Málaga on Euroopan eteläisin miljoonakaupunki ja Costa del Solin tunnetuin keskus.
Se on oivallinen lomakohde, jos haluat nauttia rannoista, kulttuurista, ostoksista ja herkullisesta ruoasta.
Lue lisää Málagasta
Puola on Euroopan suurimpia ja väkirikkaimpia maita, joka 2010-luvulla kohosi eurooppalaisten ja myös suomalaisten suosimaksi matkakohteeksi. Ennakkoluulot ja tiedotusvälineiden lietsomat pelot ovat edelleenkin suurin este monen suomalaisen Puolan-matkalle, mutta tämän tyyliset huolet karisevat kenestä tahansa pian Puolaan laskeutumisen jälkeen.
Puola on monin tavoin kiehtova ja monipuolinen matkakohde, josta sen suosituimpien vetonaulojen kuten Gdańskin ja Krakovan lisäksi löytyy roppakaupalla niin pieniä kuin suuriakin paikkakuntia, joilla on monin tavoin avartavaa ja virkistävää viettää aikaa.
Suomesta Puolaan lähdetään useimmiten lyhyelle lomalle Gdańskiin tai Krakovaan, ja vain harvat lähtevät maan pääkaupunkiin Varsovaan kaupunkilomalle. Gdańskin vieressä oleva Sopot on sekin melko suosittu kesäajan lomapaikka, ja Puolan Itämeren rannikko onkin ainutlaatuisen hieno alue, johon kannattaa tutustua myös laajemminkin kuin vain Gdańskin keskustaan.
Uusin tilaisuus nähdä merkittävä kaupunki Puolassa on lento Helsingistä Poznańiin, jolloin voi kokea muualla tuntemattoman mutta Puolassa hyvin tärkeän suuren kaupungin elämänmenoa. Muuallakin Puolassa on erinomaisia vierailupaikkoja, joilla on takanaan pitkä ja usein raskas taival, mutta 2020-luvulla Puola on paremmassa iskussa kuin vuosisatoihin.
Vaikka Puola kartalla näyttää suurelta maalta, on se kooltaan Suomea pienempi maa (312 000 neliökilometriä). Siellä asuu nykyään 38,5 miljoonaa ihmistä, joista 98 % on etnisiä puolalaisia ja joihin nykyään myös kuuluu ainakin miljoona ukrainalaista maahanmuuttajaa, joista tosin vain harvat ovat virallisesti maassa kirjoilla. Puola on yksi Euroopan uskonnollisimpia maita, ja 86 % sen väestöstä kuuluu roomalaiskatoliseen kirkkoon.
Vaikka Puolalla on monissa tiedotusvälineissä huono maine, ja siellä tuntuu olevan kaikenlaisia ongelmia kuten aborttilain vastaisia mielenosoituksia, on maa kuitenkin kaiken kaikkiaan yksi Euroopan rauhallisimmista ja vaarattomimmista. Kuten monissa muissakin entisissä sosialistimaissa kansalaiset ovat kohteliaita ja lainkuuliaisia, mitään ammattimaista rikollisuutta sinne ei ole koskaan päässyt muodostumaan eikä turistilla ole luvassa ongelmia turvallisuutensa kanssa.
Pula-aikoja muistelevien huojennukseksi esimerkiksi kauppojen tarjonta, ravintolaruoat ja baarikulttuuri ovat saavuttaneet eurooppalaisen normaalitason, eikä Puolassa ole pulaa ostoksista, ravintolaruoat maistuvat hyviltä ja ovat yhtä turvallisia kuin Suomessakin ja baareissa on välitön, rento meininki eikä normaalissa anniskelupaikassa ole edes portsarille tarvetta. Sanalla sanoen puolalaiset ovat säyseää, hiljaista kansaa, joka mielellään viettää vapaa-aikaansa perheensä ja ystäviensä kanssa jossakin muualla kuin suurissa kaupungeissa ja joka mielellään matkustelee kotimaassaan.
Näin ollen erilaiset matkailuun liittyvät asiat ovat kehittyneitä, liikenneverkosto on erinomainen ja hinnat ovat kohtuullisia. Yksi asia, johon kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota, on se, että etenkin loma-aikoina ja viikonloppuisin edullisissa ja hinta-laatusuhteeltaan parhaissa majapaikoissa on tungosta, ja majapaikka kannattaa aina varata hyvissä ajoin etukäteen.
Puolan suuret kaupungit ovat sen suosituimpia vierailupaikkoja, ja vain sellaiset pienet paikkakunnat kuin Gdańskin lähellä oleva Sopot, Krakovan eteläpuolella, Tatravuoristossa oleva Zakopane ja Sleesiassa, lähellä Tšekin rajaa oleva Jelenia Góra vetävät puoleensa paljon turisteja. Krakova on 1990-luvulta lähtien ollut Puolan suosituin vierailupaikka, sillä sen lähellä oleva Auschwitz on jo vuosikymmeniä vetänyt puoleensa vierailijoita.
Gdańsk nousi suosittujen matkakohteiden joukkoon vasta 2010-luvulla, ja maan pääkaupunki Varsova odottelee edelleenkin suurten turistijoukkojen ilmaantumista. Muista suurista kaupungeista suosittuja vierailupaikkoja lähinnä puolalaisten keskuudessa ovat Poznań, Wrocław, Łódź ja Szczecin, jonka lähellä on satama- ja rantakaupunki Świnoujście. Se on jo pitkään ollut saksalaisten suosima vierailupaikka, joka onkin aivan Saksan rajalla.
Puolaan voi hyvin lähteä kaupunkilomalle, joka voi kestää parista päivästä viikkoon pariin, tai sinne voi lähteä laajemmalle kierrokselle. Puolassa junien ja bussien lippujen hinnat ovat kohtuullisia, aterian saa niin halutessaan ravintolasta viidellä eurolla ja majapaikkojen joukossa on poikkeuksetta huoneita, jotka maksavat alle 30 euroa. Lyhyellä lomalla etenkin Gdańsk ja Krakova ovat houkuttelevimmat kohteet, mutta parin päivän visiitin sijaan kannattaa yrittää viettää näissä kaupungeissa ainakin neljä yötä; Puolan suurissa kaupungeissa on paljon nähtävää ja tekemistä, johon on kaikkein mukavinta tutustua verkkaisesti ja ajan kanssa.
Puolan valuutta on złoty (zł, PLN), joka oikeasti lausutaan “zwoti” mutta jonka lähes kaikki ulkomaalaiset tuntevat nimellä “sloty”. Valuutan arvo on jo pitkään ollut 4–4,7 yhtä euroa kohti, ja sen nykyisen arvon voi katsoa XE:stä.
Rahaa on Puolassa helppo nostaa automaateista, mutta viimeisen parin vuoden aikana muutkin kuin Euronetin tyyliset automaatit, jotka eivät ole pankkien omia automaatteja, ovat alkaneet laskuttaa nostoista ylimääräistä. Monessa tapauksessa nostoon liittyy 4–6 euron lisämaksu, jonkalaista ei vielä vuosi pari sitten ollut, mutta edelleenkin on eri pankkien automaatteja kokeilemalla mahdollista löytää automaatteja, jotka eivät laskuta nostoista ylimääräistä. Kannattaa kokeilla nimenomaan suurten pankkien automaatteja, ja esimerkiksi ulkomaiset pankit kuten Raiffeisenbank eivät monessa maassa laskuta ylimääräistä ulkomaalaisilla korteilla tehdyistä nostoista.
Monet automaatit kysyvät nykyään hyväksyykö heidän antamansa vaihtokurssin vai haluaako antaa luottokortin myöntäneen tahon päättää vaihtokurssin. Missään nimessä automaatin antamaa vaihtokurssia ei kannata hyväksyä, sillä se on aina todella huono.
Kaikkein edullisinta on ottaa euroja matkaan mukaan ja vaihtaa niitä paikan päällä paikalliseksi valuutaksi. Vaihtopaikat eivät yleensä laskuta erillistä palkkiota, mutta niiden kurssit voivat vaihdella paljonkin riippuen siitä missä vaihtopiste sijaitsee. Paras kurssi on sellainen, jossa osto- ja myyntikurssi ovat mahdollisimman lähellä toisiaan. Vaihtopisteissä ei ole oikeastaan minkäänlaista riskiä tulla jymäytetyksi, joten mitään erityistoimenpiteitä sen suhteen ei tarvitse ottaa, vaan ainoa riski on vaihtokurssi, joka joissain paikoissa voi olla virallista paljon huonompi.
Euroja otetaan vastaan monessa paikassa ja jopa valintamyymälöissä mutta niillä maksaminen on hyvin epäedullista, sillä vaihtokurssi on yleensä vähintään 10 % alhaisempi kuin virallinen kurssi.
Puolan hintataso on kotimaan hintatasoon nähden erittäin miellyttävä. Valtaosa ruoista ja perusostoksista maksaa puolet tai allekin Suomen hintojen. Edullisimpia ovat paikalliset tuotteet ja ruoat, mutta muualta tulevista luksustuotteista voi joutua maksamaan enemmän kuin kotimaassa.
Ravintoloissa ruokailu on melkoisesti kotimaata edullisempaa, joskin ylihintaisia ravintoloita tulee vastaan etenkin hienoissa hotelleissa ja turistien suosimilla alueilla, kuten vanhoissakaupungeissa.
Alkoholi- ja tupakkaverot ovat alhaisia, ja tuopin saa alkaen kahdella eurolla ja kaupasta voi saada puoli litraa erinomaista vodkaa viidellä eurolla. Tupakka-askit maksavat neljän euron tietämissä, joskin EU hilaa verojen avulla jatkuvasti niiden hintaa ylöspäin.
Taksilla tai julkisilla ajelu on täysin pilkkahintaista kotimaan hintoihin nähden, ja myös sellaiset asiat kuin lentokenttäkyydit julkisilla ovat erittäin hyvissä hinnoissa. Taksikyydit lentoasemilta eivät ole pilkkahintaisia, joten yksi tapa säästää Puolassa on olla ainakin pitkillä matkoilla käyttämättä taksia.
Puolan hintatasosta saa jonkinlaisen kokonaiskuvan jos vertaa Helsingin ja Varsovan hintoja toisiinsa.
Puolan kieli on slaavilainen kieli, jolla on yhteyksiä muihin slaavilaisiin kieliin, kuten tšekkiin ja venäjään. Puolaa puhutaan Puolassa ainoana virallisena kielenä, mutta myös kymmenet miljoonat ulkomailla asuvat puolalaiset, jotka asuvat ns. ”Poloniassa”, puhuvat kieltä, ja sitä voi kuulla vaikkapa Kanadan itäosissa, jossa asuu melkoinen määrä aikoinaan Puolan alueelta sinne muuttaneita.
Puolan kieltä on noin vain vaikea ymmärtää, sillä kielellä on melko vähän yhteistä niiden kielten kanssa, joita suomalaiset yleensä hallitsevat, mutta venäjää tai muita slaavilaisia kieliä osaavat pystyvät nopeasti omaksumaan kaikenlaista ja kenties sanomaankin muutaman sanan.
Suurin hankaluus puolan kielessä ovat kirjaimet, joissa on kaikenlaisia tarkkeita, ja niistä ehdottomasti hankalin on muissa kielissä tuntematon Ł, joka esiintyy esimerkiksi Puolan valuutan nimessä. Tämä kirjain lausutaan “w”, ja W, joka sekin on yleinen kirjain, lausutaan “v”. Yksi asia, joka kannattaa omaksua, on se, että kuten muissakin slaavilaisissa kielissä yksinäinen, tarkkeeton C lausutaan aina “ts” (ja CZ on “tsh”) ja CH on “kh”. Useissa paikannimissä esiintyvä ń tuo sanaan ylimääräisen, ännää seuraavan jiin, mikä onkin slaavilaisia kieliä tuntevalle tuttu asia – monet tarkkeet merkitsevät joko suhuäännettä tai ylimääräistä jiitä.
Puolan kielestä ja eri kirjainten ääntämisestä on hyvää tietoa Wikipediassa, jonka Puolan kielestä kertovaa sivua kannattaa vilkaista, sillä siitä ummikkokin pääsee jonkin verran kärryille kielen luonteesta.
Toisin kuin monissa muissa kielissä puolassa paino on yleensä toiseksi viimeisellä tavulla, ja sanojen lausuminen oikein vain kirjoitusta katselemalla on lähes mahdotonta. Jos haluaa oppia ainakin muutaman sanan ja siitä miten vaikean näköisiä sanoja lausutaan, on puolan kielen kursseja mahdollista ladata tai ainakin vilkaista.
Puolassa puhutaan entistä paremmin englantia, ja siellä on mahdollista myös selvittää asioita saksaksi ja joskus muillakin kielillä, kuten ranskaksi tai venäjäksi. Nuorten kielitaito on melko hyvä, mutta yli 40-vuotiaat eivät välttämättä osaa englantia. Parhaiten englantia puhutaan suurissa kaupungeissa, jotka ovat suosittuja matkakohteita ulkomaalaisten keskuudessa, ja esimerkiksi Gdańsk (“gdanjsk”), Krakova, Wrocław (“vrotswav”), Poznań (“poznanj”) ja pääkaupunki Varsova ovat paikkoja, joissa esimerkiksi baareissa, kahviloissa, ravintoloissa ja hotelleissa hallitaan yleensä englantia.
Puolassa on vähän leudommat talvet ja pidemmät kesät kuin Suomessa, ja maan suuresta koosta huolimatta säät sen eri kolkissa ovat melko samanlaisia. Poikkeuksia ovat vuoristot kuten Jättiläisvuoret ja Tatra, joilla on talvisin lunta ja kunnon pakkaskelejä, ja Itämeren rannikko, jolla kesät ovat arvaamattomampia ja jonkin verran lyhyempiä kuin esimerkiksi maan eteläosissa olevassa Krakovassa.
Kesät ovat Puolassa pidempiä kuin Etelä-Suomessa, ja Puolan Itämeren rannikolla on samantyylistä ilmastoa kuin Etelä-Ruotsissa. Kesät ovat sen verran kotimaata pidempiä, että Itämeren rannikolla kesä jatkuu syyskuun alkuun tai joskus puoliväliin asti ja etelämpänä lähes koko syyskuu on monina vuosina kesäinen.
Keväät ovat arvaamattomia, niin että huhtikuun alussa voi vielä tulla räntää mutta joinain vuosina voi jo huhtikuun alussa olla lämmintä. Ajoittain huhti- ja toukokuun kesäiset ilmat kestävät aina varsinaiseen kesään eli toukokuun loppupuolelle asti, mutta on hyvin mahdollista, että keväällä on viikon pari hellettä ja sen jälkeen lämpötilat laskevat lähes talvisiin lukemiin. Vehreää ja keväistä Puolassa kuitenkin on aina ennen Suomea, ja jos Puolan haluaa kokea kesäkauden aikana, kannattaa matka tehdä huhtikuulta lokakuulle.
Talvisin parhaita ilmoja on sisämaassa ja etenkin Krakovan suunnalla, mutta Itämeren rannalla talvisin on paljon räntäkelejä ja alituisia kylmiä viimoja. Valtaosassa Puolaa on juuri Itämeren lähistöllä pahimmillaan oleva ns. ”puolalainen talvi”, joka on loskainen, mutainen ja epämiellyttävä ajanjakso joulukuulta maaliskuulle ja jolloin vain harvoin nähdään kauniita pakkaskelejä: päivisin on pilvistä ja aste pari lämmintä ja öisin mennään vähän pakkasen puolelle. Jos Puolassa haluaa viettää aikaa kauniilla ja kuivilla pakkaskeleillä, kaikkein todennäköisimmin sellaisia ilmoja on tammi- ja helmikuussa, ja kuten muuallakin helmikuu on usein kaikkein aurinkoisin ja kaunein talvikuukausi.
Huonoimpia aikoja lähteä Puolaan ovat marras- ja maaliskuu, jolloin ulkona ei paljon tule oltua. Ostos- ja viihtymismatkalle, johon kenties sisältyy kulttuuria ja museovierailuja, voi kuitenkin lähteä miltei koska tahansa, joskin keskikesällä on vain vähän kulttuuririentoja ja loma-aika joulusta loppiaiseen sulkee monia paikkoja.
Pääsiäinen aloittaa säiden puolesta monina vuosina kesäkauden matkustussesongin, mutta jos se sattuu maaliskuulle, on silloin usein vielä jopa talvista, sillä talvikelit voivat hyvin jatkua huhtikuun alkuun asti. Pääsiäinen ei ole hyvä ajankohta matkustaa Puolaan, sillä monet paikat ovat kiinni, ja esimerkiksi ravintoloita, kauppoja ja nähtävyyksiäkin on avoinna normaalia vähemmän.
Paras kesäaika, jolloin Puolassa voi Itämeren rannalla nauttia rantalomasta ja muutenkin on lähes takuuvarmasti lämmintä, on kaikkialla maassa toukokuun jälkimmäiseltä puoliskolta aina syyskuun alkuun. Etelässä kuten Krakovassa kesäiset säät jatkuvat usein läpi syyskuun ja toukokuu voi olla kokonaan lämmin, mutta Itämeren rannoilla kuten Gdańskissa kesät ovat lyhyempiä. Ympäri vuoden koko Puola kuitenkin on ilmavirtausten armoilla, ja koska tahansa, myös kaikkein lämpimimpinäkin aikoina heinä-elokuussa voi tulla lyhyitä jaksoja, jolloin päivisin on hädin tuskin 15 astetta.
Siirtymäajat kuten kevät ja syksy ovat aivan hyviä ajankohtia matkustaa ostoksille, nähtävyyksiä katselemaan ja Puolan ruoista ja juomista nauttimaan. Jos haluaa matkustaa keväällä, on pääsiäistä lukuun ottamatta huhtikuu usein mukava kuukausi, jolloin kesän merkkejä kuten kukkivia puita ja terasseja alkaa jo näkyä. Jos matkaan ei pääse kesällä, on lokakuu marraskuuta parempi vierailuaika, ja joulukuun joulumarkkinat tuovat väriä usein pimeään ja loskaiseen talvikauden Puolaan.
Joulun ja uudenvuoden tienoo ei ole kovin hyvä ajankohta olla Puolassa, sillä monet paikat ovat kiinni ja muutenkin kaupungeissa on hiljaista. Jos joululomalla mielii matkustaa Puolaan, ovat joulun ja uudenvuoden välissä olevat täysin arkiset välipäivät hyviä lyhyelle lomalle. Tammikuun toisen päivän tienoilla paikat ovat taas avoinna, joten joululomalla myös tammikuun ensimmäinen viikko on aivan hyvä matkustusaika.
Talvikausi on Puolassa ikävä, loskainen ja viimainen aika, joka kestää marraskuulta huhtikuun alkuun. Kaikkein parhaita kunnollisia talvisäitä on etelässä Krakovan tienoilla, mutta esimerkiksi Gdańskissa on ikäviä viimoja ja usein räntäsateita. Joinain vuosina helmikuussa Krakovan tienoilla on kirpeitä aurinkoisia pakkasilmoja, jolloin kaupunkia on mukava kierrellä.
Puolassa on melkoinen määrä hotelleja, joita on myös pienellä matkakassalla liikkeellä oleville, ja hosteleita, ja siellä on viime vuosina ollut myös entistä enemmän tarjolla huoneita ja huoneistoja. Hotellit ovat yleisesti ottaen vaivattomimpia majapaikkoja, sillä sisäänkirjautuminen on usein jo klo 12 tai viimeistään klo 14, mutta huoneissa ja huoneistoissa se voi hyvinkin olla vasta klo 15–16 ja majapaikan siivoamista voi joutua ärsyttävästi paikan päällä odottelemaan.
Jos haluaa yöpyä huoneessa tai huoneistossa, kannattaa tähän puoleen kiinnittää huomiota ja myös varmistaa, että kyseessä on ammattimainen majapaikkojen välittäjä eikä yksittäinen henkilö, joka lisäansioiden toivossa tarjoaa huonetta vuokralle. Jonkinlaisen ongelman tullessa ammattimaisella vuokraajalla on paremmat mahdollisuudet ratkaista se kuin jollakin, jolle huoneen vuokraus on vain ajoittainen harrastus.
Hotellit ovat siinäkin mielessä käteviä, että matkatavarat voi jättää niihin sekä kaupunkiin saapuessa että viimeisenä päivänä, mutta huoneiden ja huoneistojen yhteydessä tällaista mahdollisuutta ei yleensä ole.
Halvat hotellit ovat paikallisten suosiossa, ja ne menevät aina ensimmäisinä, joten jos mielii edulliseen hotellihuoneeseen, kannattaa varaus tehdä hyvissä ajoin etukäteen. Talvikuukausina tilaa voi viime tipassakin olla hyvin, mutta etenkin elokuussa ja kesäviikonloppuisin mukaan lukien touko- ja syyskuun viikonloput halvimmat majapaikat menevät pitkiäkin aikoja etukäteen.
Hosteleita oli Puolassa yhteen aikaan todella paljon, mutta halpojen yksittäisten huoneiden ilmestyttyä niiden suosio väheni ja nykyään niitä on entistä vähemmän. Hostelien yhteismajoitushuoneet, joita monet suomenkieliset hakupalvelut kutsuvat nimellä ”makuusali”, ovat usein kaikkein edullisimpia majapaikkoja, mutta ne eivät tietenkään ole kaikkien mieleen.
Yhteismajoitushuoneeseen voi majoittua koko porukka tai perhekin, mutta monilla hosteleilla on myös yksityishuoneita, joita voi olla yhdelle, kahdelle tai useammallekin hengelle. Yksi asia, joka kuitenkin kannattaa pitää mielessä, on se, että hostelhuoneiden yhteydessä on vain harvoin oma kylpyhuone. Hostelit ovat siinä mielessä hyviä, että matkatavarat voi saapuessa ja viimeisenä päivänä jättää muutamaksi tunniksi sinne. Hosteleissa myös usein on kuten hotelleissakin joku vastaanotossa, ja ongelmien tullen hotelli ja hostel ovat parhaat majapaikat.
Opas jatkuu seuraavalla sivulla >> Sivu 2: Matkakohteet Puolassa
Teksti ja kuvat: Peter Forsberg
2021/12
