Sivukartta Ota yhteyttä

Krakova alue alueelta

Krakovassa on lukuisia eri kaupunginosia, mutta turistin onneksi kaikki tärkeä on keskittynyt parin kolmen kaupunginosan alueelle.

Rautatieaseman ympäristö tulee monille ainakin vähän tutuksi, ja sen ja vanhankaupungin välimaastossa on kaikenlasta mielenkiintoista. Vanhakaupunki on paikka, jossa turistit viettävät valtaosan ajastaan, ja kaikkien ohjelmaan kuuluu myös kävely vanhastakaupungista Grodzka-katua pitkin Wawelin linna-alueelle. Wawelin vieressä oleva Kazimierz on entinen juutalaiskorttelisto, jossa monet kaupungissa vierailevat käyvät.

Joen toisella puolella oleva Podgórze on uudehko tienoo turisteille, ja aika harva lähtee käymään kaukana keskustasta olevassa Nowa Hutassa, josta piti tulla sosialistinen utopia. Krakova on suuri ja laaja kaupunki, jonka alueella asuu noin 800 000 asukasta ja jonka metropolialueella asuu noin kahdeksan miljoonaa ihmistä.

Rautatieaseman ympäristössä olevat alueet

Krakovan rautatieasema (Kraków Główny) on nykyään täysin erilainen kuin vielä muutama vuosi sitten, ja uusi rautatieasema on muutaman sata metriä kauempana vanhastakaupungista kuin vanha. Rautatieaseman yhteydessä on bussiasema ja suuri ostoskeskus, jota pitkin on huonoilla säillä hyvä kävellä vanhankaupungin suunnalta asemalle.

Aseman takana, jossa bussiasemat sijaitsevat, on muutama hotelli mutta ei paljon muuta. Suurin huomio kannattaa kiinnittää aseman ja vanhankaupungin välimaastoon, jossa Pawia-kadun vieressä on paljon kohtuuhintaisia majapaikkoja, ravintoloita ja kauppoja. Parhaimmillaan tämä melko miellyttävä korttelisto, jolle pääsee aseman suunnalta Kurnika-katua pitkin, on aukiolla nimeltään Plac Jana Matejki [kartalla]. Sillä oleva suuri muistomerkki (Pomnik Grunwaldzki) kruunaa tämän aukiomaisen kadun, jonka varrella on muutama hotelli ja useita ravintoloita, joissa niin paikalliset kuin vierailijatkin käyvät syömässä.

Monet käyvät vanhastakaupungista muistomerkillä, mutta kannattaa myös jonkin verran tutustua tähän kaupunginosaan (Kleparz). Aivan lähellä muistomerkkiä on keskustan kauppahalli ja tori, nimeltään Stary Kleparz [ kuva ] [kartalla]. Se on muina päivinä kuin sunnuntaisin avoinna klo 6–18, ja siellä näkee paikallisia elintarvikkeita ja miten Krakovan vanhin jatkuvasti avoinna ollut kauppapaikka toimii.

Vanhakaupunki, Grodzka ja vanhankaupungin lähialueet

Vanhaakaupunkia ympäröivät puistoalueet (Planty) ovat erittäin mukavia kesällä, jolloin ne tarjoavat paikan levähtää ja päästä ainakin hetkeksi eroon Krakovan hektisistä kaduista. Niiden alueella on jonkin verran nähtävää, mutta huomattavasti enemmän niitä on varsinaisen vanhankaupungin alueella.

Vanhakaupunki eli Stare miasto [kartalla] on laaja alue, jolla on monta erilaista osaa. Sen leikkaa kahtia ns. Kuninkaallinen reitti, joka kulkee Floriańska kadulta vanhankaupunginaukiolle (Rynek Główny) ja siitä Grodzka-kadulle. Nämä ovatkin vanhankaupungin merkittävimmät paikat, joihin tulee lomalla kuin lomalla tutustuttua melko hyvin. Ympäri vuoden on mukava katsella alueen tarjontaa, ja vanhankaupunginaukiolla on eräitä kaupungin olennaisimpia nähtävyyksiä.

Vanhankaupunginaukion vieressä olevista alueista kannattavaa on kiinnittää huomiota Mariankirkon vieressä oleviin osiin. Kirkkoa ympäröi Plac Mariacki, jonka vaiheilla on kaikenlaista kuten jesuiittaluostari ja Barbarankirkko. Aukiolta on suora pääsy toiselle aukiolle, pitkälle aukiolle nimeltään Mały Rynek eli “pieni tori”. Se on yksi varhaisimpia Krakovan turistirysiä, ja siellä on lähes sosialistiaikojen päättymisestä asti ollut yökerhoja, turisteille suunnattuja ravintoloita ja kaikenlaista sellaista mistä paikalliset yleensä pysyttelevät kaukana.

Näiden kahden kadun ja pääaukion lisäksi vanhassakaupungissa on useita eri katuja, joihin kannattaa tutustua, ja niihin kuuluvat muut aukiolta lähtevät kadut. Sienna johtaa aukiolta kohti Kazimierzia, ja se on katu, jonka varrella on useita hyviä ravintoloita. Yksi kaupungin pääasiallisia illanviettokatuja on Szewska, jonka varrella on erityisen paljon myöhään avoinna olevia baareja ja klubeja mutta myös ravintoloita ja pikaruokapaikkoja. Sen poikkikaduista etenkin Jagiellońska on läheisen tutustumisen arvoinen. Sen varrella on kahviloita ja ravintoloita, joissa on usein melko vähän turisteja, ja katu kannattaa kävellä päästä päähän.

Jagiellońskan toisessa päässä on Plac Szczepański [kartalla], jonka puistojenpuoleista päätä koristaa suuri Jan Matejko -muistomerkki. Se on kiinni rakennuksessa nimeltään Pałac Sztuki, ja sen suojissa on taidemuseo. Sitä vastapäätä, aukion toisella laidalla on toinen museo, joka myös on taidemuseo.

Jagiellońskan toisessa, Wawelin puoleisessa päässä ovat yliopiston laajat ja yleensä melko rauhalliset korttelit. Uniwersytet Jagielloński eli Jagellon yliopisto on Puolan vanhin yliopisto. Sen perusti hallitsija Kasimir III suuri vuonna 1364, ja vain Prahan yliopisto on Keski-Euroopassa sitä vanhempi. Yliopistolla on rakennuksia paitsi tällä alueella myös muualla, mutta niissä kannattaa vierailla vain yhdellä. Collegium Maius (Jagiellońska 14) on yksi yliopiston vanhimpia säilyneitä osia, ja tämän sisäpihan ympäristössä opiskeli esimerkiksi tähtitieteilijä Kopernikus. Sisäpihalla on kesäisin ajoittain konsertteja ja teatteria, ja parin tunnin välein eräänlainen astronominen kello pitää omaa showtansa. Yläkerrassa on museo, jossa on taidetta, erilaisia tiedeinstrumentteja ja kaikenlaista yliopiston pitkään ikään liittyvää. Museolla on tila myös alakerrassa, missä on matematiikkaan liittyvä pysyvä näyttely. Melko rajalliset aukioloajat kannattaa tarkastaa verkkosivuilta, jos haluaa museoon, ja pääsymaksutta sinne pääsee tiistaisin.

Yliopistolta voi kävellä puistoa tai rauhallisia katuja pitkin kohti Wawelin linnakukkulaa, jolloin näkee muutaman kauniin kirkon. Ensimmäiseksi tulee vastaan Klasztor i Bazylika Franciszkanów św. Franciszka z Asyżu [ kuva ] eli Francis assisialaisen kirkko ja luostari [kartalla]. Se on alun perin 1200-luvulta peräisin oleva goottilaistyylinen luostari, joka on hiljattain kunnostettu ja jossa on hienoja ikkunamaalauksia, seinämaalauksia ja kopio kuuluisasta Torinon käärinliinasta. Sen sisälle voi mennä pääsymaksutta, ja niin kirkon ulkopuolella kuin sisälläkin on rauhallista, aivan täysin Krakovan pääaukiosta poikkeavaa tunnelmaa.

Kirkon lähellä on yksi vanhankaupungin laitaosien pääpaikoista, Plac Dominikański [kartalla]. Siltä voi nousta raitiovaunuun, joka vie Wawelin kukkulan viereen ja Kazimierziin, ja sillä on yksi kaupungin monista kauniista kirkoista, Kościół Świętej Trójcy eli Pyhän kolminaisuuden kirkko.

Valtaosa turisteista kävelee ohi aukion pitkin Wawelin linnalle johtavaa Grodzka-katua. Se on kaupungin kenties monipuolisin katu, jonka varrella on yksi Krakovan hienoimmista kirkoista, Kościół św. Apostołów Piotra i Pawła eli Pietarin ja Paavalin kirkko. Sen erottavat muista kirkoista sen edustalla olevat patsaat, ja kuten ulkopuolella olevista kylteistä käy ilmi, tämä on yksi pääasiallisia turisteille suunnattuja konserttisaleja. Jos Krakovassa mielii konserttiin, johon saa helposti kenties jonkin verran ylihintaisen lipun, ei tarvitse kuin kuikuilla tämän kirkon ovien tuntumassa, ja lippua tullaan tarjoamaan.

Kirkon lähellä on muitakin vierailupaikkoja, joissa tosin harvat käyvät matkallaan vanhankaupunginaukiolta Wawelille tai takaisin: arkeologinen museo [kartalla] ja sen vieressä geologisen instituutin ylläpitämä luonnontieteellinen museo. Matkalla tästä kohti Wawelia tulee vastaan muitakin museoita ja merkkipaikkoja, kuten aivan Wawelin kukkulan juurella oleva Katynin muistomerkki.

Wawelin kukkula on oma luku sinänsä, ja siihen lähes kaikki kaupungissa vierailevat käyvät tutustumassa. Kukkula on mukava paikka oleskella, mutta sen ympärillä olevat alueet ovat vähän luotaan työntäviä. Kukkulan juurelta voi kuitenkin kävellä nopeasti Kazimierzin kaupunginosaan, joka on Dietla-kadun toisella puolella.

Kazimierz

Keskustan ulkopuolella sijaitsevista kaupunginosista selvästi kiehtovin ja viihtyisin on Kazimierz [kartalla]. Se on lyhyen matkan päässä Wawelista, eikä sinne loppujen lopuksi ole pitkä kävelymatka vanhastakaupungistakaan. Sinne voi siirtyä raitiovaunuilla sekä Wawelin tienoilta että vanhankaupungin vierestä, ja sinne tulee myös raitiovaunuja Plac Dominikańskin [kartalla] pysäkiltä. Hyvä tapa nähdä arkista mutta eläväistä Krakovaa on tulla Kazimierziin pitkin katua nimeltään Starowiślna. Se kulkee vanhankaupunkia ympäröivän puistoalueen tuntumasta kohti joen toisella puolella olevaa Podgórzea, ohi Kazimierzin ja läheltä Szeroka-katua. Sitä kulkevat monet raitiovaunulinjat, kuten 3, ja sitä pitkin voi kävellä reilussa vartissa vanhankaupungin laitaosista Kazimierziin.

Toinen hyvä, normaalia vilkkaampi katu on Miodova, jota pitkin raitiovaunut myös kulkevat. Se kulkee läpi Kazimierzin, ja sen varrella on melkoinen määrä ravintoloita ja jonkin verran kauppoja. Se tunnetaan juutalaisten keskuudessa myös katuna, jonka varrella on kuuluisa Tempel-synagoga [kartalla], jossa on edelleen kirkonmenoja ja myös tapahtumia, kuten konsertteja. Miodova kulkee Starowiślnalta kolmannelle alueen pääkadulle, nimeltään Krakowska.

Kazimierz tunnetaan juutalaisten historiaan liittyvistä nähtävyyksistä, joiden joukossa on kaksi korkeatasoista museota, useita synagogia ja muutakin juutalaisten elämästä täällä ennen toista maailmansotaa kertovaa. Vaikka Kazimierz, Krakova tai Puola eivät ole toisen maailmansodan jälkeen enää nauttineet juutalaisten kulttuurista, on tämän kadun tuntumassa useita juutalaisia ruokia tarjoavia ravintoloita ja “kosher” on täällä arkipäivää. Juutalaisten satoja vuosia kestänyt taival Puolassa päättyi toiseen maailmansotaan, eikä heitä oikeastaan enää palannut Krakovaan sodan jälkeen, mihin vaikutti myös se, että sosialistimaat olivat liittoutuneet muslimimaiden kanssa, Israelia vastaan. Vasta vuoden 1989 tapahtumien jälkeen juutalaiskulttuuri on nostanut päätään, ja vaikka Krakovassa ei juutalaisia juuri asu, ovat kaikki juutalaisiin liittyvät vierailupaikat hyvässä kunnossa ja usein ensiluokkaisia vierailupaikkoja.

Kaikkein paras alue tässä mielessä on katu nimeltään Szeroka [kartalla] eli “leveä”, ja se onkin aukiomainen katu, joka kesäisin täyttyy terasseista. Sen tuntumassa on Vanha synagoga (Stara Synagoga), jossa on juutalaisista kertova museo, ja myös Remuh-synagoga, joka on ollut käytössä 1500-luvulta lähtien. Sen takana on Remuh-hautausmaa, joka on Kazimierzin toinen juutalaishautausmaa. Toinen eli vanha hautausmaa [kartalla] on jonkin matkan päässä, ja siellä on myös vaikuttava muistomerkki.

Lähellä Szerokaa sijaitsee Kazimierzin huvittelukeskus, Plac Nowy [kartalla]. Kazimierz on yöelämältään kaupungin paras paikka, ja siellä on myös melkoinen määrä ravintoloita, ja Plac Nowy on kummassakin mielessä kaupunginosan keskus. Kesällä lähes kaikilla paikoilla on terassit, ja kesäaikaan alue on parhaimmillaan, mutta sillä on potkua talvisinkin. Kauppoja Kazimierzissa ei ole erityisen paljon, mutta Plac Nowylla on torikojuja ja viikonloppuisin kirpputoreja.

Melko lähellä Plac Nowya ja joenrantaa on myös uudehko nähtävyys, Gazownia Krakowska [kartalla]. Se on entisiin junahalleihin perustettu keskus, jossa on erilaisia vierailupaikkoja. Suosituin on insinöörimuseo, jossa esitellään puolalaisia kulkuneuvoja, teknologiaa ja Krakovan julkista liikennettä. Toinen vierailupaikka on näyttelytila, jossa on kierrätetystä teräksestä valmistettuja veistoksia, jotka ovat saaneet innoitteensa tieteiselokuvista ja kaikenlaisesta muusta. Kolmas vierailupaikka on kesäisin avoinna oleva, Stanisław Lemin mukaan nimetty puutarha. Kenties maailman arvostetuin sci-fi-kirjailija, Solaris-romaanin kirjoittanut Lem syntyi vuonna 1921 silloin Puolaan kuuluneessa Lvivovissa, joka nykyään on Ukrainaa, ja muutti Krakovaan toisen maailmansodan jälkeen. Hän opiskeli Jagellon-yliopistossa lääketiedettä, kirjoitti 1950-luvun “suojasään” alettua melkoisen määrän mitä erilaisimpia kirjoja ja kuoli Krakovassa vuonna 2006.

Pienen kävelymatkan päässä entisiltä junahalleilta on Corpur Christi -kirkko [ kuva ] [kartalla]. Se on merkittävä kirkko, jossa käy paljon vierailijoita, ja sen pihamaalla on kesäisin mukava viivähtää hetken. Se on kaunis, 1400-luvulta peräisin oleva suuri basilikatyyliin rakennettu kirkko, jossa käy valtavasti italialaisia turisteja. Se johtuu siitä, että kirkon suojissa lepää Bartolommeo Berrecci, joka on vastuussa Wawelin linnakukkulan Sigismund-kappelista. Tämä 1516–1537 Krakovassa vaikuttanut arkkitehti oli mukana myös Wawelin linnan jälleenrakentamisessa.

Muutaman korttelin päässä kirkosta on Kazimierzin toinen merkittävä aukio, Plac Wolnica [kartalla]. Sillä on etnografinen museo ja muutama kahvila ja illanviettopaikka, mutta se ei vedä vertoja Plac Nowylle. Sen ohi kulkeva Krakowska on arkinen katu, joka johtaa joelta Wawelin linnan tuntumaan ja jota pitkin kulkee raitiovaunuja, kuten linja 6.

Plac Wolnican kohdalta voi kääntyä kadulle nimeltään Skałeczna, jonka päästä löytyvät Kościół Rzymskokatolicki Na Skałce ja Krypta Zasłużonych na Skałce [kartalla]. Kirkko, joka tunnetaan myös nimellä “kallion päällä oleva kirkko” (engl. “Church on the Rock”), on Puolan merkittävimpiä, ja luostari on ollut toiminnassa vuodesta 1472. Tämä on tärkeä paikka puolalaisille, mutta täällä on kesällä mukava vierailla myös ulkomaalaisten. Kirkon pihamaalla on vuonna 2008 pystytetty “kolmen vuosituhannen alttari”, joka muistaa tärkeitä puolalaisia kirkonisiä, kuten paavi Paavali toista. Maan alla oleva hautakammio, jonne on haudattu Puolan tärkeitä henkilöitä, on avoinna huhtikuun alusta lokakuun loppuun päivittäin klo 9–17. Kirkossa voi käydä ympäri vuoden silloin kun kirkonmenoja ei ole, ja se on avoinna klo 9–19 (su klo 7–20).

Podgórze ja Zabłocie

Joen toisella puolella oleva Podgórze oli aikoinaan teollisuusalue, joka tuli maailmankuuluksi Oskar Schindlerin juutalaisia pelastaneen tehtaan takia. Kaupunginosassa oli aikoinaan juutalaisgetto, jossa asui 17 000 juutalaista, ja siellä on nykyään tästä muistomerkkejä ja muuta, etenkin alueen pääaukiolla, joka on nimeltään Plac Bohaterów Getta [kartalla]. Keskustan suunnalta raitiovaunulla saapuva jää siinä pois, mutta aukio ei sinänsä ole paikka, jossa olisi sen enempää näkemistä.

Keskustasta katsoen aukion oikealla puolella on uudehko nähtävyys ja museo, Cricoteka [kartalla]. Se on perustettu Podgórzen entiseen voimalaitokseen, ja siellä on nykytaiteen lisäksi kaikenlaisia tapahtumia. Yksi sen rooleista on esitellä ja muistella taiteilijaa ja Puolan teatteria mullistanutta ohjaajaa nimeltään Tadeusz Kantor, joka syntyi ja kuoli Krakovassa (1915–1990).

Toisella puolella aukiota, jolla rautatie kulkee, on Zabłocie-rautatieaseman lähellä, alikulkusillan toisella puolella ja Lipowa-kadulla yksi kaupungin suosituimmista nähtävyyksistä, Oskar Schindlerin tehdas [kartalla]. Sen edustalla käy ympäri vuoden kuhina, ja sen sisään aikovan on tärkeää hankkia lippunsa etukäteen. Tehtaan takana on Schindlerin kartano, jota voi käydä vilkaisemassa, ja tehtaan vieressä on 2010-luvulla tänne ilmestynyt MOCAK, kaupungin pääasiallinen nykytaiteen museo. Kolmas tämän Lipowa-kadun nähtävyyksistä on Lipowa 3, jossa on materiaalia Krakovan teollisesta puolesta, sillä rakennuksissa sijaitsi aikoinaan lasipuhaltamo. Täällä valmistettiin kuuluisa “Krakovan lasi” vuosina 1969–1998, ja muutakin aineistoa sieltä löytyy aina 1930-luvulta lähtien. Museo on avoinna muina päivinä paitsi sunnuntaisin klo 10–18, paitsi lauantaisin klo 16 asti.

Nowa Huta

Yksi Krakovan erikoisuuksista on Nowa Huta, joka on Puolan varhaisimmille slaavien asuttamille seuduille rakennettu kaupunginosa. Se sai alkunsa vuonna 1949, ja se on Neuvostoliiton Magnitogorskin lisäksi maailman ainoa alkuperäisen suunnitelman mukaan täysin sosialistiseksi kaupunginosaksi rakennettu kokonaisuus. Vuonna 1954 sen taloudellinen selkäranka eli valtava Leninin terästehdas avattiin. Tehtaan viereen alkoi ilmestyä aivan uusi kaupunginosa, jonne muutti ihmisiä maalta ja Krakovan täyttyneestä keskustasta, ja siitä oli tarkoitus tulla sosialistinen utopia, jossa terästehtaan työntekijät eläisivät paratiisimaisissa olosuhteissa. Rakennukset jäljittelivät suurten kaupunkien kuten Pariisin monumentaalisia rakennuksia, ja alueen merkkipaikaksi tuli Plac Centralny [kartalla]. Myöhemmin suuret asuintalot, joissa edelleenkin asuu 200 000 ihmistä, täyttivät Nowa Hutan, joka nykyisin muuten on usean eri kaupunginosan alueella.

Alue oli merkittävä siinäkin mielessä, että sinne rakennettiin 1969–1977 Nooan arkkia jäljittelevä Arka Pana -kirkko [kartalla]. Puolaan ei nimittäin rakennettu sodan jälkeen ollenkaan kirkkoja, ja tämän kirkon rakentamista suunniteltiin aina 1960-luvun alusta lähtien. Kaikesta huolimatta Nowa Hutasta ei tullut sosialistista utopiaa, sillä terästehtaan aiheuttamat happosateet alkoivat tehdä siellä tuhojaan, ja kirkkokin loi sosialistiseen yhteiskuntaan ristiriitoja. Nowa Hutasta tuli yksi Solidaarisuus-liikkeen pääpaikkoja, ja valtaosa Leninin terästehtaan 38 000 työntekijästä kuului 1980-luvulla Solidaarisuus-liikkeen omaan ammattijärjestöön.

Nowa Hutaa rakennettiin monta vuosikymmentä, ja siellä on nähtävillä monia erilaisia rakennustyylejä. Sosialistinen realismi, uusrenessanssi, Plattenbau ja Le Corbusierin hahmottelemat “ruotsalaiset asuintalot” löytyvät kaikki sen pääkadulta (Aleja Róż), joka lähtee pääaukiolta ja jonka varrella on eniten kaikenlaista. Huomionarvoinen seikka on se, että aukiolla oli vuosina 1973–1989 valtava Leninin patsas.

Huomionarvoinen seikka on myös se, että Nowa Hutan pääaukio oli alun perin nimetty Leninin mukaan, vallanvaihdon jälkeen se nimettiin Plac Centralnyksi ja muutama vuosi sitten se sai Ronald Reaganin nimen. Tämä ratkaisu ei kuitenkaan ollut aluetta asuttaneen enemmistön mieleen, ja vaikka joissain kartoissa esiintyy Reaganin nimi, käytetään sitä edelleenkin vanhaa nimeä Plac Centralny. Kolmas mielenkiintoinen Nowa Hutaan liittyvä fakta on se, että valtavaa Lenin-patsasta ei tuhottu, vaan kuuluisa ruotsalainen eli Big Bengt Erlandson vei sen Hillerstorpissa sijaitsevaan villin lännen teemapuistoonsa, nimeltään High Chaparral.

Nowa Huta ei ole mikään kaikkein vilkkain paikka, eikä siellä ole paljon kauppoja, ravintoloita tai muutakaan. Pääaukion vieressä on itsepalveluperiaatteella toimiva maitobaari ja aukion tuntumassa voi poiketa kahvilla.

Jonkin matkan päässä siitä sijaitsee Nowa Hutan historianmuseo [kartalla], joka on hyvä paikka päästä kärryille alueen historiasta. Siellä näkee kaikenlaista materiaalia sosialistiajoilta, ja sisäänpääsymaksu on nimellinen.

Nowa Hutaan pääsee rautatieaseman pysäkiltä (Dworzec Główny) raitiovaunulinjalla 4. Siitä jäädään parinkymmenen minuutin ajelun jälkeen pois pysäkillä nimeltään “Plac Centralny”.

Local Life kertoo lisää Nowa Hutasta.

Teksti ja kuvat: Peter Forsberg
2018/03