Málaga on Euroopan eteläisin miljoonakaupunki ja Costa del Solin tunnetuin keskus.
Se on oivallinen lomakohde, jos haluat nauttia rannoista, kulttuurista, ostoksista ja herkullisesta ruoasta.
Lue lisää Málagasta
Keski-Istriassa, Pulan ja Porečin välimaastossa sijaitseva Rovinj on Istrian ja kenties koko Kroatian tyylikkäin ja mieleenpainuvin kaupunki. Rovinjissa, joka italiaksi tunnetaan nimellä Rovigno, on enemmän italialaisia ulottuvuuksia kuin muissa maan kaupungeissa, ja Rovinj on jo Jugoslavian ajoilta, 1950-luvulta lähtien, ollut taiteilijoiden ja muiden luovien ihmisten lempipaikkoja koko Kroatiassa.
Kaupunki on juuri sopivan kokoinen päiväretkelle, sen vanhassakaupungissa voi viettää yhtä tunnelmallisia öitä kuin Italiassakin ja sen ympäristön hotellit tarjoavat rantoja ja paljon kaikenlaisia ajanvietemahdollisuuksia. Rovinjin kesät ovat pitkiä, ja maaperä on sen verran hedelmällinen, että istrialaiset tuotteet oliiviöljyn, tryffelin ja viinin johdolla ovat kuuluisia kautta gourmet-maailman. Rovinj on paikka, jossa pääosin on rauhallista, paikalliset ovat ystävällisiä ja kielitaitoisia ja monen asian taso on ällistyttävän korkea. Luomuruoat, juomat, jäätelö ja muut herkut, käsityöt, taide ja jopa kahvi ovat täällä sen verran korkeaa tasoa, että niitä jää kotiin palattuaan kaipailemaan.
Rovinj on oiva matkakohde alku- ja loppukesästä, mutta se on yksi Kroatian rannikon harvoista kaupungeista, joissa voi harkita lomailua myös talvikauden aikana. Ranta- tai perhelomaa ajatellen se ei kenties ole kaikkein paras mahdollinen paikka, mutta niille pariskunnille ja yksinäisille seikkailijoille, jotka haluavat viettää lomansa luovassa tunnelmallisessa pikkukaupungissa, se on hyvä kohde ainakin pariksi päiväksi. Perheet ja porukat voivat tulla tänne päiväretkelle muualta Istriasta, ja rantalomalle sen ympäristöön voi tietysti lähteä ainakin kesäkuun alun ja syyskuun lopun välisenä aikana. Heinä- ja elokuu tosin ovat hyvin vilkkaita matkustusaikoja, jolloin majapaikkoja ei lyhyellä varoajalla löydy, eikä vanhaankaupunkiin ole mukava turhan kuumilla ilmoilla tutustuakaan. Rovinj on ehdoton vierailupaikka Istrian rannikolla, siellä vietetyn loman voi helposti yhdistää muihin kohteisiin ja täältähän pääsee nopealla aluksella vaikka Venetsiassa käymään.
Tarkkana pidetty Norjan meteorologisen laitoksen pitkänajan sääennuste Rovinjiin
Kroatian rannikon sääoloja tunteville Rovinjin ilmasto ei tuo yllätyksiä. Siellä on pitkä, aurinkoinen ja kuuma kesä, ja lyhyt mutta ajoittain kylmä talvi. Aurinko paistaa lähes 2500 tuntia vuodessa, ja toukokuun loppupuolelta syyskuun loppupuolelle on lähes aina aurinkoista eikä kesällä juurikaan sada.
Rovinjin kesäkausi pyörähtää käyntiin maalis- ja huhtikuun aikana, ja yleensä huhtikuun puolivälin jälkeen hellekelit ovat mahdollisia joskaan eivät joka vuosi yleisiä. Varsinaisia kesälämpötiloja, joihin kuuluu yli 22 asteen päivälämpötiloja ja reilusti yli 10 asteen yölämpötiloja, koetaan keskimääräisesti vasta toukokuussa, joka kuitenkin huhtikuun tavoin on melko sateinen kuukausi. Kesäkuun alkuun mennessä päivälämpötilat nousevat päivä toisensa jälkeen hellelukemiin, ja kuumat päivät jatkuvat aina syyskuun loppuun tai lokakuun puoliväliin asti. Kesä-, heinä- ja elokuussa on joskus nähty yli 35 asteen päivälämpötiloja, mutta ne ovat Rovinjissa harvinaisia ja keskimääräisesti keskikesällä lämpötila on päivisin 28–30 astetta. Aurinko tosin on polttavan kuuma aina huhtikuun loppupuolelta lähtien, ja keskikesällä se paistaa armottomasti, niin että silloin on iltapäivisin vaikea harrastaa muuta kuin uimista tai varjossa lepäilyä.
Kesäkausi päättyy tavallaan syyskuussa, jonka jälkeen joinain vuosina tulee heti lokakuun alussa syksyistä mutta toisina vuosina syksy antaa odottaa itseään lokakuun toiselle puoliskolle. Lokakuussa voi olla vielä hellekelejä, mutta rantakelit alkavat olla harvinaisia ja Istriassakin aurinko laskee päivä päivältä aikaisemmin. Kesän matkustuskausi päättyy lokakuun loppupuolella, mutta Rovinjissa on 15–20 asteen päiviä vielä marraskuussakin.
Talvikausi alkaa marras- tai joulukuun aikana, aurinko ei juuri paista kuin vasta helmikuun loppupuolella ja tammikuussa on pahimmillaan ollut 15 pakkasastetta. Normaalisti talvella on 10–12 astetta päivisin, 2–3 astetta öisin eikä sateita ei ole muita vuodenaikoja enempää. Vasta maaliskuussa päivälämpötilat alkavat nousta lähelle viittätoista astetta, ja silloin on usein hyvinkin lämpimiä päiviä mutta yöt pysyvät viileinä aina kesän alkuun asti.
Rovinjiin voi matkustaa periaatteessa ympäri vuoden, sillä se on vähän toisenlainen paikkakunta kuin muut Kroatian rannikon vierailupaikat. Se on luovan hengen ehdoilla toimiva paikka, jossa on omanlaisensa taidetta uhkuva ilmapiiri, ja siellä voi syystä tai toisesta viettää aikaa myös säiltään arvaamattoman ja hinnoiltaan edullisen talvikauden aikana.
Varsinainen matkustuskausi Rovinjiin kuten muuallekin Istriaan on kuitenkin kesäkausi, joka alkaa huhtikuun aikana ja joka päättyy viimeistään lokakuun loppupuolella. Tuolla aikavälillä toukokuun alkupuolelta syyskuun loppupuolelle on eniten kaikenlaista tarjontaa, ja se on monin tavoin paras ja varmin aika matkustaa Rovinjiin.
Jos Rovinjin matkalla mielii rannalle ja mereen uimaan, kannattaa sinne matkustaa toukokuun puolivälin ja syyskuun loppupuolen välisenä aikana. Jos mielii paikalle kuumimpaan kesäaikaan mutta ei silloin kun on eniten turisteja ja korkeimmat hinnat, kannattaa matkustaa kesä- tai syyskuussa. Jos Rovinjista haluaa nauttia niin että siellä ei ole valtavasti turisteja mutta kuitenkin kesäinen ilma, kannattaa sinne mennä huhtikuun puolivälistä kesäkuun puoliväliin tai syys-lokakuussa.
Jos Rovinjiin mielii nauttimaan sen tunnelmasta silloin kun siellä on mahdollisimman vähän turisteja, sinne voi mennä miltei koska tahansa. Alkukevät on loppusyksyä mukavampaa aikaa, myrskyjä on vähemmän ja ilmassa on suurta toiveikkuutta ja kesän odotusta. Karnevaaliaika helmi- tai maaliskuussa, maaliskuu ja maalis- tai huhtikuun pääsiäisviikko ovat kaikki ajankohtia, jolloin Rovinjista voi monin tavoin nauttia. Syksyllä lokakuu ja marraskuu ovat tietenkin hiljaisia mutta säiltään kelvollisia kuukausia, mutta syksyisin on myrskyjä ja usein valtavia rankkasateita. Joululoma on tietenkin varteenotettava matkustusaika, silloin on lähes aina melko kylmää ja silloin on jonkin verran enemmän vierailijoita kuin muiden talviviikkojen aikana.
Kalleinta Rovinjiin on matkustaa heinä- ja elokuussa, ja sinne silloin suuntaavien on hyvä varata majapaikka viikkoja tai jopa kuukausia etukäteen.
Rovinjissa ei ole montaa nähtävyyttä, eikä siellä tarvitse kierrellä nähtävyyksien perässä juuri lainkaan. Sen muutama nähtävyys on helppo käydä läpi puolessa päivässä, mutta kaupunki sinänsä on monin tavoin nähtävyys, jonkalaisia harvoin tulee vastaan.
Rovinj poikkeaa melkoisesti muista Istrian ja Kroatian kaupungeista, ja se on vetänyt puoleensa taiteilijoita ja kaikenlaisia luovia yksilöitä aina 1950-luvulta lähtien. Kaupunki on virallisesti kaksikielinen, ja sen italiankielinen nimi Rovigno tulee vastaan monessa paikassa ja katukyltit ovat nekin myös italiaksi. Italiaa puhuu sen 15 000 asukkaasta noin 15 %, siellä on italiankielisiä kouluja mutta käytännössä italiaa ei juuri puhuta ja ”italialaisuus” on eräänlainen myyttinen lisämauste, josta siitäkin voi Rovinjissa matkan aikana nauttia.
Rovinjin linja-autoasemalta [kartalla] alkava Carera on kävelykatu, joka johdattaa kohti vanhankaupungin syövereitä ja aukiolle nimeltään Trg Maršala Tita. Tämä kellotornistaan tunnistettavissa oleva laaja aukio on kaupungin keskusaukio, jolta pääsee nopeasti kaikille tärkeille paikoille. Sen vaiheilla on myös yksi nähtävyys, Zavičajni muzej grada Rovinja eli museo, joka toimii paitsi kaupunkimuseona myös taidemuseona. Sen kokoelmissa on merkittävää taidetta, johon kuuluu etenkin barokkiajan taidetta, venetsialaista taidetta ja myöhempää kroatialaista taidetta. Siellä on kokoelmia, vaihtuvia näyttelyitä ja myös suuria näyttelyitä, kuten vuoden 2017 Joan Mirón suurnäyttely, ja vuotuisiin suurnäyttelyihin pääsylippu maksaa enemmän kuin normaali 15 kunan lippu. Museo on kesäkaudella avoinna päivittäin klo 10–22.
Barokkityyliin rakennettu portti (Balbijev luk, engl. Balbi’s Arch) johdattaa niemimaalle, jolla vanhankaupungin hiljaisimmat ja hienoimmat korttelit sijaitsevat. Kulkemalla portin läpi pääsee kohti niemimaan kukkulalla olevan vanhankaupungin pääkatuja. Yleisesti ottaen pääkatuna pidetään Grisia-nimistä katua, ja sen vaiheilla ja varrella on paljon majapaikkoja, ravintoloita ja liikkeitä, joista saa paikallisia tuotteita ja taidetta. Kukkulalla olevat korttelit ovat Rovinjin arkielämän todellinen tyyssija, ja vaikka siellä nykyisin pyörii melkoisesti turisteja, on siellä etenkin vähemmän vilkkaina matkustusaikoina ja iltaisin päiväretkeläisten lähdettyä autenttista paikallistunnelmaa.
Toinen tapa päästä niemimaan näkemisen arvoisille paikoille on kulkea merenrantaa pitkin sataman ohi katua nimeltään Obala Pina Budicina. Sen numerossa 12 on turisti-info, ja numerossa 2, suuren laiturin (Veliki mol) vieressä, mistä lähtevät laivat Rovinjin edustalla oleville saarille, sijaitsee nykyään Batana Eco- Museum -nimellä tunnettu Batana-talo. Tässä talossa esitellään Rovinjin tyypillisintä venettä, litteäpohjaista kalastajien suosimaa puuvenettä, jonka pienoismallit ovat yksi kaupungin suosituimpia tuliaisostoksia. Sinne on pieni pääsymaksu, ja se on parhaiten avoinna keskikesällä. Tammi- ja helmikuussa se on kiinni, ja muulloin tyypilliset aukioloajat ovat päivittäin klo 10–13 ja klo 15–17, mutta vain keskikesällä se on viikonloppuiltapäivisin avoinna.
Merenrantaa voi jatkaa kohti niemimaan kärkeä, ja kävelymatkalla vastaan tulee kaikenlaista houkuttelevista terasseista kauppoihin ja yksityisiin taidegallerioihin. Matkalla on monta hyvää mahdollisuutta nauttia Adrianmeren maisemista, joihin näillä kulmilla kuuluvat näkymät edessä olevalle Sveta Katarina -saarelle. Jos matkaa jatkaa eteenpäin muutaman sata metriä, pääsee pian niemimaan kärkeen, jossa on vanha vartiotorni ja näkymät avomerelle.
Niemimaan kärjessä on lähes aina bussilasteittain turisteja, sillä he saapuvat, usein vain päiväretken yhteydessä, joukolla katsomaan Rovinjin suurinta nähtävyyttä, kirkkoa nimeltään Sveta Eufemia.
Englanniksi Saint Euphemia -nimeä kantava kirkko [kartalla] on kaunis niin ulkoa kuin
sisältäkin
,
ja sen vieressä on hieno, venetsialaistyylinen 58 metriä korkea kellotorni. Eufemia oli kotoisin nykyisen Turkin ja nimenomaan Istanbulin alueelta, paikasta nimeltään Khalkedon. Väitetään, että tämä naispuolinen marttyyri heitettiin kristityksi syytettynä Konstantinopolin Hippodromissa leijonien syötäväksi vuonna 303, ja nykyään häntä juhlitaan kahtena eri päivänä, joina myös tällä kirkolla on juhlavaa tunnelmaa,
11.7. ja 16.9. Kirkon kauniisiin sisäosiin voi tutustua kesäkauden aikana päivittäin klo 10–18.30, ja kirkon ympäristön tunnelmasta on mukava nauttia sen edustalla olevassa
terassikahvilassa
.
Juuri muita nähtävyyksiä ei Rovinjissa olekaan, mutta sieltä voi lähteä käymään monin eri tavoin muualla, kuten läheisellä kanavalla, jonne kuten muuallekin tehdään veneretkiä koko kesäkauden ajan.
Limski kanal [kartalla], joka englanniksi usein tunnetaan nimellä Lim Fjord ja jota suomeksi voi kutsua nimellä Limin kanaali, on paikka, jolle on helppo lähteä käymään Rovinjista. Sen satamasta lähtee lukuisia veneitä ja laivoja kohti kanaalia, eikä tarvitse kuin mennä satama-alueelle ja valita sieltä mieleinen kyyti.
Kanaalin tienoo on monipuolista tienoota, jolla voi kiipeillä, tutustua illyrialaisten siirtokunnista jääneisiin rakennelmiin ja tehdä kaikenlaista muutakin. Kanaalille on paras mennä risteilyn yhteydessä, vaikka sinne pääsee nopeammin taksilla, sillä tähän 12 kilometriä pitkään kanaaliin on paras tutustua laivan kannelta.
Kanaalissa on paljon kaloja ja mereneläviä, ja näitä voi maistella muutamassa sen rannalla olevassa ravintolassa. Siellä voi myös vierailla merirosvojen luolassa (engl. Pirate’s Cave), josta sinne menevät risteilyt ja veneretket tekevätkin numeron. Se on saanut nimensä siitä, että kuuluisa merirosvokapteeni, Captain Morgan eli Henry Morgan oleskeli tienoolla, ja hän piti siitä sen verran, että asettui joksikin aikaa aloilleen viitisen kilometriä sisämaassa olevaan Mrganin kylään. Nykyään tämä kuuluisa merirosvo tunnetaan lähinnä hänen nimeään kantavan rommin takia.
Kanaalilla käyminen risteilyn yhteydessä vie lähes koko päivän ja maksaa yleensä vähintään 40–50 euroa, riippuen retken reitistä ja sisällöstä. Jos haluaa maistella kanaalissa kasvatettavia simpukoita ja ostereita, yksi vaihtoehto on mennä risteilylle, jonka yhteydessä vieraillaan ravintolassa. Restaurant Viking on aivan kanaalin sisämaan päässä, ja sen vieressä kasvatetaan ostereita. Niitä ja muitakin herkkuja voi maistella myös muissa paikoissa, joita on aivan lähellä, kuten toisessa ravintolassa nimeltään Fjord ja vähän matkan päässä olevassa kojussa (Tony’s Oyster Shack). Koko tämä alue [kartalla] aivan kanaalin sisämaan päässä on hyvä oleskelupaikka, sillä siellä on ranta ja kaikenlaista muuta, kuten terassikahvila.
Rovinjin viralliset turistisivut esittelevät kaupungin nähtävyyksiä
Rovinj ei ole samanlainen ajanviete- ja harrastusmahdollisuuksien pääkallopaikka kuin Poreč tai Pulan rantapaikat, mutta siellä voi tehdä kaikenlaista. Rantoja kaupungin välittömässä läheisyydessä on vähän, eikä Rovinjin keskustaan kannata matkustaa rannat mielessä. Sen edustalla olevilla saarilla on rantoja, ja myös sen lähistöllä on rantoja, mutta niille on matkaa eivätkä ne ole mitään maailmanluokan rantoja. Rannalla löhöilyä suositumpaa on lähteä risteilylle tai veneretkelle, pyöräillä tai ainakin vähän patikoida. Rovinjin tuntumassa on paljon pyöräilyreittejä, ja risteilyjen joukossa on monenmoista. Rovinjin ympäristössä on kuitenkin muitakin mahdollisuuksia, kuten ratsastus, sukellus ja kalastus.
Rovinj ei ole rantalomapaikka, ja jos haluaa olla kaupungin tuntumassa rantalomalla, kannattaa katsoa hotelli sen edustalla olevilta saarilta. Kaupungin lähin ranta on Baluota [kartalla], jolta on näkymät Sveta Katarinalle mutta joka on kivinen paikka palvoa aurinkoa. Toinen, huomattavasti suurempi ja parempi ranta on Mulini [kartalla], joka on keskustasta etelään, Hotel Parkin eteläpuolella. Siitä etelään tulee jonkin matkan päässä vastaan Lone-alue [kartalla], jolla on pieni vesipuisto, hyvät palvelut, pyörävuokraamoja ja hyvät juoma- ja ruokapaikat. Se on kuitenkin luonnonmukainen kivinen ranta, joka ei ole kaikkien mieleen. Zlatni rt -niemimaalla on muitakin rantoja [kartalla], joita on lähinnä niemimaan etelärannalla, missä on useita rantoja ja kaikenlaisia palveluita.
Rovinjin satamasta pääsee usein kulkevilla lautoilla Rovinjin edustalla oleville saarille. Matkalle kuitenkin tulee hintaa sen verran, että loman aikana niille tuskin viitsii joka päivä lähteä. Lisäksi saarten rannat täyttyvät niiden hotellien asiakkaista, ja näin, jos Rovinjissa haluaa viettää rantalomaa, kannattaa varata hotelli jommaltakummalta saarelta, joista Sveta Katarina on huomattavasti lähempänä. Siellä on puoli kilometriä pitkä ranta, jolla on hyvät palvelut ja melkoisesti tilaa, ja sillä on kaikenlaista piilossa olevista poukamista lasten leikkipuistoon. Sveta Andreja on kauempana, eikä yhtä hyvä rantapaikka kuin toinen saari, mutta siellä voi hyvin lähteä käymään ja etenkin sen eteläpuolella olevalle ”punaiselle saarelle” tehdään paljon risteilyjä ja veneretkiä.
Rovinjin turistisivut käyvät läpi kaikki lähistön rannat
Risteilylle mielivän ei tarvitse kuin mennä satamaan ja katsella melkoista tarjontaa, joka tosin voi olla normaalia vähäisempää alku- ja loppukaudesta. Siellä on monenmoista alusta, jotka vievät mitä erilaisimpiin paikkoihin, ja siellä on myös puolittainen sukellusvene, joka kesäkuun alusta syyskuun loppuun tekee tutuksi Adrianmeren merenpohjia. Niitä voi nähdä myös lasipohjaveneiden kyydistä, ja veneillä voi myös lähteä kalastamaan, auringonlaskua katsomaan, delfiinejä katselemaan ja retkelle, jolla käydään uimassa tai sukeltamassa.
On myös taksiveneitä, jotka vievät minne sitten haluaakin mennä, ja satamassa on myös venevuokrausta, niin että itsekseen voi mennä jonnekin. Retket voivat kestää tunnista puoleen päivään tai kokonaiseen päivään, ja edullisimpia ja nopeimpia ovat yleensä ”panoraamaristeilyt”, joilla veneistä näkee kaikkiin ilmansuuntiin.
Rovinjin kaduilla ja ympäristössä tulee tämän tästä vastaan
kilpapyöräilijöitä
,
jotka pyöräilevät Istrian hyvillä mutta liikenteeltään hiljaisilla teillä ja jotka poikkeavat kaupunkiin kahville tai syömään. Pyöräily onkin hyvä tapa siirtyä pidempiä matkoja Rovinjin ympäristössä, ja kilpapyöräilijöille tai sen harrastajille se on alallaan yksi Euroopan ykköspaikkoja. Rovinj on hyvä pyöräilypaikka myös huhtikuun loppupuolen Kroatian ympäriajon aikaan, sillä yleensä kilpailijat eivät tule kaupungin läpi tai edes kovin lähelle sitä.
Rovinjin ympäristössä on runsaasti pyöräilyreittejä, ja erilaisia Istrian pyöräilyreittejä ja niistä kertovia esitteitä ja karttoja saa myös turisti-infosta. Yksi hyvä sivusto pyöräilijöille on myös Istra Bike, joka kertoo kaiken oleellisen pyöräilystä Istrian niemimaalla.
Patikointi on kartan kanssa varsin helppoa Rovinjissa ja sen lähellä, ja patikoida voi vaikka sen eteläpuolella olevalle niemimaalle, jolla on rantoja. Jos haluaa kävellä kunnolla, esittelee virallinen turistisivusto sekä patikointi- että pyöräilyreittejä. Tietoa niistä saa myös turisti-infosta.
Manjadvorci [kartalla] on kylä Istrian sisämaassa, ja se paikka, jossa on mahdollista ratsastaa ja josta voi hevosen selästä tutustua koko Istrian niemimaahan. Siellä on ratsastuskoulun lisäksi leirintäalue ja muita majapaikkoja, jotka ovat hevosihmisten mieleen. Ranch Barba Tone on jo vuodesta 2001 ollut Istrian pääpaikkoja ratsastuksen harrastajille. Paikka on ympäri vuoden auki, ja ratsastaen näkee paljon Istriaa. Hevosten kanssa käydään uimassa rannikolla ja katsomassa niemimaan nähtävyyksiä ja muita vierailupaikkoja.
Rovinjin ympäristössä voi harrastaa esimerkiksi sukellusta, paintballia, kiipeilyä tai kajakilla soutelua. Siellä voi myös purjehtia ja tehdä monenmoista muuta, mistä saa lisätietoa turisti-infosta tai Rovinjin matkatoimistoista. Yksi hyvä matkatoimisto on pääaukion kellotornissa oleva Kompas, ja toinen eli Aries [kartalla] on lähellä linja-autoasemaa.
Juttu jatkuu seuraavalla sivulla >> Sivu 2: Ostokset, ravintolat ja yöelämä.
Teksti ja kuvat: Peter Forsberg
2017/06
