Málaga on Euroopan eteläisin miljoonakaupunki ja Costa del Solin tunnetuin keskus.
Se on oivallinen lomakohde, jos haluat nauttia rannoista, kulttuurista, ostoksista ja herkullisesta ruoasta.
Lue lisää Málagasta
Helsingin ydinkeskusta on pieni paikka, jossa voi kävellä kaikki matkat. Kävely tosin on mukavinta kesäkauden aikana, mutta talvella on sohjoa ja joskus myös paljonkin lunta. Ydinkeskustasta muualle pääsee kätevästi metrolla, raitiovaunulla ja linja-autolla, mutta nykyään linja-autoon ei ole vierailijan välttämätöntä turvautua kuin tietyillä reiteillä. Saarille kuten Suomenlinnaan kulkee lauttoja, ja myös erilaiset risteilyt ovat kesäkautena kaupungissa vierailevien suosiossa. Helsinki on kesäkauden aikana erinomainen pyöräilykaupunki, ja autonkin siellä voi vuokrata, joskaan autoilua kaupungin keskustassa ei suositella. Taksikyydit ovat kaupungissa kalliita, ja taksia kannattaa käyttää vain hätätapauksessa tai ryhmän kanssa, jolloin hinta on siedettävä.
Helsingin ulkopuolelle eli lähinnä Espooseen ja Vantaalle suuntaavan kannattaa siirtyä periferiaan linja-autolla, paikallisjunalla ja nykyään myös metrolla, jolla pääsee pariin oleelliseen Espoon paikkaan.
Helsingin ydinkeskusta on pieni paikka, jossa kaikki on lähellä ja jossa on paras kävellä paikasta toiseen. Paljon kävelemään tottuneille Olympiastadionin, Hakaniemen, Kauppatorin ja Kaivopuiston väliin jäävä alue on ainakin kesäisin mielenkiintoinen paikka kävellä paikasta toiseen, ja vähän pienempi alue soveltuu niillekin, jotka eivät juuri kävelemään ole tottuneet. Välimatkat ovat lyhyitä, niin että yhden kilometrin eli noin vartin kävelymatka vie kauas aivan kaupungin ytimeksi katsotun Kolmen sepän aukion liepeiltä. Kävelijöiden kannattaa kesäisin varoa pyöriä ja olla kävelemättä pyöräilijöille selvästi merkityillä reiteillä.
Jos haluaa ydinkeskustassakin lyhentää matkoja metrolla tai raitiovaunulla tai jos haluaa lähteä vähän kauemmas keskustasta, kannattaa hankkia jonkinlainen lippu kaupungin jatkuvasti paranevaan joukkoliikenneverkostoon.
Lyhyitä matkoja keskustassa voi tehdä hyvin raitiovaunuilla, joilla on pysäkkejä tuhkatiheään, ja myös metrolla, jonka asemien välit keskustassa ovat yllättävän lyhyitä. Joukkoliikenneverkosto on parhaimmillaan päivisin, ja vaikka yöbussien määrää on lisätty, ei öisin edelleenkään ole hyvä julkisilla kulkea vaan matkat silloin kannattaa tehdä taksilla. Öisin bussilla liikkuminen on kuitenkin ainoa tapa käyttää joukkoliikenneverkostoa, mutta päivisin bussia kannattaa käyttää vain jos muuta mahdollisuutta ei ole.
Lippujen hintoja on Helsingissä ja sitä ympäröivissä kunnissa aina hanakasti nosteltu, eikä tahti ole viime vuosina millään lailla vähentynyt. Suuri muutos lippuihin tuli muutama vuosi sitten kun otettiin käyttöön erilliset vyöhykkeet, jotka eivät noudata kaupunkien rajoja.
Vaikka Helsingissä vieraileva liikkuu lähinnä sisimmän eli A-vyöhykkeen alueella, kannattaa eri vyöhykkeisiin tutustua, jos esimerkiksi mielii lentoasemalle tai muualle ytimen ulkopuolelle. Lippujen hinnat vaihtelevat vyöhykkeen mukaan, ja suurimmat kaupungit eli Helsinki, Espoo ja Vantaa sijaitsevat A-, B- ja C-vyöhykkeiden alueella. Lentoasema on vyöhykkeellä C, joten sinne menevän kannattaa aina ostaa erillinen lippu, jolla pääsee sinne asti. Kaikkein helpoin liput on ostaa puhelimessa tai tabletissa olevalle sovellukselle, mutta myös fyysisiä lippuja on edelleen niin R-kioskeissa, asemilla ja pysäkeillä olevissa automaateissa kuin muuallakin kaupan.
Lippujen hinnat ovat nykyään samoja osti lipun mistä tai millä tavalla tahansa. Tavallisin yhden matkan lippu on AB-lippu, joka maksaa 2,80 euroa ja joka on voimassa 80 minuuttia. Lipulla voi vaihtaa liikennevälineestä toiseen, ja lipulla voi matkustaa pidempään kuin 80 minuuttia jos viimeisen jatkoyhteyden aloittaa ennen kuin aika menee umpeen. Jos haluaa matkustaa kauemmas kuin AB-vyöhykkeelle, kuten lentoasemalle, joka on C-vyöhykkeellä, pitää ostaa ABC-lippu. C-vyöhykkeen kattava kertalippu maksaa 4,10 euroa, ja jos mielii D-vyöhykkeelle, maksaa lippu 5,10 euroa. Huomionarvoinen seikka on se, että jos lipun ostaa automaatista, on se voimassa 10 minuuttia pidempään kuin muualta ostettu lippu mutta sellaisessa lipussa aika alkaa heti kun lipun ostaa.
Jos Helsingistä haluaa saada kaiken irti ilman, että matkalippuihin kuluu pieni omaisuus, kannattaa hankkia vuorokauden tai useamman voimassa oleva lippu. Lipun voi hankkia 1–7 vuorokaudeksi sovellukselle, automaatista tai lipunmyyntipisteistä, joita ovat esimerkiksi R-kioskit. Automaateista saa usein vain AB- tai ABC-lippuja, mutta vierailija tuskin muita lippuja haluaakaan. Kioskilta tai myyntipisteestä ostettu lippu astuu voimaan kun sen ensi kertaa leimaa tai näyttää lukulaitteelle. Joistain automaateista (yleensä kaikkein pienimmistä) saa vain paperisia lippuja, joiden voimassaolo alkaa heti kun ne ostaa, joten epäselvässä tapauksessa kannattaa käydä kioskilla. AB-vyöhykkeillä 24 tuntia voimassa oleva lippu maksaa 8 euroa, 48 tuntia voimassa oleva 12 euroa ja niin edelleen aina 32:een euroon asti. ABC-vyöhykkeillä, joilla lentoasema sijaitsee, voi rajattomasti matkustella vuorokauden 11 eurolla, 2 vuorokautta 16,50 eurolla ja niin edelleen.
Valtaosalle sovelluksella ostettu lippu tai automaatista ja lipunmyyntipisteistä ostettava lippu riittää. Säännöllisesti Helsingissä vieraileva voi myös hankkia kortin, jolle voi ladata arvoa. Kortti maksaa 5 euroa, ja se pitää hakea HSL:n toimistosta, jonkalainen on päärautatieasemalla, Elielin aukion puoleisessa siivessä, ja se on korvannut aiemmin Asematunnelissa olleen HSL:n perinteisen palvelupisteen.
Alle 7-vuotiaat lapset voivat matkustaa liikennevälineillä ilmaiseksi, ja 7–17-vuotiaat puoleen hintaan. Teoriassa yli 70-vuotiaat voivat myös saada lippunsa puolella hinnalla, mutta useimmissa tapauksissa se pätee vain klo 9–14 tehtäviin matkoihin, ja niitä varten pitää käyttää joko sovellusta tai HSL:n matkakorttia.
Tietoa Helsingin liikennelaitoksen lipuista saa sen sivuilta.
Helsingin raitiovaunuverkostoa on aivan viime vuosien aikana muokattu ja kehitetty sen verran, että niidenkin, jotka eri linjat muutama vuosi sitten tunsivat, on pakko tutustua niiden liikkeisiin täysin uudestaan. Uusia linjoja on ilmaantunut, ja raitiovaunut eli ratikat liikkuvat lähes kaikki täysin uusia reittejä tai ainakin eri linjanumerolla kuin ennen. Lisää muutoksia voi olla luvassa 2020-luvullakin, mikä sinänsä sopisi täysin HSL:n perinteiseen linjaan, johon kuuluvat jatkuvat, tarpeettomat muutokset ja alituiset hintojen korotukset. Hinnoista puhuttaessa huomionarvoinen seikka on se, että edullista ratikkalippua ei enää ole, vaan lyhytkin matka maksaa 2,80 euroa.
Pysäkeillä on nykyään taulut, jotka kertovat, koska seuraava ratikka saapuu, ja vaikka lippuja ei tarvitse niihin noustessa näyttää, kannattaa sellainen jossain muodossa olla, sillä niitä tarkastellaan usein. Kesäisin raitiovaunuliikenteessä esiintyy usein erilaisia korjaustöitä, jotka saattavat johtaa kokonaisten linjojen väliaikaiseen poistumiseen tai reitin muuttumiseen.
Helsingissä liikkuu nykyään 11 eri linjaa, ja ne liikkuvat pääasiallisesti ns. kantakaupungin eli Helsingin kaupunkimaisten korttelien alueella. Ne ovat kaikkein paras tapa siirtyä lähelle paikkaa, jota on menossa, sillä pysäkkejä on keskustassa kaikilla tärkeillä paikoilla. Kaikkein paras on ladata itselleen linjakartta, josta näkee paitsi kaikkien linjojen liikkeet myös mahdolliset muutokset.
Turistille monet linjat ovat käteviä. Helsingistä pois siirtyvälle on mahdollista kulkea ratikalla satamiin, joskin ainakin Länsisataman ja ytimen välillä kulkevat linjat ovat usein täynnä. Kaikkein tärkein seikka muistaa on se, että linjat ovat vuodesta 2017 lähtien aivan totaalisesti muuttuneet.
Yksi kätevimpiä linjoja on 1, joka kulkee Eirasta ytimeen, läpi koko Töölön ja ohi oopperan, Linnanmäen ja Sörnäisten metroaseman aina yhdelle maailman pohjoisimmista raitiovaunupysäkeistä, nimeltään Pohjolanaukio. Tämän matkan tekevä näkee valtavasti kaikenlaista tärkeää, ja matkan varrella on äärimmäisen monipuolinen määrä erilaisia paikkoja, joista Helsingissä vierailevat ovat kiinnostuneita.
Muita erinomaisia linjoja on muutama, ja niistä erimerkiksi linja 3 kulkee Olympiaterminaalilta pitkin Tehtaankatua, menee läpi ytimen ja ohi rautatieaseman ja kulkee myös Linnanmäen ohi, mutta eri katua kuin linja 1.
Nykyään hyvin oleellisia ovat raitiovaunulinjat, jotka kulkevat laivaterminaaleille. Olympiaterminaalille kulkee linja 3 mutta myös eri suunnasta linja 2, joka sekin on hyvin kätevä. Sen kyydissä voi kulkea ohi Kauppatorin, läpi Aleksanterinkadun ja Lasipalatsin kautta Töölöön, jossa on kaikenlaista mielenkiintoista Sibeliuksen puistosta Töölöntorin ympäristöön. Nykyään linja 2 on myös se, joka vie lähimmäksi Jokereiden käyttämää Hartwall Arenaa (lähin pysäkki: Messukeskus), joskin sinne voi kulkea muillakin linjoilla.
Linja 7 on (yhdessä linja 9:n kanssa) se, jolla pääsee Länsisatamaan. Terminaalin muutettua entistä kauemmas ytimestä, usean sadan metrin päähän entisestä terminaalista, ratikkakyyti on entistä kannattavampi sillä ytimestä ja myös Ruoholahden metroasemalta on turhan pitkä kävelymatka. Linja 7 kulkee keskustan ja usean metroaseman kautta kohti Pasilaa, mutta linja 9 kulkee aivan eri reittiä eikä mene keskustaan.
Linjan 6T kulkee kuutosen vanha reittiä pitkin Bulevardin kautta ohi Rautatieaseman ja Hakaniemen aina Arabiaan asti, ja osan matkasta samaa reittiä kulkee linja 6.
Olympiaterminaalille on helppo päästä linjoilla 2 ja 3 mutta Katajanokan terminaalille siirtyminen on vähän muuttunut. Nykyään aivan terminaalille kulkee linja 5 (pysäkki: Mastokatu), mutta hyvin lähelle sitä kulkee myös linja 4 (pysäkki: Vyökatu). Näillä linjoilla pääsee suoraan terminaalilta ytimeen, mutta ainakin toistaiseksi linja 5 on naurettavan lyhyt ja se menee vain Aleksanterinkatua pitkin Rautatieasemalle asti. Linja 4, joka kulkee pitkään samaa reittiä kuin linja 5 (eli niiden välillä voi missä vain vaihtaa) kulkee Mannerheimintietä pitkin Meilahteen ja siitä edelleen Munkkiniemeen.
Kaikilla raitiovaunupysäkeillä on tietoa linjojen liikkeistä, eikä Helsingin kokoisessa kaupungissa juuri voi täysin eksyä. Tietoa kaikesta mahdollisesta raitiovaunuihin liittyvästä saa suomeksi HSL:n sivuilta.
Helsingin metro aloitti kulkunsa 1980-luvulla, ja se on koko olemassaolonsa ajan ollut kallis ja kiistanalainen projekti, johon on liittynyt paljon korruptiota. Viimeisin lisäys sekä itse metroon että siihen liittyviin ongelmiin on Länsimetro, jolla on mahdollista siirtyä Espooseen. Vuosikausia myöhässä oleva ja budjettinsa reilusti ylittänyt lisäys kulkee nykyään Lauttasaareen, jonne vierailijalle tuskin tulee asiaa, Otaniemeen, joka Aalto-yliopistonsa takia on joillekin tärkeä paikka, ja Tapiolaan, jossa ei sinänsä ole paljon näkemistä. Lähivuosina metro kulkee aina Kivenlahteen asti, mutta koko matka Ruoholahdesta kohti Espoon perämetsiä on Helsingissä vierailevalle epäolennainen.
Metrolla on kaikkein paras liikkua Ruoholahden ja Itäkeskuksen välillä, mutta Sörnäisten ja Itäkeskuksen välimaastossa on vähän turisteja kiinnostavia vierailupaikkoja. Metrolla voi liikkua hankalia matkoja nopeasti, ja esimerkiksi siirtyminen metrolla Kampista Sörnäisiin vie ratikalla tai bussilla pitkän aikaa mutta metrolla vain muutaman minuutin. Metroa kannattaakin käyttää, sillä se säästää aikaa ja on mukava matkustusmuoto, mutta tärkeää on varmistaa, että mukana on oikeanlainen ja voimassaoleva lippu, sillä lipuntarkastukset ovat yleisiä.
Metro kulkee noin klo 5–24, ja monien muiden metroverkostojen tapaan vuoroja on työaikojen ulkopuolella vähän eikä metro liiku etenkään yöelämän näkökulmasta kovin myöhään. Esimerkiksi Rautatientorilta viimeinen metrojuna lähtee yleensä viimeistään klo 23.40.
Linja-autoista ei välttämättä ole hyötyä lyhyellä lomalla oleville tai niille, jotka pysyttelevät niin sanotussa kantakaupungissa eli ydinkeskustan ympäristössä olevissa urbaaneissa kortteleissa.
Linja 24, joka kulkee Ullanlinnan Merikadulta Erottajan, Lasipalatsin, Mannerheimintien, Hietaniemen ja Sibeliuksenpuiston kautta Seurasaareen, on kätevä.
Linja 16, joka kulkee Rautatientorin laiturilta numero 17 Kruununhaan, Sörnäisten ja Kulosaaren metroaseman kautta Korkeasaareen, on ympäri vuoden kätevä eläintarhaan mieliville.
Ennen lentoasemalle kannatti mennä bussilinjalla 615, ja vaikka sekä se että Finnairin bussi, joka lähtee Elielinaukion puolelta, edelleen kulkevat, on juna kaikin tavoin parempi ja mukavampi tapa siirtyä lentoasemalle.
Paikallisjunat lähtevät keskeiseltä päärautatieasemalta ja kulkevat kaikki myös Pasilan rautatieaseman kautta. Niistä käteviä ovat Tikkurilaan lähelle Heurekaa ja lentoasemalle kulkevat junat I ja P.
Tikkurilaan voi suunnata monella eri paikallisjunalla. I-, K-, N-, T-, H- ja R-junat kulkevat kaikki noin puolen kilometrin päässä Heurekasta sijaitsevalle Tikkurilan asemalle.
Paikallisjuniin on nykyään hankittava lippu ennen junaan nousemista. Jos on matkalle esimerkiksi lentoasemalle, pitää hankkia ABC-lippu, jolla tietysti pääsee myös Tikkurilaan.
Lautoilla voi tehdä erilaisia matkoja, ja kesäaikaan esimerkiksi Eiranrannasta ja Ruoholahdesta voi siirtyä esimerkiksi Pihlajasaareen tai Uunisaareen.
Ympäri vuoden kulkeva Suomenlinnan lautta on nykyään linja 19. Lautat kulkevat 20–40 minuutin välein, ja niihin käyvät samat liput kuin muihinkin liikennevälineisiin. Lippu pitää olla ostettuna ja leimattuna ennen lauttaan nousemista.
Etenkin Kauppatorilta lähtee muitakin lauttoja, kuten kesäisin lautta Korkeasaaren eläintarhaan. Sieltä lähtee myös lukuisia kiertoristeilyjä ja kaikenlaisia muita risteilyjä, joista lisätietoa saa sivulta Muu tekeminen.
HSL:n sivulla on reittiopas, jatkuvasti päivittyvät eri liikennevälineiden aikataulut, tietoa miten asemille ja satamiin pääsee ja myös tulostettavia aikatauluja.
Taksin hinnoittelu muuttui muutama vuosi sitten, ja nykyään taksilla matkustaminen on ainakin teoriassa villiä ja vapaata. Käytännössä hinnat eivät ole laskeneet, ja lyhytkin matka maksaa maltaita.
Taksiin on helppo nousta esimerkiksi rautatieaseman edustalla, mutta ongelmia taksien saatavuuden kanssa on perinteisesti ollut perjantai- ja lauantai-iltaisin, öistä puhumattakaan, ja myös juhlapyhiä edeltävät illat ovat vilkkaita. Eri yhtiöillä on jonkin verran erilaisia hintoja, mutta pääasia on se, että lyhyeenkin taksimatkaan palaa herkästi 20 euroa. Nykyään minimaksu matkalle kuin matkalle on 9 euroa.
Taksiyhtiöiden hintoja voi vertailla 02 Taksin sovelluksella, ja taksin voi tilata joko sovelluksella tai numerosta 020230.
TaksiHelsinki on eri taksien yhteispalvelu, ja kaikilla sen takseilla on samat hinnat. Peruspalvelumaksu eli alkumaksu on nykyään huomattavasti edullisempi kuin ennen eli neljän euron paikkeilla mutta se nousee seitsemään euroon öisin, viikonloppuisin ja tilatakseissa. Puhelimella taksin tilaaminen on normaaliakin kalliimpaa, ja sitä kannattaa vältellä.
Jos aikoo käyttää taksia, kannattaa puhelimeen tai tabletille ladata sovellus. Muussa tapauksessa taksin joutuu lisähinnasta soittamaan paikalle numerosta 0100 0700, ja tietenkin taksin voi lähes aina löytää tolpalta tai sellaisen voi pysäyttää lennosta. Ytimessä takseja on aina erityisen paljon Rautatieaseman edustalla, Elielelinaukion puolella.
Kaikki mahdollinen tieto takseista löytyy TaksiHelsingin sivuilla.
Pyörällä on Helsingissä entistä parempi ajaa. Pyöräteitä on paljon, ja niitä ilmestyy joka vuosi lisää niin ytimeen kuin muuallekin. Keskustassa on kuitenkin paljon paikkoja, joissa ei kannata pyöräillä, sillä kaupunkia ja sen katuja tuntemattomalle pyöräily pääkaupungin keskustassa ja joissain muissakin paikoissa on riskaabelia. Liikennettä ja kävelijöitä on erityisen paljon Kauppatorin, Aleksanterinkadun, Esplanadin, Mannerheimintien alkukortteleiden, rautatieaseman edustalla olevan Kaivokadun ja Kampin keskuksen vieressä olevilla kaduilla, kuten Simonkadulla.
Pyörällä kannattaa liikkua pyöräteitä pitkin, ja Helsinkiä tuntemattoman on paras hypätä pyörän selkään viikonloppuna, jolloin liikennettä on vähiten. Pyöräily on mukavaa huhti- tai toukokuulta aina syys- tai lokakuulle, mutta tuulisilla ilmoilla pyörällä ei kannata polkea. Juhannuksesta elokuun toiselle viikolle on vähiten liikennettä myös viikolla, mutta silloinkin kannattavaa on pyöräillä muualla kuin ytimessä.
HSL:n reittiopas löytää hyviä reittejä, joita pitkin on parempi pyöräillä kuin vain summamutikassa.
Helsingissä on kaupunkipyöriä, joita voi rekisteröidä käyttöönsä myös lyhyiksi ajoiksi. Varsinaisia pyörävuokraamoita ovat esimerkiksi Pyörähuolto ja Stadi Bikeshop.
Helsingissä autolla ajelu ei ainakaan ydinkeskustassa ole mukavaa, eikä se ole helppoakaan niille, jotka eivät tunne kaupunkia erityisen hyvin. Keskustan ulkopuolelle suuntaavalle oma auto voi tulla kysymykseen, ja esimerkiksi joihinkin Espoon peräosien taidemuseoihin on vaikea kulkea ilman kiskurihintaista taksikyytiä tai omaa autoa.
Jos mielii vuokrata auton Helsingissä ollessaan, yksi parhaista paikoista tutustua eri vuokraamoiden tarjontaan on Halpavuokraauto.
Varsinaisia vuokraamoita ovat esimerkiksi Eurorent, Autoeurope ja Budget.
Teksti ja kuvat: Peter Forsberg
2020/09
Alue- ja hotellivinkeissä kerromme parhaista alueista hotellille tai muulle majapaikalle sijainnin ja palveluiden kannalta. Lisäksi esittelemme eri alueiden pidetyimpiä yöpymispaikkoja.
