Málaga on Euroopan eteläisin miljoonakaupunki ja Costa del Solin tunnetuin keskus.
Se on oivallinen lomakohde, jos haluat nauttia rannoista, kulttuurista, ostoksista ja herkullisesta ruoasta.
Lue lisää Málagasta
Aivan Viron itäisimmissä osissa sijaitseva Narva on maan kolmanneksi suurin kaupunki, jonka tarina on jatkunut lähes tuhat vuotta ja jonka historia on mielenkiintoinen. Kaupunki ei juuri ole muualla tunnettu, mutta jotkut tietävät sen upean linnan, sen että se on jo pitkään ollut kenties Viron paras jääkiekkokaupunki ja että se sijaitsee Venäjän rajan vieressä. Narvan keskusta on joenrantoineen pieni, mutta siellä on jonkin verran nähtävää ja kesän aikana tunnelma on parhaimmillaan.
Narvan keskustan lisäksi erinomainen vierailupaikka on läheinen Jõesuu, joka on Viron parhaita rantapaikkoja. Jõesuu on pieni mutta laajalle levittäytynyt paikkakunta, ja siellä on kilometrejä pitkä hiekkaranta ja lukuisia kylpylähotelleja.
Narvaan ja Jõesuuhun on kaikkein paras matkustaa kesäkauden aikana katselemaan nähtävyyksiä, rentoutumaan ja nauttimaan kylpylähotelleista. Narva on myös hyvä paikka tehdä tyypillisiä ostoksia, syödä kaikenlaisia ruokia ja käyskennellä joenrantapromenadilla. Narvaan voi matkustaa myös muina vuodenaikoina, ja etenkin linnoituksen joulumarkkinat tarjoavat hyvän syyn lähteä talvella paikalle. Myös keskitalven mahdolliset lumiset pakkaskelit ovat varteenotettavia vierailuaikoja täällä, ja alueen kylpylähotellit vetävät vierailijoita puoleensa säällä kuin säällä.
Forecan sääennuste Narvan tienoille
Narvan säät poikkeavat tietenkin vain vähän Etelä-Suomen ilmastosta mutta erojakin on. Talvet ovat varmemmin kylmiä ja lumisempia kuin esimerkiksi Länsi-Suomessa, ja säät muistuttavat enemmän itäisen kuin läntisen Suomen säitä.
Narvan kesäkausi alkaa huhtikuussa, jolloin kuun loppua kohden voi hyvinkin olla kymmenen asteen lämpötiloja. Huhtikuussa öisin ei enää useinkaan ole pakkasta, ja näin kevät etenee silloin vauhdilla. Aurinko paistaa huhtikuussa huomattavasti enemmän kuin pimeän talvikauden aikana, ja huhtikuu on ainakin kuun loppupuolella jo varteenotettava vierailuaika.
Toukokuussa lämpötilat alkavat tavan takaa kohota viiteentoista asteeseen, ja puut alkavat kuun loppupuolella olemaan täysin vihreitä. Rannalle voi ajoittain hyvin mennä aurinkoakin ottamaan kuun puolivälin jälkeen, sillä joinain vuosina on toukokuussa ollut jopa 30 astetta lämmintä. Toukokuussa on kuitenkin joinain vuosina ollut useita asteita pakkastakin, joten säitä kannattaa ennen matkan varaamista tarkkailla. Toukokuussa aurinko paistaa enemmän kuin useimpina muina kuukausina, ja sateita on talvikautta enemmän mutta vähemmän kuin varsinaisten kesäkuukausien aikana.
Varsinainen kesä rantakeleineen ja lämpimine ilmoineen alkaa kesäkuussa, jolloin silloinkin tosin voi olla viileitä päiviä ja ennen kaikkea runsaita sateita. Aurinko paistaa kesäkuussa erinomaisesti, mutta sateita on luvassa useammin ja enemmän kuin toukokuussa.
Heinäkuu on vuoden paras vierailuaika, jolloin on lämpimimmät säät ja eniten aurinkoa. Sateet tosin piinaavat aluetta heinäkuussakin, mutta vähemmän kuin elo- tai syyskuussa. Narvan säiden luonteesta kertoo paljon se, että heinäkuu on vuoden ainoa kuukausi, jolloin siellä ei ole koskaan ollut pakkasta.
Elokuu on viimeinen kesäkuukausi, jolloin kuten Suomessakin alkaa kuun loppupuolella olemaan jo syksyistä. Syyssateet alkavat kuun aikana, mutta monina vuosina on hellekelejä vielä kuun loppupuolellakin. Kaiken kaikkiaan elokuun jälkimmäinen puolisko voi olla erinomainen ja normaalia edullisempi kesäaika vierailla Narvassa, sillä koulujen alkamisen jälkeen suomalaiset lomailevat siellä vähän.
Narvan lämpötilat romahtavat syyskuussa, jolloin kuun alkupuolella voi vielä joinain harvoina vuosina olla hellettä ja rantakelejä. Syyskuu kuitenkin aloittaa sateisen ja yhä viilenevän syksyn, joka voi kuivimpina vuosina olla hyvä ajankohta vierailla Narvassa. Kylpylälomat ja ajanvietteet kuten pyöräily ja patikointi ovat silloin parhaimmillaan, ja säät ovat lähes koko syyskuun vielä melko lämpimiä. Aurinko näyttäytyy kuun alkupuolella vielä mukavasti, mutta kuun loppuun mennessä sekin usein jo alkaa valmistautua talvitaukoon.
Lokakuun alusta eteenpäin on talvikausi, joka syksyn mittaan on kesää vähäsateisempi ja entistä pilvisempi. Lokakuussa lämpötilat kohoavat ajoittain yli 10 asteen, ja sen alkupuoli on vielä aikaa, jolloin ulkona on mukava harrastaa kaikenlaista.
Marraskuusta eteenpäin aurinko ei juuri paista, pakkaset ovat yleisiä ja sateet entistä vähäisempiä, joskin sadekuuroja riittää. Marraskuun puolivälin jälkeen sateet tulevatkin yleensä lumena tai räntänä, ja aina maaliskuun loppupuolelle asti päivisin on usein pakkasta tai korkeintaan aste pari lämmintä. Kylmät raa’at tuulet puhaltavat Suomenlahdelta, ja etenkin marras- ja maaliskuu voivat olla hyvin ikäviä kuukausia vierailla Narvassa. Kylpylälomat ovat tällöinkin kuitenkin aivan hyviä, ja niiden hinnat ovat tällaisina aikoina alimmillaan.
Talvella lunta on luvassa joskus runsaastikin, ja jos Narvaan mielii hiihtämään, ovat tammi- ja helmikuu sille parhaat kuukaudet. Aurinko ei marraskuulta helmikuun alkuun juurikaan paista, mutta jos mielii nähdä talven aurinkoa, kannattaa matka ajoittaa helmikuun jälkimmäiselle puoliskolle.
Narva on varteenotettava matkakohde koko kesäkauden ajan, ja Jõesuun kylpylöistä on mukava lähteä nauttimaan myös talvikauden aikana. Kesäkaudella erilaiset harrastukset kuten pyöräily ja patikointi ovat suosittuja, ja joulukuun alusta maaliskuun alkuun alueella voi hiihtää ja usein harrastaa muitakin talvilajeja.
Jos Narvaan mielii ostoksille ja vähän kaupunkiin tutustumaan, voi sinne matkustaa lähes koska tahansa. Parhaita kuukausia tällaisille aktiviteeteille ovat huhti–lokakuu ja joulu–helmikuu.
Jos Narvan tienoille mielii nimenomaan ulos viihtymään ja erimerkiksi rannalla olemaan, kannattaa sinne matkustaa kesäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin. Myös toukokuun puolivälistä kesäkuun puoliväliin ja elokuun puolivälistä syyskuun puoliväliin voi olla lämmintä ja jopa rantakelejä, mutta ne ovat melko harvinaisia. Vedet ovat uimakelpoisia kuten Suomessakin, eli oikeastaan vain juhannuksesta syyskuun alkuun.
Jos Narvan tienoille haluaa kylpylälomalle tai jotakin tiettyä asiaa harrastamaan, voi sinne mennä niin kesä- kuin talvikaudenkin aikana. Heinäkuu ei ole paras ajankohta kylpylälomalle, ja muutenkin loma-ajat kuten joulu- ja hiihtoloma ovat yleensä normaalia vilkkaampia ja kalliimpia. Jos Narvassa haluaa nauttia säällisissä oloissa kylpylälomasta, kannattaa sellaiselle lähteä tammikuun alusta maaliskuun alkuun, jolloin maassa on lunta, tai sitten kesäkauden aikana huhtikuun alusta eteenpäin, jolloin kelirikko alkaa jo olla menneen talven lumia.
Narva sijaitsee noin 200 kilometrin päässä Tallinnasta, 190 kilometrin päässä Tartosta ja 140 kilometrin päässä Pietarista. Tallinnan ja Narvan välille valmistui vuonna 1870 rautatie, joka oli maan ensimmäinen, ja kaupunkiin pääsee linja-auton lisäksi Tallinnasta junalla ja sieltä voi myös jatkaa junalla Venäjällä vaikka Tyynelle valtamerelle asti. Narvaan voi hyvin myös ajaa autolla tai moottoripyörällä, mutta tällöin Viron liikennesäännöistä kannattaa ottaa etukäteen selvää.
Matkaan on kaikkein paras lähteä toukokuun alun ja syyskuun lopun välisenä aikana, ja juhannuksesta elokuun puoliväliin säät ovat kaikkein lämpimimmillään. Narvan laajalle alueelle voivat lähteä kaikki Viroon mieltyneet, perheistä pariskuntiin ja yksinäisiin seikkailijoihin, ja kylpylään tai rannalle mielivät voivat viihtyä siellä viikonkin.
Narva on syrjässä muista Viron suurista kaupungeista, mutta Venäjän rajan takia sieltä on Viron paras yhteys suureen Venäjänmaahan ja valtaosa kaupungin asukkaista puhuukin äidinkielenään venäjää. Tämä tekeekin Narvasta kaupungin, jossa on monin tavoin suuren maailman meininkiä. Palvelu ja yleismentaliteetti ovat muuta Viroa rempseämpiä, ja kaupungissa on rento ja välitön tunnelma. Jos itäisessä Virossa ei vielä ole käynyt, kannattaa sinne ehdottomasti lähteä käymään.
Narvan keskusta ei ole kovin laaja, ja lähes kaikki tärkeä nähtävyyksistä pieneen vanhaankaupunkiin, joenrantapromenadiin, parhaisiin ravintoloihin ja ostospaikkoihin on Peetri platsin [kartalla] vieressä. Sen tuntumassa ovat myös Venäjän raja, jolla 90 % liikenteestä kulkee kohti itää, ja Narvan linnake, jonka valloittaminen 1700-luvun alkuvuosina mahdollisti Pietarin kehittämisen maailman pohjoisimmaksi metropoliksi.
Peetri platsilta voi kävellä pitkälle rantapromenadille
[kartalla], joka kulkee joen ylittävän sillan molemmilla puolilla.
Silta
,
jonka nimi juhlistaa joen molemmilla puolilla olevien maiden ystävyyttä, on osa Tallinnasta Narvaan ja Narvasta Pietariin johtavaa maantietä (E20), joka kulkee Kingiseppin kautta. Toisella puolella voi nähdä Ivangorodin, jonka
linnoitus
on suuren maailman luokkaa ja antaa tuntumaa siitä mitä rajan toisella puolella odottaa.
Peetri platsilta voi toiseen suuntaan tai myös rantapromenadia pitkin kävellä pieneen vanhaankaupunkiin, jossa on jonkin verran uudistettuja rakennuksia, joista monet ovat yliopiston laitoksia. Sen keskus on kaupungintalo [kartalla], jonka naapurissa on myös yliopiston rakennuksia. Vanhassakaupungissa ei sinänsä ole paljon nähtävää eikä oikeastaan lainkaan ravintoloita tai kauppoja, mutta sen tuntumassa on muutama varteenotettava majapaikka.
Peetri platsilta voi myös kävellä Paul Kerese -kadun varrella olevalle liikenneympyrälle [kartalla], jonka tuntumassa on useita ostoskeskuksia, muita kauppoja ja ravintoloita.
Liikenneympyrän vieressä oleva Puškini 22 on bussipysäkki, jolta voi hypätä ranta- ja kylpyläpaikka Jõesuuhun kulkevaan bussiin numero 31. 12 kilometrin päässä ja noin puolen tunnin matkan päässä oleva rantapaikka tunnetaan pitkästä rannastaan ja kylpylähotelleistaan, joita siellä on useita. Jõesuussa on vain pari keskittymää, jotka ovat Sauna [kartalla] ja Noorus [kartalla] -pysäkkien lähistöllä. Noorus on lähellä rannan parhaita paikkoja, ja Sauna on alueella, jolla on keskitetysti mutta silti vähän kauppoja ja ravintoloita.
Narvassa on hyvin vähän perinteisiä nähtävyyksiä, eikä kukaan lähde sinne nähtävyyksien takia. Suurin syy lähteä kaupunkiin on tutustua sen yleisluonteeseen, jolloin vierailu linnassa, kävely joenrantapromenadilla ja vierailu pienessä vanhassakaupungissa kattavat valtaosan nähtävään liittyvästä tekemisestä. Narvassa on jonkin verran ajanvietemahdollisuuksia, mutta esimerkiksi Tarttoon ja Pärnuun verrattuna vähän.
Narvaakin vähemmän nähtävää on alle 15 kilometrin päässä sijaitsevassa Narva- Jõesuussa, mutta siellä on pitkä hienohiekkainen ranta, jonkin verran harrastusmahdollisuuksia ja kylpylähotelleja, joissa yöpyvä voi kaikkein parhaiten itäisessä Virossa harrastaa ja olla ajanvietteiden parissa.
Narvassa ei ole kovin paljon nähtävyyksiä, mutta sen linnoitus on ainutlaatuinen, ja kaupungissa on muutama museo, kuten taidemuseo. Linnan lisäksi nähtävyydet ovat vain eräänlainen kuriositeetti, sillä kaupungin kohokohdat eivät liity perinteisiin nähtävyyksiin.
Narvan nähtävyyksiä on lähes kenen tahansa helppo kierrellä itsekseen ja omaan tahtiin, mutta siellä järjestetään myös opastettuja kierroksia. Ne ovat aika hintavia, mutta osa niistä on myös suomeksi, ja niihin kuuluu myös 1 ½ tuntia kestävä, bussilla tehtävä nähtävyyskierros, jossa on erityistilauksella saatavilla oleva suomenkielinen selostus.
Narva Hermanni linnus eli Hermannin linnoitus [kartalla] on kaupungin ykkösnähtävyys ja tapahtumien keskus. Linnoituksen torneista valkoinen pitkän Hermannin torni on 51 metriä korkea, ja sieltä on erinomaiset näköalat joelle ja toisella puolella rantaa olevaan,
Venäjän puolella sijaitsevaan Ivangorodiin.
Narvan linnan yhteydessä on historiaan pureutuva museo, joka kertoo kaupungin värikkäästä ja yllättävän vähän tunnetusta historiasta. Linnake on 700 vuotta vanha ja erittäin hyvässä kunnossa, sillä vaikka se koki toisen maailmansodan aikana kovia, kunnostettiin se 70- ja 80-luvuilla entiseen uskoonsa. Museossa oli vuoden 2020 loppuvuoden ajan erikoisnäyttely kaupungin historiasta, mutta sen oli tarkoitus olla väliaikainen. Museossa on kuitenkin aina jonkinlainen näyttely, joka kertoo linnakkeen ja kaupungin historiasta.
Linnan alaisuudessa on myös taidemuseo [kartalla], joka sijaitsee vanhassakaupungissa ja jossa on esillä lähinnä narvalaista ja virolaista modernia taidetta ja nykytaidetta. Perinteisten taidemuotojen lisäksi siellä on kaikenlaista uutta, joten se on hyvä vierailupaikka kaikille taiteesta kiinnostuneille.
Pihamaalla voi ampua jousella, temmeltää ja mennä syömään hyvät näköalat omaavaan Rondeel-ravintolaan, joka on sunnuntaisin suljettu, avautuu muina päivinä klo 12 ja on avoinna ma–to vain lounasaikaan.
Kaiken muun lisäksi linnassa on tapahtumia, joihin kuuluu konsertteja.
Linnan museo ja muut sisäosat on avoinna joulua ja uuttavuotta lukuun ottamatta joka päivä klo 10–18, mutta taidemuseo on avoinna eri aikoihin kuin itse linnake.
Linnakeen liput ovat kokeneet todellisen hintainflaation, sillä ennen kolme euroa maksanut lippu maksaa nyt 12 euroa. Se on tarjontaan nähden sen verran kova hinta, että sinne menemistä ainakin pienellä matkakassalla liikkeellä olevien kannattaa tarkkaan harkita. Pääsymaksu vaaditaan nykyään myös niiltä, jotka haluavat pihamaalle, mikä ennen oli ilmaista, mutta ravintolassa voi ainakin toistaiseksi syödä ilman lisämaksua ja sieltä on etenkin kesäterassilta erinomaiset näkymät linnan pihalle. Linnan korkeaan pääsymaksuun kuuluu myös mahdollisuus vierailla tornissa maisemia ihailemassa.
Linnan lisäksi vanhassakaupungissa on sen alaisuudessa toimiva taidemuseo (Vestervalli 21) [kartalla]. Se on avoinna eri ajoin kuin linnake, ja museo on alkuviikosta suljettu. Museo sijaitsee Glorian entisessä parakkirakennuksessa, ja siellä on 8000 taideteosta. Kokoelmien lisäksi siellä on ajoittain vaihtuvia näyttelyitä, joissa on hyvin esillä Viron uutta taidetta.
Taidemuseoon on erillinen 3,50 euroa maksava pääsylippu, eikä enää ole mitään yhteislippua, jolla pääsisi myös linnaan. Museo on avoinna ke klo 11–20 ja to–su 11–18.
Taidemuseon lähellä sijaitseva eräänlainen
vanhakaupunki on hyvä paikka käydä kävelyllä. Sen pääpaikat ovat Raekoja Plats -aukion [kartalla] ympäristössä. Aukiota koristavat 1700-luvulta peräisin oleva kaupungintalo ja aivan uusinta arkkitehtuuria edustava, tyylikäs yliopiston
päärakennus
.
Ympäristössä on jonkin verran muitakin kauniita rakennuksia, mutta vanhat talot ovat täälläpäin vähissä, sillä toinen maailmansota tuhosi 98 % kaupungin rakennuksista.
Vanhojen osien vieressä on lähellä joenrantaa puistoalue, Pimeä puisto [kartalla], jonka yhteydessä on paikallisen botanistin Albert Üksipin muistoa kunnioittavia kasveja.
Puistosta on lyhyt matka alas joenrannalle, jonka
promenadilla
on mukava viettää aikaa ja kävellä aina satamaan asti. Satamarakennuksessa oleva Club Ro Ro [kartalla] on avoinna klo 12 alkaen, joskus aamuyöhön asti.
Hyvällä säällä toukokuun alusta lokakuun loppuun satamarakennuksesta voi vuokrata kajakin, jolla voi soutaa aina Suomenlahden rannalle asti, mutta sinne on noin 15 kilometrin matka.
Keskustan toisella puolella eli melko lähellä linnaa on jonkin verran nähtävää. Sinne on kaikkein miellyttävintä kävellä rantapromenadia pitkin, mutta matkanteko onnistuu myös ylempänä olevissa kaupunkikortteleissa.
Kauneimmat kirkot eli
Ylösnousemuksen ortodoksikirkko [kartalla]
ja Aleksanterin luterilainen
tuomiokirkko
[kartalla]
sijaitsevat lähellä rautatieasemaa ja Narva Hotellia. Kummankaan kirkon lähiympäristö ei anna kovin hyviä puitteita niiden ihailulle, sillä näillä tienoin on hyvin vähän nähtävää eikä tunnelmakaan ole mikään kaikkein paras. Narvasta valtaosa tuhoutui toisessa maailmansodassa, eikä siihen ole etenkään Viron itsenäisyyden aikana panostettu juuri nimeksikään, mutta toivottavasti tähän tulee lähivuosina muutos.
Kirkoista katsoen toisella puolella rautatietä sijaitsee Kreenholmin tehdaskompleksi (Joala 20) [kartalla]. Narva oli aikoinaan Viron teollisuuden pääpaikka, ja siellä työskenteli vielä 1980-luvulla 10 000 ihmistä. Rakennuksiin voi tutustua ulkoapäin mutta sisään pääsee vain erityistoimenpitein, kuten kysymällä asiasta turisti-infosta.
Yksi mielenkiintoinen seikka on se, että neuvostoaikoina Kreenholmin tehdas oli hyvin tärkeä, ja se toi myös paljon panostusta kulttuuriin ja urheiluun. Vielä 1980-luvulla Virossa oli erinomainen jääkiekkojoukkue, Kreenholmin Narva 2000, joka jatkoi pelejä vielä itsenäisyysaikanakin, aina vuoteen 2003. Nykyään Narvassa on Narva PSK, joka sekin on voittanut Viron mestaruuksia Meistriliigassa. Sen otteluita voi hyvällä tuurilla mennä katsomaan Kreenholmissa sijaitsevaan jäähalliin [kartalla], mutta seuran sivut ovat vain viroksi ja venäjäksi. Narva on kuitenkin aina ollut vakavasti otettava jääkiekkokaupunki, sillä siellä syntyi myöhemmin suomalaistunut Leo Komarov, joka pitkään oli Suomen maajoukkueen vakiopelaajia.
Niille, jotka mieluummin harrastavat itse, on mahdollista talvisin luistella jäähallissa.
Lisätietoa ja kaikenlaisia vinkkejä saa turisti-infosta, joka sijaitsee Old Trafford -pubin vieressä, osoitteessa Peetri plats 3, hyvin lähellä raja-asemaa.
Netistä tietoa voi katsoa sekä Visit Narvasta että TripAdvisorista, jossa on asiaa myös ajanvietteistä.
Narva ei kenties ole mikään ajanvietteiden kuten urheilu- tai kulttuuriharrastusten kehto, mutta kesäisin kaupungissa on kaikenlaista tekemistä. Eniten harrastusmahdollisuuksia on Jõesuussa, jonne aktiivisten ja rannalle mielivien kannattaakin majoittua. Jõesuusta voi koska tahansa lähteä Narvan ytimeen ostoksille, syömään, nähtävyyksiin tutustumaan tai muuta tekemään, sillä matkaa paikkakuntien välillä on vain reilut 10 kilometriä.
Kajakilla soutelun ja rannalla touhuilun lisäksi Narvassa on jonkin verran muutakin ajanvietettä.
Narvan ympäristössä on tietenkin erityisen hyvä pyöräillä, mutta pyöriä vuokrataan harvassa paikassa ja oma pyörä olisi täällä hyvä olla mukana. Pyöräilystä on tietoa Visit Narvassa.
Narvassa voi pelata tennistä urheilukeskuksessa [kartalla], ja siellä voi myös pelata squashia ja mennä kuntosalille. Keskus on hyvin lähellä kaupungintaloa ja vanhankaupungin kortteleita, ja sinne voi kaikkialta keskustasta kävellä.
Narvassa on myös Ujulan uimahalli [kartalla], joka sijaitsee aivan Astri-kauppakeskuksen vieressä. Siellä voivat aikuiset kuudella eurolla ja lapset neljällä eurolla uida ja saunoa.
Jõesuussa voi pelata tennistä sen keskustassa, osoitteessa Vabaduse 35C [kartalla].
8 kilometriä pitkän hiekkarannan takia Jõesuu on jo pitkään ollut suosittu rantapaikka. Ilmat ovat pohjoiseen tyyliin oikukkaita ja vedet viileitä, mutta juhannuksen tienoilta elokuun puoliväliin on yleensä ainakin jonkin verran kuumia ilmoja, jolloin rannalla on mukava viettää aikaa. Siellä on jonkin verran palveluita, mutta ranta on hyvin rauhallinen. Eniten kaikenlaista on lähellä Noorus-pysäkkiä, joka on myös samannimisen kylpylähotellin vieressä, ja hotellin lisäksi siellä voi syödä, kahvitella tai viettää iltaa kesäterassilla varustetussa Traffic-kahvilassa.
Rannan lisäksi Jõesuu tunnetaan kylpyläkaupunkina, jossa on kolme erittäin tasokasta ja hinta-laatusuhteeltaan Viron parasta kylpylähotellia. Ne sopivat perheille, itseään hemmottelemaan haluaville ja niille, jotka haluavat hoidattaa itsensä kuntoon. Niissä voi lomailla ympäri vuoden, ja paras ajankohta kylpylälomalle onkin muu kuin keskikesä. Kylpylähotelleihin voivat mennä myös muualla yöpyvät, mutta pelkkä vierailu on yleensä ylihintainen. Kylpylähotellien asiakkailla on ilmainen pääsy ainakin saunaan ja altaisiin, ja huoneen hinnalla voi saada rahoilleen paljonkin vastinetta. Jõesuun kylpylähotellit ovat parhaita omalla kulkuneuvolla liikkeellä oleville, ja niillä on ilmaiset ja turvalliset parkkipaikat.
Narvan kylpylähotellit ovat Noorus, Meresuu ja Sanatoorium eli varsinainen terveyskylpylä, ja niihin yöpymään haluavat voivat katsella niitä Booking.comista.
Yksi parhaista lomapaikoista, joka on lähellä Jõesuun rantaa, on Laagna. Se on erityisen hyvä paikka perheille, joilla on minkä tahansa ikäisiä lapsia tai nuoria matkassa mukana, ja sinne kannattaa mennä pidemmäksi ajaksi kuin yöksi tai kahdeksi. Kaikkein paras Laagnan lomakeskus on niille, jotka yöpyvät siellä teltassa, asuntoautossa, mökissä tai päärakennuksen huoneissa.
Laagnan lomakeskuksessa [kartalla] voi ratsastaa, telttailla, yöpyä hotellissa tai mökissä. Tässä monipuolisessa keskuksessa, joka on lähellä Merikülaa ja bussilinjan 31 päätepysäkkiä, voi myös viettää aikaa vesipuistossa ja nauttia kylpylähoidoista.
Visit Narva esittelee ajanvietemahdollisuuksia.
TripAdvisor esittelee Narvan ulkotilojen ajanvietteitä
Opas jatkuu seuraavalla sivulla >> Sivu 2: Ostokset, ravintolat ja yöelämä.
Teksti ja kuvat: Peter Forsberg
2021/02
Hyvä artikkeli, kiitos! Ollaan viikonloppuna menossa yhden yön reissulle Narvaan. /K
