Málaga on Euroopan eteläisin miljoonakaupunki ja Costa del Solin tunnetuin keskus.
Se on oivallinen lomakohde, jos haluat nauttia rannoista, kulttuurista, ostoksista ja herkullisesta ruoasta.
Lue lisää Málagasta
Euroopan uusimman maan eli Kosovon pääkaupunki Pristina on yksi maanosamme eksoottisimpia kaupunkilomakohteita. Sen pääpiirteittäin albanialainen kulttuuri on sekoittunut moniin muihin vaikutteisiin, ja kaupunki on ainutlaatuinen yhdistelmä mitä erilaisimpia aineksia. Vielä jokin aika sitten Pristina ja Kosovo olivat osa Jugoslaviaa, mutta nykyisin tämä pikkuseikka pyritään unohtamaan eikä maalle ole vielä muodostunut minkäänlaista omaa identiteettiä. Kosovon talous ei ole kehittynyt odotusten mukaan, työttömyys on korkealla ja monet kansainväliset järjestöt ovat sekoittaneet paikkaa entisestään, mutta Pristina on kaikesta huolimatta ystävällinen ja turvallinen lomakohde.
Pristina, joka monessa yhteydessä tunnetaan myös Prishtina-nimellä, on uusi lomakohde, ja sinne matkustava näkee taatusti asioita, joita harva suomalainen on nähnyt. Sinne voi lähteä paitsi jalkapallo-otteluun myös vain tutustumaan tähän hyvin erikoiseen paikkaan, jonka tulevaisuus on kaikkea muuta kuin turvattu. Pristinassa on edullista, turvallista, kielitaitoista ja nuorekasta, ja sen valttikortteihin kuuluvat erinomainen yöelämä ja kesäkauden aikana kaikkialle levittäytyvät kahviloiden terassit. Pristina on hyvä kaupunkikohde yksinäisille seikkailijoille, pariskunnille ja ryhmille, joiden kaikkien kannattaa samalla matkalla myös vierailla jossakin muualla, etenkin Albaniassa tai entisen Jugoslavian alueella.
Norjan meteorologisen laitoksen erityisen tarkkana pidetty pitkän ajan sääennuste Pristinaan
Eteläisestä sijainnistaan huolimatta Kosovon pääkaupungissa on samantyylinen mannermainen ilmasto kuin Keski-Euroopassakin. Talvisin on kylmää ja sataa lunta, ja talvikausi on melko pitkä ajanjakso. Toisin kuin muualla entisen Jugoslavian alueella kesät eivät ole tukahduttavan kuumia, ja Pristinaan voi matkustaa myös heinä- tai elokuussa.
Kevät alkaa Pristinassa huhtikuun aikana, jolloin loppukuusta päivisin on keskimäärin 15–20 astetta. Yöt ovat keväällä kylmiä aina touko-kesäkuun vaihteeseen asti, ja sateita on maaliskuulta kesäkuulle luvassa lähes joka toinen päivä.
Kesäkausi alkaa toukokuun aikana, jolloin aurinko paistaa melkoisesti ja öisin alkaa kesäkuuhun mennessä olla yli 10 astetta. Kesän päivälämpötilat pysyttelevät kohtuullisina, niin että yli 25 asteen lämpötilat eivät ole tavallisia muulloin kuin heinä- ja elokuussa. Yöt eivät keskikesälläkään ole kovin lämpimiä, eikä Pristinassa juuri koskaan ole yli 15 asteen yölämpötiloja. Näin ollen Pristinassa ei tarvita ilmastointia kesälläkään, ja sinne voi hyvin matkustaa koko kesäkauden ajan.
Syyskuu on vielä varsin kesäinen kuukausi, jolloin päivälämpötilat ovat yli kahdenkymmenen asteen ja aurinko paistaa reilusti yli 200 tuntia kuukaudessa. Syksy alkaa kuitenkin pikkuhiljaa syyskuun loppupuolen aikana, ja lokakuussa voi olla melko kesäistä tai sitten jo syksyistä. Lämpötilat pysyttelevät kuitenkin lokakuussa keskimäärin lähellä 20 astetta, ja aurinko paistaa vielä melkoisesti. Vuoden vähäsateisin aika on kesäkuun alusta lokakuun loppuun, mutta marraskuussa ilmat muuttuvat kylmiksi ja sateisiksi.
Talvikausi alkaa lyhyen syksyn jälkeen marraskuun loppupuolella, jolloin maksimipäivälämpötilat painuvat alle viiden asteen. Aurinko näyttäytyy ani harvoin, ja öisin on joulukuusta lähtien pakkasta. Talvikausi jatkuu tammikuussa jonkin verran joulukuuta viileämpänä, päivisin on usein aste pari lämmintä, mutta öisin voi olla koviakin pakkasia. Marras- ja joulukuussa sataa melkoisesti, ja lunta tulee joulukuun loppupuolelta aina maaliskuun alkupuolelle, joskus paljonkin.
Jos Pristinaan matkustaa marraskuun alun ja maaliskuun loppupuolen välisenä aikana, on ehdottomasti varmistettava, että majapaikassa on lämmitys. Talvisin kylmässä Pristinassa on lähes poikkeuksetta hotelleissa ja asunnoissakin lämmitys ja hyvä eristys.
Pristina ei ole mikään suosittu matkakohde, sinne matkustetaan tasaisesti ympäri vuoden mutta suosituin matkustusaika sinne on toukokuulta lokakuulle.
Pristinaan on hyvä matkustaa kesäkauden aikana, ja toukokuun alusta lokakuulle siellä on kaikkein paras tutustua nähtävyyksiin ja tietenkin istuskella terassilla kahvilla, mikä on äärimmäisen suosittua. Pristina on muun entisen Jugoslavian ja Albanian tavoin paikka, jossa kaikki elämä on kesäkaudella ulkosalla ja jonka kadut ja aukiot ovat koko kesäkauden ajan terasseja täynnä.
Pristinassa ja sen ympäristössä on sopiva määrä nähtävää muutaman päivän ajaksi, ja siellä on hyvä katsella nähtävyyksiä samalla kun tutustuu muutenkin kaupunkiin. Eniten nähtävyyksiä on basaari-alueen tuntumassa, ydinkeskustassa on museoita ja muita nähtävyyksiä ja jonkin verran nähtävyyksiä on myös keskustan ulkopuolella.
Keskustassa ja aivan sen vieressä olevalla basaari-alueella on eniten nähtävyyksiä. Niihin on hyvä tutustua jalkapelillä, ja nähtävyyksien joukossa on eniten ottomaanien aikaisia nähtävyyksiä ja Jugoslavian aikojen erikoisia rakennuksia ja muita rakennelmia.
Eniten nähtävää on entisen markkinapaikan eli basaarin alueella [kartalla], jolla on moskeijoita ja muita vanhoja, lähinnä ottomaanien ajalta periytyviä nähtävyyksiä.
Eniten nähtävää on Ibrahim Lutfiu -nimisellä kadulla, jolla on useita moskeijoita, kellotorni ja Kosovo-museo [kartalla].
Ensimmäisenä moskeijan jälkeen vastaan tuleekin Kosovo-museo (engl. Kosovo Museum), jonka yhteydessä on myös arkeologinen puistikko. Tämä on Kosovon kansallismuseo, joka on maan suurin museo, ja se perustettiin vuonna 1949. Museossa on useita eri osia, joissa oppii kaikenlaista maan värikkäästä ja usein verisestä historiasta. Museo oli tosin korjattavana, eikä siihen ollut vähään aikaan pääsyä, mutta se avattiin uudelleen entistä ehompana.
Kadun varrella on useita moskeijoita ja kuuluisa kellotorni, ja sillä on mukava viettää jonkin verran aikaa. Alueella on myös kuuluisa entinen kylpylä eli Hamami i madh [kartalla], joka ole enää mikään kylpylä mutta näkemisen arvoinen rakennus siitä huolimatta. Sitä on korjailtu ja entisöity pitkän aikaa, ja tarkoitus on tulevaisuudessa sijoittaa sinne Kosovon historiasta kertova museo.
Samaa katua pitkin pääsee kohti nykyistä torialuetta, jonka vieressä sijaitsee alueen toinen museo, etnografinen museo [kartalla], jota kutsutaan myös etnologiseksi museoksi. Se on Kosovo-museon sisarmuseo, jossa esitellään Kosovon elämää 1400–1900-luvuilla, eli Ottomaanien valtakunnan aikana. Museon näyttelyt esittelevät etenkin keramiikkaa, puusta tehtyjä työkaluja ja muita esineitä, tekstiilejä, aseita, jalokiviä ja musiikkisoittimia. Museo avattiin nykyisessä paikassa vasta vuonna 2006, ja vieressä sijaitsee Stacion, joka on nykytaiteen esittelypaikka.
Matkalla takaisin kohti ydinkeskustaa ja lähellä Kosovo-museota tulee vastaan yksi mielenkiintoinen maamerkki, nimeltään Përmendorja [kartalla]. Tämä kolmisakarainen monumentti valmistui vuonna 1961, ja sen tarkoitus on tuoda ilmi yhtä Jugoslavian tärkeintä ominaisuutta, eli veljeyttä ja yhtenäisyyttä (engl. Monument of Brotherhood and Unity).
Pristinan varsinainen ydinkeskusta, jossa on eniten kaikenlaista nähtävää ja tekemistä, on Bulevardi Nënë Terezan eli pääkävelykadun
ympäristössä.
Huomionarvoinen on basaari-alueen puolella oleva aukiontyylinen paikka [kartalla], jolla on Swiss Hotel, kansallisteatteri ja monia virastoja. Sen maamerkki on Albanian historian suurimman sankarin eli Skanderbegin muistomerkki.
Georg Kastriotaa, joka on Skanderbegin virallinen nimi, muistellaan kaikkialla Albaniassa ja myös lähimaissa, sillä hän taisteli 1400-luvulla ottomaaneja vastaan. Vasta Skanderbegin kuoltua malariaan joutui koko Albania Ottomaanien valtakunnan hallitsemaksi.
Eniten nähtävää kuitenkin on kävelykadun toisessa päässä, Pristinan yliopistokampuksen alueella. Siellä varsin näyttävä ja esteettisessä mielessä mielipiteitä jakava on Kosovon kansalliskirjasto [kartalla]. Jos kansalliskirjaston sisätiloihin haluaa tutustua, voi sinne mennä ma–pe klo 7–20 ja la klo 7–14.
Sen takana sijaitsee maan merkittävin taidemuseo, Galeria e Arteve. Museo tunnetaan myös lyhenteellä KNAG, ja sen suojissa on niin paikallisten kuin muualtakin tulevien taiteilijoiden töitä. Teokset on järjestetty erilaisiin näyttelyihin, joissa on esillä myös valokuvia. Museon suojissa on lähinnä modernia taidetta ja nykytaidetta, ja museo on myös julkaissut pari paikallisesta taiteesta kertovaa kirjaa. Museo on avoinna vain ti ja pe–la klo 10–18.
Muualla ydinkeskustassa on eri aikakausilta peräisin olevia muistomerkkejä, erikoisia Jugoslavian ajan rakennuksia ja muuta erikoista nähtävää. Yksi uusimpia on aivan yliopistoalueen vieressä oleva Newborn-muistomerkki [kartalla], joka pystytettiin vuonna 2008 itsenäisyyden kunniaksi ja joka on urheilukeskuksen edustalla. Sitä vastapäätä olevassa puistikossa on toinen uusi muistomerkki, Heroinat, joka pystytettiin vuonna 2015 ja joka muistaa Kosovon sodassa menehtyneitä naisia.
Näiden kahden muistomerkin lähellä on erikoinen pankkirakennus, eli Ljubljanan pankki
, joka tietenkin on peräisin Jugoslavian ajoilta.
Erikoiseksi muistomerkiksi voidaan myös laskea melko lähellä näitä maamerkkejä oleva
Bill Clintonin muistomerkki [kartalla], joka alallaan on yksi harvoja maailmassa, ja se on tietenkin Bill Klinton -bulevardin varrella.
Jos Pristinassa haluaa tutustua alueen värikkääseen ja monipuoliseen historiaan, on keskustan ulkopuolella parikin merkittävää vierailupaikkaa. Paras kulkuneuvo, jolla siirtyä pitkiä matkoja Pristinassa ja sen ympäristössä, on taksi.
Viiden kilometrin matkan päässä Pristinan keskustasta sijaitseva Gračanican luostari [kartalla], on yksi osoitus siitä kuinka serbit ovat asuttaneet aluetta jo 1000-luvun alkupuolelta lähtien. Sen perusti vuonna 1321 Serbian kuningas Milutin, ja se sijaitseekin alueella, joka vieläkin on yksi maan serbipitoisimpia. Luostari sijaitsee Gjilan-kaupunginosassa, jonne kulkee bussi vartissa, mutta väitetään, etteivät (serbivastaiset) bussikuskit pysähdy pysäkillä, jos sitä pyytää etukäteen. Luostari edustaa muualtakin tuttua serbialais-bysanttilaista tyyliä, ja se on kaunista ja mieleenpainuvaa nähtävää. Luostarista voi lukea seikkaperäisen selostuksen Wikipediasta.
28.6.1389 (15.6. vanhan ajanlaskun mukaan) ottomaanit löivät serbeistä, muista eteläslaaveista, albaaneista ja muista alueen kansallisuuksista muodostetun armeijan, ja tämä päivä on jäänyt sen takia elämään historiaan. Vaikka vain serbit muistelevat tätä Kosovon tasangolla [kartalla] (serbiaksi Kosovo Polje, albaniaksi Fushë Kosovë, englanniksi Kosovo Plain tai Kosovo Fields) käytyä taistelua, oli se käännekohta koko Euroopassa ja mahdollisti ottomaanien pääsyn ensin Balkanille ja sitä kautta Unkariin ja muualle Eurooppaan, aina Wienin porteille saakka. Päivämäärä on muodostunut tärkeäksi muutenkin, sillä 28.6.1914 Gavril Princip surmasi Itävalta-Unkarin kruununprinssin Franz Ferdinandin. Lisäksi 28.6.1989 yli miljoona serbiä osallistui Kosovon tasangolla pidettyyn taistelun 600-vuotisjuhlaan.
Kosovo Polje on nykyään asuinalue, joka sijaitsee 8 kilometrin päässä Pristinan keskustasta, ja sinne voi lähteä käymään taksilla. Alue on keskiaikaisen Euroopan historian merkittävimpiä tapahtumapaikkoja ja siellä on tähän liittyen muutama muistomerkki, mutta tämä on suuri alue, noin 15 kilometriä leveä ja yli 80 kilometriä pitkä. Yleisesti vieläkin väitetään, että vain serbit osallistuivat tähän taisteluun, mutta puolueeton historiankirjoitus ja monet muutkin seikat ovat todistaneet, että alueen kaikki kansallisuudet osallistuivat taisteluun suurta, Kiinasta peräisin olevaa eli ottomaaneista eli seldžukeista muodostunutta armeijaa vastaan.
TripAdvisor esittelee lisää nähtävää Pristinassa
Juttu jatkuu seuraavalla sivulla >> Sivu 2: Ostokset, ravintolat, yöelämä, urheilu ja tapahtumat.
Teksti ja kuvat: Peter Forsberg
2017/01
