Lanzarote on hyvin luonnonmukainen lomakohde, eikä siellä tule vastaan urbaaneja lähiöitä tai teollisuusalueita. Saaren hiekkarannat kiinnostavat turisteja eniten ja niitä on kaikkialla, mutta parhaat ja suojaisimmat rannat ovat saaren etelä- ja pohjoisosissa. Muita luonnonnähtävyyksiä on laavakenttien peittämästä kansallispuistosta erikoiseen luolaan ja kaktustarhaan, ja saaren luonnollisista ihmeistä voi nauttia niin sisämaassa kuin rannikollakin.
Moniin syrjäisinkiin paikkoihin voi kulkea ainakin melko lähelle linja-autolla, mutta kannattaa huomata, että linja-autot liikkuvat viikonloppuisin harvempaan tahtiin kuin viikolla. Parhaiten luonnollisille nähtävyyksille pääsee aina kuitenkin taksilla, vuokra-autolla, pyörällä tai patikoiden läheisimmästä kylästä tai bussipysäkiltä, ja niille voi myös mennä järjestettyjen kierrosten yhteydessä, jonkalaisia matkatoimistot, hotellit ja paikalliset toimijat järjestävät.
Kannattaa huomata, että joillakin luonnonnähtävyyksillä, samoin kuin joillakin museoilla ja muilla vierailupaikoilla, on erityiset kesäajat 1.7.-30.9. Erot muihin vuodenaikoihin ovat kuitenkin melko vähäisiä - yleensä kesäaika tarkoittaa tunnin myöhempää sulkemisaikaa. Kannattaa myös pitää mielessä, että erilaisilla nähtävyyksillä museoista luonnonnähtävyyksiin on eniten tungosta juuri kesäkautena, jolloin mannerespanjalaiset käyvät saarella lomailemassa.
Lanzarote on auringonpalvojan paratiisi, sillä ympäri vuoden siellä on aurinkoista ja lämpötilat pysyttelevät nekin auringonotolle suotuisina läpi vuoden. Talvikauden päivälämpötilat ovat Kanariansaarten korkeimpia, niin että siellä on usein tammi-helmikuussakin 25 astetta varjossa. Lanzaroten kesät ovat kuitenkin Afrikkaan tai Manner-Espanjaan verrattuna lauhkeita, niin että lämpötila pysyttelee silloinkin korkeintaan 25-28 asteessa. Näin siellä on hyvä maata puhtailla hiekkarannoilla, joiden joukossa on melko vilkkaita rantoja Arrecifen ympäristössä tai sitten suojaisia hiekkarantoja, joilla voi villkkainakin matkustusaikoina olla aivan rauhassa.
Yksi saaren parhaista rannoista Arrecifen ympäristössä, missä sijaitsee useita eri rantalomapaikkoja, on Puerto del Carmenin eteläpuolella sijaitsevassa Puerto Calerossa. Tämä viehättävä kalastajakylä on sopivan patikointi- tai pyöräilymatkan päässä Puerto del Carmenista, mutta sinne kulkee myös muutaman kerran päivässä lautta, jolla matka kestää vain vartin, ja myös bussit 24 ja 25 kulkevat sinne. Rantaihmiset suuntaavat Puerto Calerossa heti Playa Quemada -rannalle, joka sijaitsee alle kahden kilometrin matkan päässä kylän satamasta. Matkalla on hienot näkymät, ja perillä vastaan tulee suojaisa, aina melko hiljainen ranta, joka on niin sanottu mustan hiekan ranta ja jota reunustavat erinomaiset kalaruokaravintolat.
Toinen paikka, jossa on hyviä rantoja, on Orzola, joka sijaitsee aivan saaren pohjoiskärjessä. Sinne pääsee noin tunnissa Arrecifestä, mistä bussi numero 9 kulkee tänne, ja täällä voi hyvin käydä samalla kun menee päiväretkelle Graciosan saarelle. Hyvä ranta Orzolasssa on esimerkiksi Playa Caletones, jossa on yleensä vähän ihmisiä ja jonka poukamat ovat paratiisimaisia. Caletones on itse asiassa usean rannan rypäs. Se sijaitsee aivan kylän vieressä, mutta siellä on aivan ainutlaatuista luonnollista tunnelmaa vaalean hiekan ja turkoosinsinisten laguunien keskellä. Kylän pohjoispuolella sijaitseva Playa de la Cantería on toinen kylän kaunis ranta, mutta täällä uimareiden kannattaa olla vedessä olevien kivien takia varovaisia.
Saaren eteläosassa on paljon hyviä rantoja, ja aivan Playa Blancan keskustankin rannat ovat näkymiltään vaikutuksen tekeviä. Jos saaren eteläosissa haluaa kuitenkin nähdä eräitä Kanariansaarten upeimpia rantoja, kannattaa mennä Punta de Papagayo -niemimaalle, joka on luonnonsuojelualue. Sinne voi patikoida, pyöräillä, tulla taksilla tai vuokra-autolla, ja sinne voi myös mennä venetaksilla, joka tekee matkan neljä kertaa päivässä Playa Blancan kahden sataman kautta. Papagayon niemimaalla on useita upeita hienohiekkaisia rantoja, ja niistä hienoimpana pidetään Playa Mujeres -rantaa, joka on suosittu lainelautailijoiden ja sukeltajien keskuudessa. Tämä on alle 100 metriä pitkä ranta, jolla aina on hyvin rauhallista ja jolla voi ruskettua rauhassa.
Lanzarote.com-sivusto esittelee lisää rantoja
Saaren eteläosissa sijaitseva Timanfayan kansallispuisto on ainutlaatuinen vierailupaikka, jonne on lyhyt matka saaren päälomapaikoilta. Syyskuussa 1730 alkaneet tulivuorenpurkaukset, jotka kestivät yli kuusi vuotta, loivat tämän vuonna 1968 luonnonpuistoksi julistetun alueen. 48 miljoonaa kuutiota laavaa purkautui tulivuoresta ja jätti alleen viitisenkymmentä kylää ja yli 200 neliökilometriä maata.
Tämän reilun viidenkymmenen neliökilometrin kokoisen luonnonpuiston keskus on Montañas del Fuego -vuoriryhmä, johon on hyvä tutustua César Manriquen suunnittelemalla Islote de Hilario -näköalapaikalla. Manrique on suunnitellut myös luonnonpuiston El Diablo -ravintolan (avoinna klo 12-15.45, menu del dia noin 15 euroa), jonka liharuoat käristetään tulivuoren kuumuudella mutta jonka ruoat eivät kuulu saaren parhaimpiin.
Puistoon on alle 10 euron pääsymaksu aikuisilta, ja lipun hinnalla voi myös kulkea 14 kilometrin matkan läpi vaikutuksen tekevien laavakenttien. Matka tehdään bussilla ja se kestää noin puoli tuntia, mutta kannattaa huomata, että jo ainakin tuntia ennen puoltapäivää sekä puistoon että bussille on melkoisia jonoja. Täällä ollessa on hyvä vierailla myös Mancha Blancha -keskuksessa (Carretera de Yaiza a Tinajo, avoinna ma-su klo 9-17), jossa on havainnollinen esitys siitä, miten tulivuorenpurkaukset lähes 300 vuotta sitten muodostivat alueen. Keskuksen lähellä lapsilla on mahdollisuus tehdä parinkymmenen minuutin kamelikyytejä. Luonnonpuisto on avoinna ma-su klo 9-17.45, ja viimeinen bussikyyti läpi laavakenttien lähtee klo 17.
César Manriquen viimeinen työ oli Jardín de Cactus eli kaktuspuutarha, joka sijaitsee noin 16 kilometrin päässä Arrecifestä pohjoiseen. Kaktustarha on enemmänkin taideteos kuin kasvitieteellinen puutarha, mutta siellä voi nähdä yli 1 500 erilaista kaktuslajia ja yli 10 000 kaktusta, ja jokainen kasvi on tarkasti merkitty. Kaktustarhaan on viiden euron pääsymaksu, ja se on avoinna ma-su klo 10-17.45.
Sekä Jameos de Agua että sen lähellä sijaitseva Cueva de los Verdes sijaitsevat La Corona -tulivuoren purkauksen muodostamassa tunnelissa, ja molemmat ovat ainutlaatuisen geologisen muodostelman tuloksia.
Jameos de Agua sijaitsee merenrannalla, vähän alle 30 kilometrin päässä pääkaupungista, ja sinne pääsee parhaiten taksilla, pyörällä, patikoiden tai vuokra-autolla. Jameos de Agua on luolassa, järven rannalla sijaitseva luonnonihme, jonne César Manrique sijoitti ravintolan ja baareja, jotka ovat iltaisin avoinna tiistaisin ja lauantaisin. Vesi on kirkasta, ja koko paikka on sen verran ihmeellinen, että se pitää itse nähdä. Lisäksi paikalla on Casa de los Volcanes -rakennus, joka on rakennettu avantgardistiseen tyyliin ja jonka infopiste antaa tietoa alueen tulivuorista. Jameos de Aqua on avoinna normaalisti ma-su klo 18.30, mutta lauantaisin ollaan avoinna klo 00.30 asti ja iltaruokailu on mahdollista ti ja la klo 19-00.30. Joka päivä tapasravintola on avoinna klo 10-18 ja varsinainen ravintola klo 11-16.30. Pääsymaksu on aikuisilta 8 euroa, lapsilta ilmainen.
Cueva de los Verdes eli vihreä tunneli sijaitsee samassa laavaputkessa kuin Jameos de Aguakin, ja tunnelihan muodostui suuressa tulivuorenpurkauksessa noin 5 000 vuotta sitten. Tunnelista kuusi kilometriä on veden yläpuolella, puolitoista veden alla. Se on hyvin ainutlaatuinen laavamuodostelma, joka Jameos de Aguan tavoin on itse nähtävä sen ymmärtääkseen. Luola on hämmästyttävä vierailupaikka, eivätkä siellä käyneet mielellään paljasta sen saloja. Eniten oppii 45 minuutin opastetuilla kierroksilla, jotka lähtevät liikkeelle aina kun 50 ihmistä on ilmaantunut paikalle. Paikalla on myös ajoittaisia jazz- ja blues-konsertteja syyskuusta huhtikuulle. Luola ei ole hyvä vierailupaikka selkäongelmista kärsiville, sillä siellä joutuu usein kumartumaan kaksinkerroin, eikä se myöskään sovellu ahtaan paikan kammosta kärsiville. Pääsymaksu on aikuisilta 8 euroa, lapsilta ilmainen, ja luola on avoinna ma-su klo 10-18.
Lähellä Jameos de Aguaa ja Cueva de los Verdestä sijaitsee myös Mirador del Rio, näköalapaikka, joka sijaitsee Lanzaroten ja Graciosa-saaren välisen lahden rannalla. Se oli aikoinaan Espanjan merivoimien tykein valvoma paikka, mutta vuonna 1974 César Manrique muunsi tämän entisen sotilasalueen näköalapaikaksi. Näkymät ovat huikaisevat kohti mereen laskeutuvia laavakenttiä ja Graciosan saarta. Mirador del Rio on avoinna ma-su klo 10-17.45, ja sinne on aikuisilta 4,50 euron pääsymaksu.
Täällä on vaikea vierailla ilman omaa menopeliä tai taksia, sillä lähin bussi Arrecifestä menee parin kilometrin päässä sijaitsevaan Ye-kylään ja sekin kulkee yleensä vain kerran päivässä suuntaansa.
Centros Turisticos -sivuilla on lisätietoa Lanzaroten luonnonnähtävyyksistä ja muistakin nähtävyyksistä
Teksti ja kuvat: Peter Forsberg
2014/04
Alue- ja hotellivinkeissä kerromme parhaista alueista hotellille tai muulle majapaikalle sijainnin ja palveluiden kannalta. Lisäksi esittelemme eri alueiden pidetyimpiä yöpymispaikkoja.