka voivat vaivoitta syödä vehnää. Tomaattikastikkeella tai vain tomaateilla (al pomodoro) tulevat pastat ovat aina hyviä, mutta Napolissa niihin usein myös lisäillään jotakin. Jos pasta-annos tulee vain tomaattien ja juuston kanssa, on se yleensä aivan uskomattoman maukasta.
Merenelävien kanssa tulevat pastat ovat hyviä, etenkin Pasta- tai Spaghetti ai Frutti di Mare, joka yleensä on kallein pasta-annos. Se sisältää tuoreita mereneläviä, ja tottumattoman voi olla sitä hivenen hankala ja aikaa vievää syödä, mutta makuelämyksenä se on unohtumaton. Toinen vastaavanlainen makuelämys on Spaghetti alle Vongole, jossa on vain simpukoita.
Muista ruoista merenelävistä valmistetut keitot ja muut ruoat ovat varsin yleisiä. Simpukoita on hyvä maistaa keitossa nimeltään Zuppa di Cozze, jossa on myös paprikaa ja leipäkuutioita. Muista merenelävistä kalmari ja mustekala ovat hyvin yleisiä, ja vastaan tulee enemmän mereneläviä kuin varsinaisia kalaruoka-aterioita.
Jälkiruoista Sfogliatella on napolilainen luomus. Tämä kolmiomuotoinen, makealla ricotta-juustolla täytetty leivonnainen on tuttu näky kaupungin kahviloissa ja leipomoissa. Toinen hyvä ricotta-juustolla täytetty makeinen on pääsiäiskakuksi kutsuttu Pastiera, jota sitäkin voi syödä paikan päällä tai pyytää mukaan missäpäin Napolia tahansa sijaitsevasta kahvilasta tai leipomosta.
Erinomaisia katuja tutustua Napolin parhaimpiin makeisiin paloihin ovat Spaccanapoli ja Via dei Tribunali Piazza Garibaldin laitamilla on paljon kahviloita, joista saa tunnettuja makeita paloja, ja ne ovat hyviä niille, joiden majapaikka on lähistöllä.
Viinit ovat Napolin seudulla hyviä, ja niitä kannattaa paitsi maistella siellä myös tuoda kotiin. Parhaina campanialaisina valkoviineinä pidetään yleisesti sellaisia kuin Gerco di Tufo ja Falanghina, jotka kumpikin ovat kuivia mutta hedelmäisiä. Punaviineistä, joiden suosio vielä vuosikymmen sitten oli vähäistä, erityisen hyvinä pidetään Taurasi- ja Gragnano-laatuja, joista jälkimmäinen on punainen kuohuviini.
Napolin tienoon viinit ovatkin usein kuivia, ja niitä voi monesta paikasta paitsi ostaa mukaan suoraan vadista suureen pulloon myös nauttia paikan päällä lasillisen tai kaksi.
Charming Italy esittelee La Campanian viisi parasta viiniä.
Pitsojen ja monien pastojen lisäksi kasvissyöjille on Napolin ravintoloissa tarjolla salaatteja ja risottoja, joita on usein lihattominakin. Napolin keskustassa on nykyään useita ravintoloita, joista saa kasvisruokia, ja yksi suuri mutta ei kovin edullinen on arkeologisen museon ja Museo-metroaseman vieressä oleva Vitta Pitagorico [kartalla]. Siellä on myös gluteenittomia annoksia, mutta niitä kannattaa ottaa vain vehnäallergikkojen, sillä tasoltaan gluteenittomat pitsat ja pastat eivät ole läheskään yhtä hyviä kuin normaalit.
Happy Cow esittelee Napolin kasvisravintoloita.
Find me Gluten Free esittelee vehnättömiä aterioita tarjoavia ravintoloita.
Napolin ravintoloiden hintataso on jonkin verran alhaisempi kuin Pohjois-Italian suurten kaupunkien tai Rooman, ja etenkin pitsa on siellä pilkkahintaista (alkaen 3 euroa). Vain kasviksia sisältävät pitsat ja pastat ovat kaikkein edullisimpia ruokia, ja esimerkiksi hyvän lihattoman pasta-annoksen voi saada alkaen 4 eurolla, mutta jos ruoissa on lihaa, kalaa tai mereneläviä, maksavat ne edullisissakin paikoissa kahdeksasta eurosta ylöspäin. Vanhoissa osissa, etenkin Spaccanapolin ja Via dei Tribunalin varrella on jonkin verran edullisia ravintoloita ja myös lounastarjouksia, jolloin sielläkin voi ruokailla alle kymmenellä eurolla.
Jos oikein haluaa säästää, voi syödä katuruokia, joihin kuuluvat monet rasvassa paistetut välipalat, kuten Arancini. Arancinin sisällä on riisiä ja jotakin muuta, kuten juustoa, jauhelihaa tai herneitä, ja nimensä tämä alun perin sisilialainen, yli 1000 vuotta vanha katuruoka on saanut siitä, että se näyttää appelsiinilta. Muitakin vastaavia ruokia tulee vastaan, esimerkiksi kahviloissa, ja pitsapalat ja erilaiset muut suolaiset palat, jotka soveltuvat aamiaisesta iltapalaan, ovat yleisiä ja yleensä iltaa kohden myynnissä alennetuin hinnoin.
Napolissa ei ole mitään varsinaista juomarahakulttuuria, sillä monissa varsinaisissa ravintoloissa on coperto eli eräänlainen palvelumaksu, joka joskus sisältää myös leivän. Hienommissa ravintoloissa on usein myös palvelumaksu tämän päälle, joten mitään varsinaista tippiä ei tarvitse jättää. Jotkin yhdysvaltalaisten suosimat paikat, kuten Da Michele -pizzeria, antavat ymmärtää, että tipit ovat erittäin tervetulleita, mutta eivät juurikaan odota muiden kuin englanninkielisten niitä jättävän.
Coperto on yleensä 1–3 euroa ravintolan tason mukaan, ja pienellä budjetilla matkaavien kannattaa ottaa tämä huomioon ruokalistoja katsellessaan. Copertoa ei aina ole pizzerioissa tai vain pitsaa syödessä, mutta joskus pizzerioissa on 10 % palvelulisä.
Napolissa monet ravintolat avaavat ovensa vain lounaalle (noin klo 12–15) ja illalliselle (noin klo 18–23), joskin paikalliset syövät lounasta vasta kahden aikaan ja illallista aikaisintaan kahdeksalta, usein huomattavasti myöhempäänkin. Tosin paikalliset kyllä syövät tätä aiemmin mutta usein kadulta mukaan ostettavia ruokia tai pitsapaloja, ja näin illalliselle ennen kahdeksaa saapuvat voivat Da Michelea ja joitain muita turistien suosimia ravintoloita lukuun ottamatta syödä ylhäisessä yksinäisyydessä.
Iltakahdeksan jälkeen paikallisten suosimissa ravintoloissa on ympäri vuoden hyvin kiireistä parin tunnin ajan, joten mikäli mielii rauhallisen ateriahetken esimerkiksi Via dei Tribunalin varrella, kannattaa ravintolaan suunnata hyvissä ajoin. Da Micheleen ja muihin turistien suosimiin ravintoloihin kannattaa illalliselle mennä aikaisin, sillä jo alkuillasta niissä on ympäri vuoden ruuhkia. Via dei Tribunalin ja jonkin verran myös Spaccanapolin varrella näkee paikkoja, joihin on jonoa sekä lounas- että illallisaikaan, mutta yleisesti ottaen vanha korttelisto on suosittu lounaspaikka mutta ei yhtä suosittu illallispaikka.
Monet ravintolat pitävät yhden päivän viikossa vapaata. Usein se on sunnuntai tai maanantai, joskus harvoin tiistai, ja monet pitävät ovensa suljettuna koko elokuun ajan.
Teksti ja kuvat: Peter Forsberg
2020/02
Alue- ja hotellivinkeissä kerromme parhaista alueista hotellille tai muulle majapaikalle sijainnin ja palveluiden kannalta. Lisäksi esittelemme eri alueiden pidetyimpiä yöpymispaikkoja.
