Málaga on Euroopan eteläisin miljoonakaupunki ja Costa del Solin tunnetuin keskus.
Se on oivallinen lomakohde, jos haluat nauttia rannoista, kulttuurista, ostoksista ja herkullisesta ruoasta.
Lue lisää Málagasta
Barcelonassa on mukava kävellä paikasta toiseen, ja etenkin ydinkeskustan vanhat osat ja niiden liepeillä olevat alueet, ovat monipuolista ja aina mielenkiintoista maastoa. Välimatkat ovat tällä alueella aika sopivia, mutta etäisyydet kasvavat mitä enemmän kaupunkiin tutustuu, ja matkoja on kätevä lyhentää julkisen liikenneverkoston avulla. Metro on paras liikenneväline, mutta myös busseista, funikulaarista, köysiradasta, paikallisjunista ja joissain tapauksissa raitiovaunuista voi olla kaupungissa lomailevalle hyötyä.
Barcelona on kaikin tavoin miellyttävä kaupunki kävellä paikasta toiseen, mutta etäisyydet siellä voivat suomalaisesta tuntua joskus pitkiltä. Katunäkymät ovat kuitenkin värikkäitä, eikä siellä käveleminen ole samanlaista kuin tutuilla kotikulmilla.
Ydinkeskustan alueella kävely on paras ja usein ainoakin tapa siirtyä paikasta toiseen. Vanhakaupunki (Ciutat Vella), jolla on monta eri osaa (Barri Gòtic, Sant Pere, Santa Caterina ja La Ribera ) on paikka, jossa kävely on oikeastaan ainoa tapa siirtyä jouhevasti paikasta toiseen. Näiden alueiden vieressä on lisää alueita, joilla kävely on kätevää ja usein ainoa tapa liikkua.
La Rambla eli usean eri Rambla-nimisen kadun muodostama Las Ramblas (kat. Las Rambles) on Barcelonan pääbulevardi, ja sen keskiosa on leveä jalkakäytävä. Se kulkee merenrannan tienoilta El Ravalin ja Barri Gòticin välistä kaupungin keskusaukiolle, nimeltään Plaça de Catalunya. Bulevardi on 1,2 kilometriä pitkä, ja näin se on helppo kenen tahansa kävellä omaan tahtiinsa päästä päähän. Katu on kuitenkin usein ruuhkainen, eikä sitä kannata käyttää kuntoilumielessä tai silloin kun on kiire.
Rannalle on Ramblasilta melko pitkä matka, mutta jos karttaa tutkii tarkkaan, löytyy oikoteitä melkoisesti. Vanhastakaupungista on nopeinta kävellä rannalle La Riberan kautta eikä Barcelonetan läpi. Barceloneta on melko laaja, sekava ja ruutukaavassa oleva kaupunginosa, joka on osin värikäs paikka mutta jonka korttelit ovat loppujen lopuksi puuduttavan pitkiä ja valtaosin toinen toisensa kaltaisia. Barcelonetan keskustan puolella oleva rantakatu on sekin melko pitkä ja sillä on tilaa, mutta kadulla on terassien, sisäänheittäjien ja kaupustelijoiden takia jatkuva hulabaloo-meininki, eikä sitä pitkin ole aina kaikkein mukavin kävellä.
Rannalla on tietenkin hyvin miellyttävä kävellä ympäri vuoden, ja vartin matka rantapromenadia pitkin Port Olímpiciin sujuu hyvin edestakaisinkin. Mikäli haluaa kävellä enemmän rannalla ja nähdä sen keskustan ulkopuolisiakin osia, kannattaa matkata metrolla Poblenou-metroasemalle, mistä voi kävellä alle tunnissa hiekkarantaa pitkin keskustaan. Rantapromenadia pitkin kulkee myös linja-auto, jolla voi hyvin siirtyä lyhyitäkin matkoja rannan osasta toiseen.
Plaça de Catalunyan toisella puolella eli Eixample-kaupunginosan puolella on katu nimeltään Passeig de Gràcia. Se on tyylikäs, pariisilaistyylinen bulevardi, jolla on hienoja kauppoja, houkuttelevia kahviloita, tasokkaita ravintoloita ja Gaudín suunnittelemia rakennuksia. Sitä voi vähän matkaa kävellä eteenpäin, mutta niin Eixamplessa kuin sitä seuraavassa Gràcia-kaupunginosassakin on Barcelonetan tyyliset, ruutukaavassa olevat pitkät ja puuduttavat korttelit. Siihen enemmän tutustumaan mielivän on hyvä turvautua Barcelonan edulliseen ja toimivaan julkiseen liikenneverkkoon, jolla on helppo tehdä niin pitkiä kuin lyhyitäkin matkoja.
Barcelonan liikennevälineitä ei ole välttämätöntä kaupungissa käyttää, vaan siellä voi tulla toimeen kävellen ja taksia välttämättömillä pidemmillä matkoilla käyttäen. Jos kuitenkin haluaa tutustua perin pohjin barcelonalaiseen elämänmenoon, kannattaa tutustua joukkoliikennevälineisiin. Siellä on kattava metroverkosto, jolla voi siirtyä lyhyitäkin matkoja, ja joillain matkoilla kuten Montjuïcin-matkalla köysirata on kätevä apuväline. Joukkoliikennevälineillä säästää automaattisesti sekä aikaa että rahaa, ja vaikka metro vaikuttaa monimutkaiselta, oppii sitä käyttämään nopeasti.
Barcelonan joukkoliikenteen reittihaku
Kaikkiin joukkoliikennevälineisiin käyvät samat liput, ja kaikkein paras on aina hankkia kymmenen lipun kortti, T-10. Jos matkustaa vain yhden matkan, ei korttia kannata hankkia, mutta jos matkan aikana tekee vain neljä viisi matkaa, on parempi hankkia kätevä T-10-kortti kuin erikseen ostella lippuja jokaista matkaa varten. T-10-lippua voi käyttää useampi henkilö, mutta siinä, että se ottaa vastaan jokaisen matkustajan leimauksen, kannattaa olla tarkkana. Barcelonan metrojen ja muiden liikennevälineiden työntekijät ovat avuliaita ja auttavat tällaisissa ja muissakin asioissa, kuten siinä että portti ei ota vastaan 10 matkan lippua vaikka lippuja on vielä jäljellä, mitä tapahtuu melko usein.
Barcelonassa ei ole sitten 2000-luvun tullut suuria korotuksia lippujen hintoihin, eikä niihin ole lähivuosinakaan tulossa suuria muutoksia. Liput ovat Helsinkiin verrattuna pilkkahintaisia, ja tämän takia Barcelonaan on mahdollista tutustua kohtuullisin hinnoin. Vaikka taksi on Barcelonassa edullinen, voi julkisilla liikkua lähes mielin määrin koko matkan ajan reilulla kymmenellä eurolla.
Lippuja voi ostaa metroasemilta olevilta lipputiskeiltä ja automaateista, joihin käyvät maksukortit. Busseissa ja pysäkeillä on samanlaisia automaatteja, joihin käyvät kortit. Lippuja saa joistain muistakin paikoista, esimerkiksi liikennelaitoksen palvelupisteistä, mutta kaikkein paras paikka hankkia lippu on metroasema, jolla lähes poikkeuksetta on valtava määrä automaatteja.
Liput on aina leimattava liikennevälineeseen astuessa tai metron porteista sisään mentäessä. Lippu ei leimaudu uudestaan, jos sen on leimannut vähemmän aikaa kuin 75 minuuttia aikaisemmin. Lippu astuu voimaan aina vasta silloin kun sen on leimannut, eli niitä voi hankkia etukäteenkin.
Alle 6-vuotiaat lapset pääsevät lipun ostaneen aikuisen kanssa ilmaiseksi liikennelaitteisiin, ja 6–14-vuotiaat saavat tuntuvia alennuksia. 15-vuotiaasta lähtien matkustaja katsotaan Barcelonan joukkoliikenneverkostossa aikuiseksi.
Helmikuussa 2018 lippujen hinnat olivat seuraavanlaisia:
Yksi lippu, joka käy vain yhdensuuntaiseen matkaan, mistä tahansa minne tahansa, maksaa 2,20 euroa. On olemassa myös 2,20 euroa maksava bussilippu, ja lentoaseman ja muun kaupungin välillä voimassa oleva metrolippu, joka maksaa 4,60 euroa. On olemassa myös ”jalkapallolippu”, joka käy ”jalkapallobussiin”, ja jos Camp Noulle mielii tällä menopelillä eikä normaalihintaisella metrolla, maksaa se 3,10 €.
T-10-kortti, jota voi käyttää montakin henkilöä ja jossa on 10 yhdensuuntaista, korkeintaan 75 minuuttia kestävää matkaa, on erinomainen hankinta lähes kaikille. Ykkösvyöhykkeelle eli sille, jolla Barcelonassa lähes aina ollaan, se maksaa 10,20 €. Sarjalippu ei käy L9-metrolinjan matkoille, jotka alkavat tai päättyvät lentoaseman terminaalien asemilta.
On olemassa myös 50 matkan lippu, jota voi käyttää 30 vuorokautta ensimmäisestä käyttökerrasta. Tällainen lippu, joka on harvalle lomailijalle hyvä, maksaa 43,50 €. Kiinnostuksen vuoksi mainittakoon, että kaikesta huolimatta Barcelonan kuukausikortti maksaa enemmän kuin Helsingin kuukausikortti (54 €).
Hola BNC -päiväliput ovat edullisempia verkkosivujen kautta ostettuna kuin paikan päällä. Niitä on 24–120 tunnin ajalle, ja kahden vuorokauden lippu maksaa 15 €, kolmen 22 € ja neljän 28,50 €. Tällainen lippu ei välttämättä Barcelonassa, jossa on kaikkein paras kävellä, ole kuitenkaan tarpeellinen, ja T-10-lippu voi hyvinkin olla parempi hankinta. Yksi etu Hola-korteilla kuitenkin on, ja se on mahdollisuus tehdä sillä matkat lentoaseman ja muun kaupungin välillä. On kuitenkin hyvä huomata, että L9-linja ei ole mikään kaikkein paras metrolinja, ja lentoaseman ja muun kaupungin välillä paras tapa siirtyä on Aerobús.
Barcelonassa lähinnä metro tulee turistille tutuksi, mutta myös Montjuïcin köysijuna on kulkuväline, johon kannattaa tutustua. Bussit ovat joillain matkoilla käteviä, mutta raitiovaunut kulkevat enimmäkseen vain keskustan ulkopuolella. Paikallisjunat, joihin kannattaa perehtyä vain jos mielii päiväretkelle Barcelonan rajojen ulkopuolelle, ovat osa liikenneverkostoa. Niihin käyvät samat liput kuin muihinkin laitteisiin mutta pitkillä matkoilla niihin on oltava erilliset liput tai asianmukainen, monta vyöhykettä kattava lippu.
Metro on Barcelonan ylpeydenaihe, ja sillä voi nopeasti ja edullisesti siirtyä paikasta toiseen. Se ei kuitenkaan ole täysin ongelmaton, sillä käytävät voivat olla pitkiä, niillä on tarpeettoman tuntuisia portaita ja tasoeroja ja metrossa on talvisinkin sen verran kuuma, että lämpimien vaatteiden kanssa siellä kulkeminen voi olla tuskaa. Metrossa on 8 linjaa, jotka ovat L1–L11, kuten myös funikulaarilinja (FM). Metrolla on paljon asemia ympäri kaupungin, ja kuten Pariisissa tai Tukholmassakin, on metro Barcelonassa hyvä matkustusmuoto aivan ydinkeskustankin alueella.
Linja-autot tukevat metroverkostoa joissain keskustan ja monissa laitakaupunkien osissa.
Turisti joutuu todennäköisimmin turvautumaan bussiin, mikäli matkaa Park Güell -puistoon (linja 116), joka on Gaudín suunnittelema erikoinen, alun perin asuinalueeksi tarkoitettu vierailupaikka.
Toinen paikka, jossa linja-autosta voi olla hyötyä, on pitkä rantapromenadi, jota pitkin kulkevat linjat D20, 45 ja 59. Linja-autoon käyvät samat liput kuin metroon ja muihin julkisiin liikennevälineisiin.
Montjuïciin pääsee sekä funikulaarilla että köysijunalla, joka on hintava tapa kulkea Montjuïcin huipulla olevalle linnakkeelle. Barcelonan satamassa on toinenkin köysijuna, joka on legendaarinen tapa nähdä kaupunkia yläilmoista.
Arkisempi, nopeampi ja edullisempi kyyti on Montjuïcin funikulaari (FM), joka kulkee Paral·lel-metroaseman [kartalla] ja Montjuïcin puiston (Parc de Montjuïc) välillä. Paral·lel-asemalle, joka on el Ravalin laitaosissa, pääsee metrolinjoilla L2 ja L3, ja funikulaarilla mennään puistoalueen keskiosiin [kartalla]. FM on paras tapa päästä parissa minuutissa Montjuïciin, ja asema on lähellä monia alueen oleellisia vierailupaikkoja.
Samalla Montjuïcin asemalla on köysijunan asema, ja tämä yhteys (Teleferic de Montjuïc) vie 750 metrin matkan päätähuimaavien näköalojen höystämänä. Sen kyydistä näkee kaikkein kuuluisimpia Barcelonan rakennuksia ja näkymiä, ja liput tähän kyytiin voi ostaa verkkosivuilta, jolloin saa alennusta.
Barcelonan toinen köysijuna eli Teleférico de Puerto (kat. Aeri del Port) on samantyylinen mutta kuuluisampi näköalat antava kyyti. Se tuli tunnetuksi Michaelangelo Antonionin elokuvasta Ammati: reportteri (1975), ja siinä Jack Nicholson liitää kädet levällään kaksi vuosikymmentä ennen Titanicia yli Barcelonan satama-alueiden. Reitti on 1300 metriä pitkä, ja se kulkee Mirador-asemalta, jolla on myös toisen köysijunan asema, satamaan kahdelle tornille, joista San Sebastián [kartalla] on takimmainen. Se on melko hintava kyyti, niin että yhdensuuntainen lippu maksaa 11 €, edestakainen 16,5 €.
Barcelonassa on toinen funikulaari, ja se vie Tibidaboon. Se vie raitiovaunuasemalta ylös Tibidaboon, ja myös se on hyvät näkymät antava mutta hintava kyyti, joka on suunnattu turisteille.
Paikallisjunalla (FGC) voi kulkea lähinnä Tibidabon lähelle. Keskustan rautatieasemat ovat maan alla: metroasemistaankin tunnetut Plaça d’Espanya, Passeig de Gràcia ja Plaça de Catalunya toimivat myös rautatieasemina, ja sama pätee päärautatieasemaan (Sants). Mikäli paikallisjunalla matkaa kaupungin rajojen sisäpuolella, käyvät niihin samat liput kuin muihinkin julkisiin, mutta esimerkiksi Sitgesiin matka maksaa enemmän ja lippu kannattaa hankkia Santsin tai jonkin muun aseman lipputiskiltä. On olemassa T-10-lippuja ja muita lippuja, jotka kattavat monta vyöhykettä ja myös Sitgesin, mutta yleisesti ottaen ne tulevat kalliimmaksi kuin kohtuuhintaiset liput Barcelonan ja Sitgesin tai jonkin muun paikkakunnan välillä.
Barcelonassa on vanhanaikaisia raitiovaunuja, joista turistille luultavasti hyödyllisin on Tibidaboon suuntaava Tramvia Blau. Se kulkee reilut 1,2 kilometriä L7-linjan metroasemalta Av. Tibidabo [kartalla] ylös Tibidaboon. Raitiovaunulinja oli remontissa alkuvuodesta 2018, joten nykyisin se on hyvässä iskussa.
Barcelonassa oli aikoinaan, jo 1870-luvulta lähtien, kattava raitiovaunuverkosto, mutta nykyisin siitä on vain rippeet jäljellä. Raitiovaunut liikkuvat lähinnä laitakaupungilla, ja niiden linjat ovat T1–T6. Osa raitiovaunuista kulkee alueilla, joilla turistit ovat, kuten lähellä jalkapallostadionia Camp Nouta mutta harmillisesti ne suuntaavat täysin väärään eli laitakaupungin suuntaan. Diagonal Marista, jossa on esimerkiksi luonnontieteellinen museo, lähtevä T4 on kuitenkin poikkeus, sillä se kulkee Av. Diagonalia pitkin ja ohi Sagrada Familian keskustan viereen, Parc de la Ciutadellaan.
Taksi on Barcelonassa kohtuuhintainen tapa siirtyä paikasta toiseen, mutta kaupungissa on melkoisesti ruuhkia ja siellä on usein kätevämpää käyttää maanalaista metroa.
Takseissa on mittarit, ja sellaisen on oltava päällä matkan alusta sen päättymiseen. Jos matkustajalla on matkalaukkuja, on kuljettaja velvoitettu auttamaan niiden kanssa. Alle 12-vuotiaiden on istuttava takapenkillä, eikä heidän saa missään nimessä antaa häiritä kuskia. Taksissa ei saa syödä, juoda tai tupakoida. Taksin voi ottaa tolpalta tai lennosta tai sen voi soittaa paikalle. Tolpalla on otettava jonon ensimmäinen taksi, ja lennosta taksi on paras pysäyttää katujen kulmauksessa.
Taksin aloitusmaksu on reilut pari euroa, kilometri maksaa reilun euron ja minimaksu on vähintään 7 euroa. Hinnat ovat öisin, sunnuntaisin ja juhlapyhinä normaalia korkeampia. Matkalaukku ja lastenrattaat ovat ilmaisia, mutta erilaisia lisämaksuja tulee lentoasemalta ja joiltain muilta paikoilta.
Takseja on paljon Barcelonan kaduilla, ja sellaisen voi aina tilauttaa paikalle hotellista, ravintolasta tai muualta. World Taximeter listaa Barcelonan taksiyhtiöitä.
Pyöräily on Barcelonassa nuorison ja turistien suosimaa puuhaa, mutta pyörällä ei juuri tehdä rutiinimatkoja vaan pyöräilyä harrastetaan lähinnä rantapromenadilla ja sen lähistöllä. Kaupungissa ei kannatakaan noin vain mennä sen vilkkaille kaduille tai Las Ramblasin varrelle pyöräilemään, mutta siellä voi olla hyvä ratkaisu ottaa osaa opastetulle pyöräilykierrokselle.
Barcelonassa on erittäin helppo saada pyörä vuokralle, mutta Bicing-kaupunkipyörät ovat hankalia ja hintavia (lähes 50 € per vuosi).
Barcelona Biking on monipuolinen vuokraamo, ja se järjestää reilut 3 tuntia kestäviä opastettuja pyöräilykierroksia.
ListNRide on toinen monipuolinen vuokraamo.
Kätevä on puhelimen kanssa toimiva Donkey Republic, jonka sovelluksen kanssa pyörä on helppo vuokrata. Verkkosivuilla on paljon erilaisia reittejä ja neuvoja Barcelonassa pyöräilemään haluaville.
Jos haluaa pyöräillä rantapromenadilla, on rannalle johtavalla bulevardilla Barcelona Rent a Bike (Passeig de Joan Borbó 35).
Autoilua ei voi Barcelonassa tai sen lähiympäristössä suositella. Siellä on autoja aivan tarpeeksi, ruuhkat ovat yleisiä, valtaosa teistä on yksisuuntaisia ja pysäköinti on hankalaa ja usein hintavaa.
Jos auton haluaa vuokralle, onnistuu se vaikka lentoasemalla. Kätevä sivusto on Rentalcars.com, joka löytää parhaan vuokraamon monen joukosta.
Teksti ja kuvat: Peter Forsberg
2018/02
Alue- ja hotellivinkeissä kerromme parhaista alueista hotellille tai muulle majapaikalle sijainnin ja palveluiden kannalta. Lisäksi esittelemme eri alueiden pidetyimpiä yöpymispaikkoja.
Itse koin metron kamalaksi kulkuvälineeksi. Nouse portaita ylös ja alas, kävele synkkiä käytäviä pitkiä matkoja siirtyessäsi linjalta toiseen. Ei ikäihmisen väline. Lisäksi metro on varkaiden paratiisi; täyteenahdetuissa metrojunissa on helppo iskeä. Bussilla matkustaessa voit samalla nähdä kaupunkia synkän metrotunnelin sijaan. /Kaarina
Metro on aivan ehdoton. Olimme perheen kanssa viikon päivät ja metro tuli hyvinkin tutuksi. Alussa vaihtaminen oli hieman hakusessa, mutta nopeasti systeemin oppii. Metron kulkevat tiheästi ja eivät ole yleensä ihan täynnä (kuten esim. Roomassa). Meillä oli Barcelona Card ja sen jälkeen käytimme T-10 lippuja. Metroilla pääsee, lähes, kaikkialle. /Salmi
