Málaga on Euroopan eteläisin miljoonakaupunki ja Costa del Solin tunnetuin keskus.
Se on oivallinen lomakohde, jos haluat nauttia rannoista, kulttuurista, ostoksista ja herkullisesta ruoasta.
Lue lisää Málagasta
Adrianmeren rannalla, maailman kirkkaimpien vesien äärellä sijaitseva Kroatia nousi 2010-luvulla Euroopan suosituimpien lomamaiden joukkoon. Matkailulla on Adrianmeren rannikolla pitkät perinteet: Opatija oli yksi ensimmäisiä lomakohteita, ja Jugoslavian aikaan etenkin Dubrovnik veti puoleensa myös suomalaisia.
Viime vuosina Kroatia on noussut yhdeksi kaikkein korkeatasoisimmista matkailumaista, jossa on kuitenkin täysin erilaista rauhallista tunnelmaa kuin monissa muissa Välimeren maissa. Kroatian valttikortteja ovat pitkän kesäkauden, kirkkaan meren ja silmiä hivelevien maisemien lisäksi erinomaiset ruoat, toinen toistaan kauniimmat nähtävyydet, täysin harmiton elämänmeno ja monipuoliset harrastusmahdollisuudet.
Kroatia on kooltaan 57 000 neliökilometriä, ja sen alueella asuu 4,5 miljoonaa ihmistä. Maan suurin kaupunki on sisämaassa sijaitseva Zagreb (800 000 asukasta), ja sisämaassa sijaitsee myös maan neljänneksi suurin kaupunki, Osijek (107 000 asukasta). Muut suurimmat kaupungit ovat rannikolla: Split (180 000 asukasta), Rijeka (130 0000 asukasta), Zadar (75 000 asukasta) ja Pula (58 000 asukasta).
Maa on varsin uskonnollinen, niin että 91 % sen väestöstä tunnustaa jonkin uskonnon, ja valtaosa (86 %) on roomalaiskatolisia ja pieni vähemmistö (4 %) on ortodokseja.
Perinteisesti ortodoksit ovat olleet niin sanotun Krajinan alueen serbejä, jotka keskiajalta lähtien pitivät ottomaanit loitolla läntisestä Euroopasta ja joita on edelleen etenkin rannikolla Senjin ympäristössä, lähellä rannikkoa olevassa Kninissä, joka Senjin tavoin on varteenotettava vierailupaikka, pidemmällä sisämaassa etenkin Vukovarissa, joka tuhoutui 1990-luvun sodan aikana lähes täysin, ja Zagrebin ympäristössä. Näissä paikoissa näkyy kyrillisiä aakkosia, serbia on virallinen kieli ja ortodoksikirkkoja on paljon, mutta edelleenkin, yli neljännesvuosisata sodan päättymisen jälkeen serbivähemmistö ei ole tasa-arvoinen ja erilaisia ongelmia ajoittain esiintyy.
Kroatia on kauttaaltaan täysin turvallinen, väkivallaton ja siisti maa. Siellä ei ole juuri lainkaan rikollisuutta, eikä suurienkaan kaupunkien keskustoissa tarvitse pelätä öisinkään edes varkaita. Sellaisissa suurissakin kaupungeissa kuin Splitissä vanhakaupunki on jo melko varhain illalla täysin kuollut, eikä metelöintiä tai alkoholipitoisen juoman kanssa kulkemista katsota hyvällä. Sama pätee moniin muihin paikkoihin, ja monessa Kroatian kolkassa kavahdetaan myös sitä, että miehet kulkevat muualla kuin oikealla rannalla ilman paitaa ja naiset bikineissä, ja tällaisesta voikin saada usean sadan euron sakon.
Sakon uhalla on kielletty myös muita asioita, kuten syöminen kirkkojen portailla ja muissa vastaavissa paikoissa. Myös alkoholin nauttiminen muissa kuin anniskelupaikoissa on monessa kaupungissa kielletty, ja myös tästä voi saada tuntuvan sakon, aivan kuten siitäkin että metelöi myöhään illalla. Esimerkiksi Hvarin kaupungissa on
kylttejä
,
joista saa käsityksen siitä mikä on Kroatiassa erityisen paheksuttavaa. Siellä täytyykin suurten kaupunkien keskustoja myöten oivaltaa, että Kroatiassa rauhaa rakastetaan yli kaiken, hyvät muut huomioonottavat käytöstavat kuuluvat asiaan ja että äänekäs, itsekeskeinen käytös on lähes ainoa asia, joka voi Kroatiassa lomaillessa aiheuttaa ongelmia.
Kroatian kieli on hyvin samanlainen kuin serbia, ja Jugoslavian maiden kieliä kutsuttiinkin nimellä ”serbokroaatti”, jota käytettiin ja osin vieläkin käytetään myös Serbiassa, Bosniassa ja Montenegrossa. Kroatia ja serbia eroavat toisistaan melko vähän, mutta erojakin on, ja yksi suurimpia on se, että kroatiaa kirjoitetaan latinalaisin aakkosin mutta serbiaa eri yhteyksissä joko latinalaisin tai kyrillisin aakkosin. Eteläslaavien kielet ovat monin tavoin täysin samanlaisia, joskin eroja on etenkin sanastossa. Slovenia poikkeaa niistä eniten mutta venäjää tai muita slaavilaisia kieliä osaavat pääsevät kroatiasta ja muista eteläslaavien (eli jugoslaavien) kielistä nopeasti kärryille, ja monet sanatkin ovat tuttuja tai ainakin tutun oloisia.
Tärkeä asia Kroatiassa on se, että ihmiset ovat hyvin kielitaitoisia, eivätkä he missään nimessä oleta edes kaikkien slaavilaisten turistien hallitsevan maansa kieltä eivätkä muiden edes yhtä sanaa. Maassa puhutaan englannin lisäksi monissa turistipaikoissa italiaa ja saksaa, ja monet hallitsevat myös ranskaa ja venäjää, joka tosin on kroaatille helppo kieli oppia. Englanti on turismiin liittyvissä asioissa pääkieli, ja kaikki hotellien ja ravintoloiden työntekijöitä myöten hallitsevat kieltä erinomaisesti. Tosin on niitäkin, jotka eivät englantia osaa, kuten vanhemmat ihmiset ja normaalia vähemmän kouluja käyneet tai opetukseen huomiota kiinnittäneet. Joissain paikoissa kuten valintamyymälöissä, jotka eivät ole turistien kansoittamilla alueilla, ei kannata noin vain alkaa haastelemaan ihmisten kanssa englanniksi.
Kroatian auttavasta hallitsemisesta voi olla maassa usein lomaileville suurta apua, ja sen edes jonkinlainen oppiminen edesauttaa muidenkin slaavilaisten kielten kuten puolan, slovakian, tšekin ja bulgarian ymmärtämistä. Suurta hyötyä on etenkin ruokien nimien ja erilaisten ainesten osaamisesta, ja ne ovatkin saman tyylisiä kaikissa slaavilaisissa kielissä.
Kroatia on hintatasoltaan hyvin vaihteleva maa. Kalleimmat hinnat ovat Dubrovnikissa, Splitissä ja saarilla, joista nimenomaan turistien suosiota nauttivat saaret kuten Hvar ovat hinnoiltaan paikallisten palkkoihin nähden käsittämättömän kalliita paikkoja. Monista turistien suosimista paikoista kuitenkin yleensä löytyy paikallistenkin kukkarolle kelpuullisia paikkoja, ja sekä kahvi että olut saattavat kalleissakin kaupungeissa olla erittäin kohtuullisissa hinnoissa. Kaupoissa hinnat ovat pieniä, turisteille suunnattuja ruoka- ja juomakauppoja lukuun ottamatta samoja kautta maan, joskin aina ei turistien suosimilta alueilta normaaleja valintamyymälöitä löydy. Suurimmat vaikeudet löytää niitä ovat Dubrovnikissa ja Splitissä, ja kunkin kohteen Pienessä Matkaoppaassa esitellään poikkeuksetta niiden valintamyymälöitä.
Kroatia siirtyi käyttämään euroa valuuttanaan vuoden 2023 alusta. Tätä seurasi kahden viikon siirtymäaika, jolloin aiemman valuutan, kunan setelit ja kolikot olivat vielä hyväksyttäviä maksuvälineitä. Siitä eteenpäin euro kuitenkin on ainut käypä valuutta, ja euroalueelta tulevat turistit eivät enää joudu vaihtamaan valuuttaa. Vuoden 2023 loppuun saakka käytössä on kaksoishinnoittelu, eli hintamerkinnöissä näkyvät sekä kuna- että eurohinnat. Tämä auttaa sopeutumaan uuteen valuuttaan ja tarjoamaan läpinäkyvyyttä hintojen suhteen.
Kroatiassa maksukortit käyvät melko hyvin, mutta niillä ei kannata maksaa pieniä ostoksia (kuten kahvia tai olutta), kaikki ravintolat eivät ota niitä vastaan, joskus on lisämaksuja ja monissa paikoissa kuten pienissä valintamyymälöissä käteisen käyttäminen saattaa edelleenkin olla helpompaa. Käteistä kannattaa Kroatiassa aina pitää mukana jonkin verran, mieluiten pieniä seteleitä ja kolikoita.
Kroatiaan matkustetaan eniten huhtikuun ja lokakuun välisenä aikana, jolloin on eniten Suomesta suoria lentoja. Niitä on erityisen paljon Dubrovnikiin, Splitiin, Pulaan ja Zagrebiin, jonne voi siirtyä myös talvikaudella. Parhaimmillaan Kroatian saaret ja rannikko ovat lomailulle kesäkauden aikana ja silloin kun ei ole valtavasti turisteja. Heinä- ja elokuu ovat kaikkialla kalleimmat ja vilkkaimmat kuukaudet, jolloin myös lämpötilat ovat tukahduttavia eivätkä hellitä yöksikään. Eräänlaiset väliajat eli kesäkauden alkuaika (huhtikuun alusta toukokuun puoliväliin) ja kesäkauden loppuaika (syyskuun loppupuoli ja lokakuun alkupuoli) ovat normaalia parempia ajankohtia vierailla Kroatian saarilla ja rannikolla.
Monissa Kroatian paikoissa, jotka eivät ole kaikkein suosituimpia vierailupaikkoja, on valtavasti turisteja vain keskikesällä. Esimerkiksi Hvarin saarella on pääkaupunkia lukuun ottamatta muulloin kuin keskikesällä varsin väljää.
Jos Kroatiaan matkustaa keskikesällä, löytyy saarilta ja mantereelta muualta kuin pääpaikoista alueita, joilla ei ole tungosta, eikä saarilla ei ole yhtä tukahduttavan kuumaa kuin mantereella.
Suomesta siirrytään Välimeren rannalla olevaan Kroatiaan yksinomaan lentäen, joskin jotkut lähtevät sinne myös omalla autolla.
Paljon riippuu siitä minne suuntaa, ja helpoin on siirtyä Zagrebiin, Istrian niemimaalla sijaitsevaan Pulaan ja Dalmatiassa sijaitseviin Dubrovnikiin ja Splitiin. Saarille, joita on Splitin ja Dubrovnikin välillä, siirrytään Suomesta lentämällä jompaankumpaan kaupunkiin.
Paikkoihin, jotka ovat rannikolla ja joille ei ole lentoja, mennään lentämällä lähimmälle lentoasemalle ja siirtymällä sieltä yleensä bussilla varsinaiseen matkakohteeseen. Helpoin on siirtyä Makarskaan ja Trogiriin, jotka ovat melko lähellä Splitiä, eikä Šibenik ole kovin kaukana Splitistä sekään. Zadar ei ole kovin kaukana Zagrebista, ja sekä Rijeka että sen vieressä oleva Opatija ovat kohtuullisen matkan päässä sekä Pulasta että Zagrebista. Istrian niemimaalla olevat Poreč ja Rovinj ovat melko lyhyen matkan päässä Pulasta, mutta yhteydet Zagrebiin ovat nekin hyviä ja matkasta selviää alle kolmessa tunnissa.
Parhaiten tietoa siitä miten pääsee Suomesta Kroatiaan lentäen voi katsoa Dubrovnikin, Pulan, Splitin ja Zagrebin matkaoppaista.
Jos Kroatiassa haluaa kaupungista toiseen, päiväretkelle johonkin lähelle tai myös joillekin saarille, on linja-auto kaikkein paras kyyti. Kroatiassa on hyvät bussiyhteydet, monissa kaupungeissa bussiasema on aivan ytimessä ja bussit kulkevat tiiviiseen tahtiin. Busseilla voi päästä myös saarelta toiselle, saarilta mantereelle ja mantereelta saarille, ja erityisen tavallista tämä on Kvarnerinlahden ympäristössä ja Dalmatiassa, jossa suosituimmat saaret sijaitsevat lähellä Splitiä.
Jos Kroatiaan saapuu autolla, on maassa melko hyvät tiet, mutta rannikko on vuoristoinen ja rannikolla on usein erilaisia tietöitä. Tietullit ovat yleisiä joissain paikoissa, ja ne pitää maksaa paikallisella valuutalla. Nopeussakot ovat korkeita, ja ne pitää maksaa heti paikallisella valuutalla. Ruuhkat ovat yleisiä, ja pysäköintipaikan löytäminen voi tuottaa ongelmia etenkin kaupungeissa ja rannoilla.
Talvisin voimakkaat tuulet, jotka voivat olla yli 55 m/s sulkevat ajoittain teitä ja siltoja, ja talvisin muualla kuin rannikolla lunta voi tulla paljonkin ja kitkarenkaat ovat pakolliset. Kesäisin raekuurot ja rankkasateet voivat nekin sulkea teitä kaikkialla maassa.
Tietoa liikkumisesta autolla Kroatiasta saa Autoliiton sivuilta.
Jos Kroatiassa haluaa vuokrata auton, on se mahdollista, mutta sitä ei kaikissa tapauksissa voi suositella. Maa on maantieteellisesti melko erikoinen, ja autolle on siellä vähemmän tarvetta kuin joissain muissa paikoissa.
Joillakin saarilla on mahdollista vuokrata moottoripyörä tai skootteri, mutta tämä ei ole kovin yleistä suuremmissa kaupungeissa. Sellaiset lomakaupungit kuin Dubrovnik ja Split ovat kiireisiä ja ruuhkaisia paikkoja, joissa ei ole mukava viettää aikaa teillä, eikä niissä ole hyvä pyöräilläkään.
Jos haluaa vuokrata auton käyttöönsä, on Auto Europe yleissivusto, jolla voi vertailla eri vuokraamojen hintoja ja tarjontaa.
Kroatiassa bussilla voi liikkua paitsi pitkiä matkoja myös lyhyitä, jotka vaikkapa kulkevat Zagrebista sen lähellä oleviin kaupunkeihin, tai sitten Splitistä sen ympäristöön, jossa on Trogir ja muitakin vierailupaikkoja. Tällaiset matkat tehdään usein paikallisen liikennelaitoksen busseilla, mutta myös pitkänmatkan bussit voivat tehdä samoja matkoja. Liikkumisesta Zagrebin ja Splitin ympäristöissä saa tietoa Pienestä Matkaoppaasta, ja kunkin muun matkaoppaan sivuilla on tietoa liikkumisesta kaupungin ympäristössä.
Kroatiassa voi ja kannattaa matkustaa bussilla kaupungista toiseen, ja varsin lyhyitä bussimatkoja on Istriassa ja matkat Splitistä joihinkin paikkoihin, kuten Makarskaan. Nykyään Flixbus kulkee Kroatiassa ja myös sen ja muiden maiden välillä, joten sen verkkosivuilta voi katsoa löytyykö yhteyksiä. Paras yleissivusto on Croatia Bus, josta löytyy paljon yhteyksiä ympäri maan.
Monissa tapauksissa meneminen bussiasemalle ennen aiottua matkaa ja aikataulujen tarkastaminen on kaikkein paras ratkaisu, ja tällöin tarvitsee vain lippukassalta ostaa lippu ennen bussiin nousemista. Etenkin saarilla tämä on usein paras ratkaisu, aivan kuten Istriassakin ja myös monessa muussa paikassa, kuten Splitin ja Trogirin välillä siirryttäessä. Mahdollista on myös kysyä lipuista matkatoimistoista, joita jokaisessa lomakaupungissa on useita. Bussit kulkevat parhaiten aamu- ja iltapäivisin, silloin kun ihmiset menevät kouluun ja töihin ja niistä kotiin, ja vuoroja on huomattavasti vähemmän iltaisin, viikonloppuisin ja pyhäpäivinä.
Kroatiasta on helpoin siirtyä Bosniaan, Montenegroon, Serbiaan ja Sloveniaan, jotka kaikki ovat sen naapurimaita ja jotka ennen kuuluivat samaan Jugoslavian liittovaltioon. Muista maista Italia ja etenkin Trieste ja Venetsia ovat bussimatkan päässä Pulasta. Myös Slovenian toisella puolella olevaan Itävaltaan ja Kroatian sisämaan naapurimaahan, Unkariin pääsee helposti esimerkiksi Zagrebista bussilla.
Bosniassa käydään paljon Dubrovnikista ja Splitistä, joista on tapana tehdä päiväretkiä ja pidempiäkin vierailuja
Mostarissa
ja Sarajevossa. Dubrovnikista voi myös melko helposti siirtyä
Montenegroon, jossa Budva
ja
Kotor
ovat suosittuja vierailupaikkoja.
Dubrovnikista ja myös Splitistä voi lähteä pitkillekin matkoille, ja esimerkiksi Dubrovnikista voi yön yli mennä bussilla Makedonian Skopjeen
,
josta tunnetusti voi lentää Suomen Turkuun. Erilaiset yhteydet etenkin entisen Jugoslavian alueelle ovat tavallisia myös Pulasta ja Zagrebista, ja mahdollista on niistä ja Splitistäkin lähteä vaikka Belgradiin tai Ljubljanaan.
Hyvä yleissivusto, josta voi tutkia muihin maihin suuntaavia busseja on Omio.
Toinen hyvä yleissivusto, josta voi tutkia yhteyksiä etenkin Jugoslavian alueella, on Balkan Viator.
Monia yhteyksiä voi nykyään katsella Flixbusista, mutta matkoja tekevät muutkin yhtiöt, joista monet ovat paikallisia.
Valtaosa Kroatiaan suuntautuvista lomista vietetään merenrannalla, ja siellä liikutaan paljon lautoin, katamaraanein ja purjevenein. Kaikkein eniten katamaraani- ja lauttayhteyksiä on Dubrovnikista ja Splitistä, kuten myös niiden välillä olevilta saarilta, mutta Splitistä on ylivoimaisesti eniten yhteyksiä muualle laivalla. Eniten vuoroja kulkee kesäkauden aikana, jolloin etenkin Bračiin ja Hvarin saarelle voi mennä monta kertaa päivässä. Talvikaudella yhteyksiä on vähiten, ja eniten niitä on keskikesän aikana, etenkin heinä- ja elokuussa.
Jonkin verran yhteyksiä on myös muihin maihin. Parhaiten pääsee Splitistä Italian Anconaan, jonne kesäkaudella kulkee lautta. On myös matkoja, joita tehdään Istrian Porečista Italiaan ja myös Zadarista kulkee lautta Italiaan. Tietoa ulkomaan yhteyksistä saa näistä Pienistä Matkaoppaista.
Tietoa siitä miten lautat ja katamaraanit kulkevat voi lukea Croatia Ferriestä
Kroatian rautatieverkosto toimii parhaiten pohjoisessa ja sisämaassa, mutta rannikolla junalla liikkuminen on hidasta ja hankalaa. Kaikkein paras reitti on Zagreb-Split, joka on mukavinta kulkea yön yli. Se ei uuden moottoritien valmistuttua enää ole yhtä oleellinen kuin ennen, sillä matkan voi tietä pitkin taittaa viidessä tunnissa, mutta junalla matkustamisessa on lyömätöntä tunnelmaa.
Zagrebin ja Splitin välinen matka on kaikkein paras junamatka Kroatiassa, ja muita mahdollisia ovat matkat etenkin Rijekaan ja Zadariin, mutta junamatkat ovat paljon pidempiä kuin bussimatkat.
Yksi asia, joka kannattaa ottaa huomioon on se, että liput voivat olla edullisempia jos ne ostaa paikan päällä kuin jos ne ostaa verkkosivuilta, etenkin jos kysymyksessä on matka Splitin ja Zagrebin välillä.
Kroatiasta on mahdollista siirtyä muihin maihin ja päinvastoin rautateitse. Zagrebista pääsee Wieniin ja myös muihin kaupunkeihin junilla, mutta hinnat ovat yleensä paljon busseja korkeampia. Zagrebista voi rautateitse melko nopeasti siirtyä myös Ljubljanaan ja Belgradiin, ja joitain muitakin yhteyksiä on olemassa.
Aikatauluja ja hintoja voi katsella Kroatian rautateiden sivuilta.
Toinen kätevä sivusto on Omio, josta voi tutkia rautatieyhteyksiä myös muihin maihin.
Opas jatkuu seuraavalla sivulla >> Sivu 2: Matkakohteet Kroatiassa.
Teksti ja kuvat: Peter Forsberg
2021/06
