- Huoneistohotellit
- Hostellit
- Yöpyjien eniten tykkäämät
- Alle 50 euroa per yö
- 50 – 100 euroa per yö
- 100 – 150 euroa per yö
Bangkokissa voi kävellä tietyillä alueilla, ja siellä voi niin halutessaan kävellä paljonkin. Liikkuminen alueelta toiselle on kuitenkin hankalaa ja usein aikaa vievää, eikä Bangkokissa voi yhden päivän aikana paljon nähdäkään. Kaikkein parhaita tapoja liikkua pidempiä matkoja ovat metro, maan yläpuolella liikkuvat junat, alukset niin joella kuin kanavillakin ja taksi, joka tosin joissain paikoissa ja joinain aikoina voi helposti juuttua pitkiksikin ajoiksi ruuhkiin.
Jos Bangkokissa haluaa nähdä enemmän kuin pari kolme aluetta, kannattaa siellä yksinkertaisesti viettää monta päivää tai viikko. Liikkuminen joistain paikoista on julkisilla helppoa, mutta monet alueet eivät ole kovin suorassa yhteydessä muihin alueisiin.
Bangkokiin matkustavan kannattaa varautua kävelemään paljon ja siihen, että siellä luultavasti on päivällä yli 30 astetta, aurinko porottaa äärimmäisen kuumasti ja että erilaisia vaaratekijöitä riittää. Hyvät kengät, jotka sopivat lämpimään ja kuumaankin ilmastoon, on hyvä olla mukana, kuten myös hattu, sillä aurinko paistaa kuumasti. Osa Bangkokin kaduista on ruuhkaisia ja saastuneita, ja niitä kannattaa yrittää vältellä. Tällaisia teitä joutuu kuitenkin aina välillä kulkemaan, ja niitä tulee vastaan kaikkialla Bangkokissa.
Erityisen hyviä tienoita kävellä ovat Banglamphu [kartalla], jonka alueella Khao San Road [kartalla] sijaitsee, sen vieressä olevat vanhat osat [kartalla], joissa on suurimpia nähtävyyksiä kuten kuninkaallinen palatsi, näiden kahden osan alueilla olevat joenrannat, jotka tosin eivät ole yhtenäisiä, kiinalainen kaupunginosa (Chinatown) [kartalla] ja Pratunam [kartalla] lähitienoineen, missä ovat suuret ostoskeskukset. Jonkin verran alueita, joilla on kohtalaisen mukava kävellä on muuallakin, kuten Chinatownin ja Banglamphun välissä olevat alueet, joilla on esimerkiksi ”suuri keinu” (Great Swing) [kartalla]. Lisäksi kaikilla näillä alueilla on buddhalaisia temppelialueita (wat), joilla aina mukava jaloitella, ja myös puistoja, jotka tosin ovat Bangkokissa melko onnettomia mutta rauhallisia ja suhteellisen saasteettomia paikkoja. Juuri Bangkokiin Suomesta siirtyneille ilmastoidut ostoskeskukset ovat erityisen hyviä paikkoja kävelylle, mutta ne ovat yleensä monikerroksisia eikä niissä loppujen lopuksi tule paljon käveltyä.
Kaiken kaikkiaan Bangkokissa ei ole kannattavaa yrittää turhan paljon kävellä paikasta toiseen vaan siellä kannattaa keskittyä tiettyihin tienoihin ja siirtyä niiden välillä julkisilla liikennevälineillä tai taksilla.
Monissa julkisissa liikennevälineissä matkan hinta määräytyy sen mukaan kuinka monta pysäkinväliä siirtyy. Bussilla matkustettaessa näin ei yleensä ole, mutta busseihin kannattaakin nousta vain erityistapauksessa. Liikennevälineet eivät ole sinänsä yhteydessä keskenään, että niihin kävisivät samat liput, vaan aina on ostettava erillinen lippu tai poletti kuhunkin liikennevälineeseen. Metroon ja juniin lipun tai poletin voi ostaa sekä automaateista tai kassalta käteisellä, mutta esimerkiksi lentoasemalla Airport Rail Linkiin voi ostaa lipun automaatista kortilla.
Joihinkin liikennevälineisiin, kuten metroon, on 90–120 senttiä pitkille alennuksia, ja sitä lyhyemmät voivat matkustaa ilmaiseksi. Myös yli 65-vuotiaat saavat alennuksen lipuista, mutta kaikki alennetut liput pitää hakea lipputiskiltä eikä automaateista.
Usein ensimmäinen julkinen liikenneväline, johon Bangkokiin matkustava tutustuu, on Airport Rail Link. Se kulkee Suvarnabhumin lentoaseman ja Phaya Thain pysäkin välillä, ja matka maksaa eri summia sen mukaan kuinka monta pysäkinväliä matkustaa. Koko matka maksaa 45 bahtia ja matka kestää noin kolme varttia. Junassa voi saada istumapaikan jos siihen menee ensimmäisellä pysäkillä, mutta muissa tapauksissa, muulloin kuin aikaisin aamulla tai myöhään illalla istumapaikasta voi vain haaveilla.
Monen muun liikennevälineen tavoin lipun sijaan saa poletin, jota ensin näytetään portista sisään mennessä lukijalle ja joka matkan lopuksi sujautetaan porttiin sisään, jotta se avautuisi. Polettia ei kannata missään nimessä hävittää tai hukata, ja tärkeää on myös valita polettia ostettaessa oikea asema.
Junaa voi käyttää ja kannattaakin joissain tapauksissa käyttää muuhun kuin lentoaseman ja muun kaupungin välillä matkustamiseen. Erityisen kätevä se on Makkasan-aseman lähellä majaileville, ja tämän aseman lähelle pääsee myös metrolla (asema: Phetchaburi).
Jos Airport Rail Linkillä matkustaa Phaya Thaihin asti, voi sieltä matkaa jatkaa myös maanpinnan yläpuolella kulkevalla BTS-junalla, joka on Bangkokin ilmajuna. Yläilmoista voi nähdä jonkin verran näkymiä mutta ei kovin paljon, ja tässäkin junassa istumapaikat ovat kiven takana. Matka maksaa eri summia sen mukaan kuinka monta pysäkinväliä matkustaa, ja jos lipun ostaa kassalta, pitää vain sanoa sen pysäkin nimi, jolle haluaa.
BTS Skytrain on erityisen kätevä kulkuneuvo niille, joiden majapaikka on Sukhumvitissa, etenkin sen pääkadun varrella tai lähistöllä. Kätevä se on myös monille muille, ja sen reittiin on aina kannattavaa tutustua, kuten myös siihen, missä siitä voi vaihtaa metroon.
Skytrainiin ostetaan automaatista tai kassalta kortti, jota sisään mennessä näytetään portilla lukijalle ja joka sitten syötetään sisään portilla, jolta matkan lopuksi mennään laiturilta pois. Sitä ei kannata missään nimessä hukata, ja sen ostettaessa kannattaa joko automaattiin syöttää tai lipputiskillä sanoa oikea asema, jolle on menossa.
Skytrainin reittikarttaa voi katsella verkkosivuilla. Skytrain tunnetaan yleisesti kaikissa kylteissä ja kartoissa lyhenteellä BTS.
Yksi kaikkein mukavimpia tapoja matkustaa nopeasti pitkiäkin matkoja on Bangkokin jatkuvasti laajeneva metro (MRT). Metron ensimmäinen osuus avattiin vuonna 2004, ja nykyään metrolla on kaksi linjaa (sininen ja vaaleanpunainen). Sillä voi nykyään matkustaa myös joen toiselle puolelle, jossa on Bangkok Noi, ja tällainen matka on huomattavasti nopeampi ja edullisempi kuin taksikyyti. Kaikkein mukavin metro on niille, jotka haluavat matkustaa esimerkiksi Siam Squaren, Hua Lamphong -rautatieaseman, kiinalaisen kaupunginosan ja lähellä Banglamphua olevan ”suuren keinun” (Great Swing) välillä (asema: Sam Yot). Myös Sukhumvitin joistain osista on hyvä yhteys metrolla muualle kaupunkiin, ja lähellä suurimpia nähtävyyksiä kuten kuninkaallista palatsia on nykyään metroasema (Sanan Chai).
Poletti metroon ostetaan kuten muihinkin juniin, eli joko automaatista tai tiskiltä käteisellä. Automaatteja, joihin kortit kävisivät, on vähän, ja yleensä on hyvä olla joko kolikoita tai sileitä seteleitä. Liput ovat hintavampia kuin joihinkin muihin liikennevälineisiin, mutta 30–50 bahtilla pääsee pitkiä matkoja. Metro on ilmastoitu, junat uusia ja asemat ovat siistejä. Turvatarkastuksia on joillain asemilla, istumapaikkaa on vaikea saada ja kävelymatkat voivat joillain asemilla olla melko pitkiä. Metrolla on mahdollista siirtyä pitkiä matkoja nopeasti mutta lyhyillä matkoilla pitkät käytävät tai monet rullaportaat voivat viedä pidemmän ajan kuin itse metromatka.
Jos majapaikka on metroaseman lähellä tai jos muuten tulee paljon käyttöä metrolle, voi ladata puhelimeen tai tablettiin sovelluksen, jolla voi katsella reittejä, sekä androidille että Applelle.
Metrokarttaa voi tarkastella etukäteen verkkosivuilta, ja myös se löytyy sovelluksena. Metro tunnetaan kylteissä ja kartoissa lyhenteellä MRT.
Bangkokissa on paljon linja-autolinjoja, ja linja-autoja näkee siellä kaikkialla. Paikalliset suosivat niitä, sillä ne ovat ainoita julkisen liikenteen välineitä, joilla voi matkustaa lähes mistä tahansa minne tahansa. Bussien käyttämistä ei kuitenkaan voi kenelle tahansa suositella, sillä niiden liikkeistä ei noin vain pääse selville ja vaarana on, että joutuu aivan eri paikkaan kuin mihin on menossa. Yksi suositeltavimpia reittejä on matkustaa Mo Chitin BTS-asemalta Mo Chitin linja-autoasemalle (Northern Bus Terminal). Liput ovat edullisia, ja monista matkoista selviää 10–20 bahtilla.
Khlong Saen Saeb on kanava, jonka nimestä näkee useita eri versioita, ja tämä on yksi ainoita kanavia, joilla pitkät veneet edelleen kulkevat. Vielä 1960-luvulla Bangkokissa oli paljon liikennöityjä kanavia, mutta ne täytettiin ja niiden tilalle ilmestyi moottoriteitä.
Nykyään kaikkein paras siirtyä kanavaa pitkin pitkällä veneellä on Banglamphun ja Pratunamin välillä, ja nimenomaan valkean Mahakan-linnakkeen (laituri Phanfa Bridge pier / Phanfa Leelard pier) ja Pratunam-ristyksen (Pratu Nam pier) välillä kulkeva pätkä [kartalla] on se, jolla on mukava mennä pitkällä veneellä. Rahastaja kiertää venettä, ja matka maksaa vähän rahastajasta riippuen 9 tai 11 bahtia, mutta 11 bahtia on hinta, joka pitäisi maksaa jos kulkee koko tämän matkan.
Mahdollista on jatkaa eri veneellä Pratunam-risteyksestä eteenpäin mutta esimerkiksi Asok-laiturille [kartalla], joka on Phetchaburi-metroaseman vieressä (mutta ei lähelläkään Asokin BTS-asemaa), on pitkä matka. Kumpaankin suuntaan mentäessä venettä on aina vaihdettava Pratunamin laiturilla.
Matka Pratunamin ja Leelardin välillä kestää noin vartin, ja veneitä kulkee usein. Tämä onkin kaikkein paras tapa siirtyä näiden kahden alueen välillä, ja välillä olevista laitureista kätevä on myös Sapan Hua Chang -laituri [kartalla]. Sen lähellä sijaitsevat Jim Thompson House, Ratchathewin BTS-asema ja Siam Square.
Missään nimessä jokiveneitä ei kannata käyttää silloin jos mukana on matkatavaroita. Pieni laukku voi olla mukana mutta veneet ovat kiikkeriä ja ne tulevat lähes aina melko täyteen. Kannattaa olla varovainen sen suhteen, että vettä ei tule laidan yli ainakaan niin että sitä nielaisee. Erityisen varovainen saa myös olla veneeseen noustessaan ja niistä poistuessaan, eikä kanavaveneisiin kannata mennä kuin hyvin jalkinein. Esimerkiksi varvastossut ja korkokengät eivät ole hyviä niille, jotka haluavat matkustaa kanavaveneellä. Myös perheille kanavaveneet ovat monestakin syystä hankalia, eikä niitä kannata muutenkaan yli 3–4 hengen porukan käyttää.
Mukavimpia kyytejä, jolla voi matkustaa esimerkiksi kiinalaisen kaupunginosan (Chinatown), Wat Arunin, palatsialueen ja Banglamphun välillä, ovat jokilaivat, eli Chao Phraya Express Boat. Myös niihin lippu maksaa eri summia sen mukaan kuinka pitkän matkan matkustaa. Lippu ostetaan käteisellä ja pienellä rahalla ennen matkaa, ja lippu kannattaa pitää ensin kädessä ja sitten helposti löydettävissä olevassa paikassa, sillä sitä voidaan haluta katsoa parikin kertaa. Laivoissa kannattaa istuutua niin pian kuin mahdollista, ja jos matkustaa vain yhden laiturin välin, kannattaa jäädä suhteellisen lähelle sisääntulopaikkaa mutta ei kuitenkaan tukkia sitä vielä laivaan tulevilta.
Myös jokilaivoilla matkustaminen on edullista, ja suurin osa matkoista maksaa 20–30 bahtia.
Bangkokissa on paljon takseja, joita voi ottaa taksipalvelusta (taxi service) tai pysäyttää kadulla. Taksipalveluissa on se huono puoli, että se on suurta, turismiin liittyvää liiketoimintaa, ja matkat ovat kiinteän hintaisia, jolloin niihin herkästi menee kaksi tai kolmekin kertaa se mitä matka oikeasti maksaisi.
Jos taksin pysäyttää kadulla tai kysyy kyytiä pysähdyksissä olevalta taksilta, tärkeintä on ensin kertoa tienoo, jolle on menossa, ja jos kuski suostuu lähtemään sinne, varmistaa että kuski laittaa mittarin päälle. Kuskit eivät mielellään mene joillekin tienoille, mutta ne ovat yleensä slummeja, joille turistit eivät ole menossa. Todennäköisin syy sille, että kuski ei halua mennä jonnekin on se, että sinne on liian lyhyt matka tai että kuskin vuoro on pian päättymässä ja määränpää on väärällä suunnalla.
Kiinteää hintaa ei kannata ikinä hyväksyä, vaan aina kannattaa pyytää laittamaan mittari päälle. Lain mukaan mittarin tuleekin olla päällä, mutta etenkin turistien suosimilla alueilla moni kuski ei suostu laittamaan sitä päälle vaan tarjoaa kiinteää hintaa, joka on yleensä 100 tai 200 bahtia. Matkasta kuitenkin tulee loppujen lopuksi edullisempi, sillä alkumaksu, joka sisältää ensimmäisen kilometrin, on 35 bahtia. Sen jälkeen mittariin tulee 2 bahtia kerrallaan melko verkkaisesti, ja esimerkiksi kuuden kilometrin matka, joka suhteellisen ruuhkattomissa olosuhteissa kestää noin vartin, maksaa 60–70 bahtia. Taksi ei ota mitään matkalaukuista, mutta lentoasemilla on 50 bahtin lisämaksu.
Erilaisia taksiyhtiöitä on muutamia, ja niistä vaaleanpunaiset taksit ovat kaikkein parhaita. Yhtiön kuskit laittavat mieluiten mittarin päälle, mutta keltavihreiden taksien kuskit ovat yleensä haluttomampia laittamaan sitä päälle. Matka joidenkin yhtiöiden kyydissä saattaa maksaa vähän enemmän, vaikka mittari olisikin päällä.
Etenkin turistien suosimilla alueilla näkee tuk-tukeja, joiden kuskit yrittävät kalastella turisteja asiakkaikseen. Erityisen paljon tuk-tukeja näkee Khao San Roadin ympäristössä ja ns. ”palatsialueella”, jolla on museoita, temppeleitä ja kuninkaallinen palatsi. Bangkokissa tuk-tukit ovat kuitenkin vain turisteille tarkoitettuja ja paikalliset turvautuvat niihin vain tietyissä tilanteissa. Niihin kuuluvat tavaroiden siirtäminen tai hyvin lyhyet matkat, jotka maksavat vähemmän kuin taksin aloitusmaksu (35 bahtia).
Tuk-tuk -kuskit tarjoavat sellaisia hintoja kuin 200 bahtia, joka on Bangkokissa tähtitieteellinen summa paikasta toiseen siirtymiselle, ja saman matkan pääsee taksilla 50–70 bahtilla. Kaiken muun lisäksi tuk-tukilla kulkeva on koko matkan ajan saastepilvien keskellä ja mahdollisuus sille, että onnettomuuden tapahtuessa käy todella huonosti, on erittäin suuri.
Khao San Roadin ympäristössä näkee tuk-tuk-kuskeja, joilla on kyltit käsissään. Niissä lukee 20 ja useiden kaikkein tunnetuimpien nähtävyyksien nimiä. Jos kuvittelee saavansa kierroksen kaikkiin näihin kohteisiin 20 bahtilla, luulee aivan väärin. Näitä kyytejä kannattaa vältellä, sillä ne vievät jalokivi- ja muihin liikkeisiin, eivät nähtävyyksille, ja koko kierroksesta on luvassa vain iso sotku.
Bangkokissa saattaa silloin tällöin nähdä ulkomaisia ihmisiä, jotka ajelevat pyörällä, mutta siellä vierailevan ei kannata edes harkita pyöräilyä. Siellä voi nähdä myös opastettuja pyöräilykierroksia, mutta myös tällaiselle osallistumista ei suositella. Bangkokissa saa kävellessäkin olla tarkkana, siellä on vasemmanpuoleinen liikenne eikä siellä olla millään tavalla otettu huomioon pyöräilijöitä. Jos Thaimaassa haluaa pyöräillä, on se mahdollista ja joskus mukavaakin saarilla ja joillain rantalomapaikoilla, jos jatkuva kostea kuumuus ei haittaa.
Vielä vähemmän kuin pyöräilyä voi Bangkokissa suositella skootterilla ajelua tai autoilua. Liikenne on kaoottista, erilaiset liittymät ovat aivan käsittämättömiä, ruuhkia esiintyy lähes ympäri vuorokauden ja liikennesäännöissä joustetaan tilanteeseen sopivin tavoin. Näin ollen autoilu tai skootterilla ajelu kannattaa jättää väliin, ja jos haluaa itse ajella, kannattaa sellaista harrastaa Thaimaan lomapaikoilla, joilla skootterilla voi olla mukavakin ajella.
Teksti ja kuvat: Peter Forsberg
2020/01
Alue- ja hotellivinkeissä kerromme parhaista alueista hotellille tai muulle majapaikalle sijainnin ja palveluiden kannalta. Lisäksi esittelemme eri alueiden pidetyimpiä yöpymispaikkoja.